Iho kaipaa kosketusta

Iho kaipaa kosketusta. Kuva: Simmbarb, stock.xchng

Suomalaista kosketuskulttuuria ovat muokanneet niin sotavuodet kuin kansainväliset kasvatusopitkin, joiden mukaan lasta pitäisi helliä mahdollisimman vähän. Iho kuitenkin tarvitsee kosketusta ja toisen ihmisen läheisyyttä.

Kulttuuriantropologi Taina Kinnusen mukaan kosketuskulttuurimme on onneksi muuttumassa. Erityisesti miesten puolelta muutos on ollut dramaattinen, mutta sukupuolten välillä on yhä suuri ero. Miesten välinen kosketus on sallittua julkisesti vain urheilukilpailuissa, ja silloinkin tiettyjen sääntöjen ja raamien puitteissa.

Naisilla taas hoivaava kosketus on tapa toteuttaa sukupuolta. Ajatellaan, että naiset luontaisesti hoitavat ja hellivät toinen toisiaan. Jos nainen ei tee niin mielellään, pidetään häntä huonona naisena tai äitinä.

Kinnunen näkee, että kulttuurissamme korostetaan yksin pärjäämistä, ja ihanne ulotetaan jopa lapsiin. Lapsia kannustetaan hyvin varhain itsenäistymään.

- On mietittävä, onko lapselle hyväksi, jos häntä johdonmukaisesti nukutetaan vauvasta lähtien yksin. Ei mikään muu nisäkäs tee niin. Olisi täysin älytön ajatus, että karhuäiti pistää pentunsa nukkumaan yksin eristettyyn tilaan. Eläimistä voisi oppia monenlaisia juttuja.

Kuuntele Yle Puheen Aamun juttu koskettamisen merkityksestä. Haastattelijana Olga K.

kommentit

Lapsi kaipaa kosketusta, ns. paijausta tai silitystä. Lapsi on ihminen, joka vanhenee. Vanhakin ihminen kaipaa kosketusta, vaikka vain pientä silitystä kädellä tai kädestä kiinni pitämistä. Hän muistaa kuolinvuoteellaan, kuinka äiti kampasi ja silitti hiuksia, kehui tai sitten haukkui sekä repi hiuksista ilman syytä.

Käsien teot ihomme muistaa.

>Sirkka-Liisa Ti, 2013-08-20 08:40

lisää kommentti

linkit

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä