Lapsettomuuden kokemus on vaikea

Lääketieteellisesti lapsettomaksi määritellään hedelmällisessä iässä oleva pariskunta, joka on vuoden ajan yrittänyt tuloksetta lasta. Tällöin voidaan puhua myös heikentyneestä hedelmällisyydestä. Lapsettomuuden fysiologinen syy jää usein auki, ja vain harvoin lääkärit pystyvät määrittelemään syyksi absoluuttisen hedelmättömyyden. Noin joka viides pariskunta kärsii lapsettomuudesta, joten ongelma on yleisempi kuin usein kuvitellaan. 

Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Anne Lindfors kertoo, että Simpukka ry:ssä puhutaan lapsitoiveesta ja lapsitoiveen toteutumattomuudesta. Lindforsin mukaan syitä lapsettomuuteen voi olla muitakin kuin lääketieteellisesti määriteltyjä; puolison puuttuminen, puolisoiden erilaiset lapsitoiveet tai muu elämäntilanteeseen liittyvä syy. 

Mitä tehdä kun lasta ei kuulu? 

- Vuoden tuloksettoman yrittämisen jälkeen voi hakeutua tutkimuksiin joko yksityiselle lapsettomuusklinikalle tai julkisen terveyden hoidon puoleen, kertoo Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Anne Lindfors. 

Anne Lindfors kannustaa selvittämään raskauden alkamattomuuden syytä jo puolen vuoden yrittämisen jälkeen, jos nainen on lähempänä neljääkymmentä ikävuotta tai hänellä on tiedossa jokin hedelmällisyyteen vaikuttava sairaus.

Lapsettomuushoitoihin saattaa olla vaikea päästä, jos lääkäri katsoo, että perusteita hoitojen aloittamiseen ei ole riittävästi. Lasta toivovan pariskunnan nuori ikä saattaa olla hidaste hoitojen lykkäytymiselle, vaikka lasta olisi yritetty jo pitkään.

Koeputkihedelmöitys on hoitomuodoista tunnetuin, mutta myös hormoneja voidaan lapsettomuuden hoidossa käyttää monella tapaa. Yleisin hormonihoitomuoto on ovulaation induktio, jossa munasoluja kypsytetään. Hormonihoito on huomattavasti kevyempi hoitomuoto kuin koeputkihedelmöitys. 

Simpukka ry ehdottaa vaihtoehtona myös kaksin elämistä. On mahdollista aktiivisesti valita elävänsä ilman lapsia, eikä sen tarvitse olla ajautuminen tai viimeinen vaihtoehto.

- Se on valinta suremisen lopettamisen ja onnellisuuden puolesta, mutta sitä ennen surutyö on toki tehtävä loppuun, Lindfors kertoo. 

- Ei lapsettomuuden tunne häviä, ei aina edes niiltä, jotka jo lapsen ovat saaneet. Kokemus seuraa usein läpi elämän vaikka muuttaakin muotoaan. Tunteen ei tarvitse olla musertava, vaan monet löytävät lapsettomuudesta lopulta myös positiivisia puolia. Aika parantaa haavat, kliseistä mutta totta.

Lapsettomuus on edelleen tabu? 

Suurin syy, miksi lapsettomuudesta ei useinkaan haluta puhua julkisesti, on lapsettomuuteen ja lastenhankintaan liittyvän sukupuolisen kanssakäymisen yksityisyys. 

- Monien on vaikea itselleenkin myöntää, että heillä on lapsettomuusongelma, koska lapsettomuudesta on vaikeaa sanoa milloin se alkaa. Ajatellaan, että jos raskautuukin seuraavassa kuussa, ja on jo ehtinyt puhua lapsettomuusongelmista muille, joutuu kohtaamaan piinaavat tunteet uudestaan, vaikka ne haluaisi vain unohtaa, Anne Lindfors Simpukka ry:stä kertoo.

Lindfors huomauttaa, että lapsettomuudesta voi olla hankala puhua työpaikalla, sillä samalla tulisi paljastaneeksi epävakailla työmarkkinoilla sen, että suunnittelee lapsen hankintaa ja on potentiaalinen äitiys- tai vanhempainvapaalle jäävä.

Myös omille vanhemmille kertominen voi olla raskasta, koska silloin lapseton joutuu usein kantamaan heidänkin surunsa menetetystä isovanhemmuudesta. 

- Toki syynä on myös se, että edelleenkään lapsettomuuteen ei osata aina suhtautua oikein. Monet lapsettomat kuulevat edelleen hölmöjä ja loukkaavia kommentteja, Lindfors sanoo. 

”Lapseton pärjää vanhempana paremmin”

- Positiivisena puolena lapsettomuudessa on se, että pitkään ja hartaasti lasta toivoneet vanhemmat osaavat lapsen saadessaan arvostaa lasta erilailla. On monia helposti raskautuneita, jotka puhuvat lapsistaan välttämättömänä pahana, eivätkä osaa arvostaa vanhemmuutta samalla lailla, Simpukka ry:n toiminnanjohtaja sanoo. 

- Lapsettomuuskriisi valmentaa vanhemmuuteen, ja lapsettomat muistavat olla päivittäin onnellisia omasta lapsestaan. Tutkimuksissa on huomattu, että lapsettomat pärjäävät vanhemmuudessa erittäin hyvin. Lapsettomat osaavat laittaa asiat tärkeysjärjestykseen ja suhteuttaa asioita vanhemmuuden haasteita kohdatessaan, toiminnanjohtaja Anne Lindfors kertoo. 

Lapsettomuus luo myös isot paineet vanhemmuudelle, ja Simpukka ry:llä onkin omia vertaisryhmiä lapsen saaneille lapsettomille. 

- Monet lapsettomat ajattelevat lasta toivoessaan ja hoitovaiheita läpikäydessään, että jos joskus olen raskaana tai tuleva lapsi valvoo läpi yöt, niin en koskaan valita mistään. Siksi ei ehkä uskalleta ottaa vanhemmuuden negatiivisia tunteita muiden seurassa esiin yhtä helposti, Lindfors kertoo. 

Vertaistuki auttaa 

Anne Lindfors painottaa, että puolisoiden keskinäinen tuki lapsettomuuden kokemuksessa on erittäin tärkeää, mutta kannustaa etsimään myös muita, joilla on sama tilanne. Vertaistukiryhmiä löytyy muun muassa Simpukka ry:n kautta. 

- Lapsettomuuteen liittyvät ajatukset ja tunteet ovat hyvin vaikeita. On kateutta ja katkeruutta, jopa aggressioita. Mutta kun ymmärtää, että muut ovat kokeneet samoja tunteita, niin tilanne normalisoituu. 

Lindforsin mukaan lapseton tajuaa yleensä kateuden tai katkeruuden tunteensa järjettömiksi, mutta ei voi tunteilleen mitään. 

- Lapsettomat monesti arvottavat sitä, kuka saa tulla raskaaksi. Lapsettomuudesta kärsivän raskaaksi tulo koetaan positiivisena, mutta vahinkoraskaudet tai helposti raskautuvat aiheuttavat lapsettomissa epäreiluuden tunnetta ja pahaa mieltä. 

- Ihmiset jotka tulevat meidän vertaistukiryhmiimme kertovat ihmettelevänsä miksi eivät tulleet aiemmin. Vertaistuen saaminen on muuttanut monen lapsettoman elämän, Lindfors kertoo.

Lue myös: Neuvoja lapsettoman läheiselle