Lasten allergiat - vastauksia kysymyksiin

Allergialääkityksestä ja siedätyshoitojen merkityksestä kertoo Tiina Tuomela Aamu-tv:ssä:

(Video poistuu 30.4.2010 klo 09.22)

YLE Puheen Päiväntasaajan kontaktilähetyksessä aiheena allergiat. Kuuntelijoiden kysymyksiin vastaa Allergia- ja astmaliiton allergianeuvoja Anne Vuorenmaa.

(Audio poistuu: 15.6.2010 klo 16.55. Kuuntele juttu YLE Puheen sivulla)

Allergia- ja Astamaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa vastasi lukijoiden kysymyksiin allergioista. Vastaukset on laadittu kysymysten tietojen perusteella - tarkemmat vastaukset vaatisivat lisätietoja.

Mikä ennuste on 2 vuotta täyttäneellä lehmänmaitoallergiaa potevalla lapsella päästä allergiasta eroon ja missä vaiheessa? Lapsi ei kykene käyttämään mitään lehmänmaitotuotteita.
Suurin osa lapsista alkaa sietää allergiaoireita aiheuttanutta ruokaa kuluikään mennessä: n. 30- 70 % 2 vuoden kuluessa ja 55- 85 % kolmen vuoden kuluessa.

Onko lehmänmaitoallergiasta johtuneella välttämishoidolla todennäköisenä seurauksena laktoosi-intoleranssi suolinukan häviämisen myötä?
Ei ole. Laktoosi – intoleranssi on ihan eri asia kuin lehmänmaitoallergia. Laktoosi-intoleranssissa on kyse maitosokerin imeytymishäiriöstä, allergiassa herkistymisestä maitoproteiinille.

Miten nopeasti yleensä ihoreaktiot tulevat mahdollisesti allergisoivista ruoka-aineista? Lapsemme iho kutisee voimakkaasti yöllä tiettyjen päivien jälkeen. Mihin asti pitäisi pystyä pohtimaan syötyjä ruoka-aineita ajallisesti? Entä tuleeko allerginen reaktio johdonmukaisesti joka kerta altistuksesta vai voiko vain osa käyttökerroista aiheuttaa reaktioita ns. "kertymäreaktiona" elimistössä?
Näillä tiedoilla en pysty valitettavasti vastaamaan kysymykseen. Yleensä allerginen reaktio tulee heti allergeenialtistuksen jälkeen.

Millä todennäköisyydellä ruoka-aineallergiat (lehmänmaito, banaani, ananas, sitrushedelmät) liittyvät myöhemmin puhkeavaan eläinpölyallergiaan? Suojaako perheessä olevat kaksi kissaa siedätyshoitomenetelmällä tällaistakin lasta eläinpölyallergian puhkeamiselta vai lisääkö riskiä saada eläinallergia? Entä suojaako lapsuudessa kissaperheessä eläminen koira-allergian kehittymiseltä vai liittyvätkö nämä lainkaan toisiinsa?
Ihmisellä on niin sanottu atooppinen taipumus. Lapsuudessa allergiat ilmenevät yleensä ruoka-allergioina ja myöhemmällä iällä voi ilmentyä siitepöly- tai eläinallergiaa.

Uusimpien tutkimusten mukaan sekä kissa että koira saattavat vähentää allergian kehittymisen riskiä. Viimeiseen kysymykseen ei ole olemassa mitään tutkimuksellista näyttöä.

10v tyttärelläni on tällä hetkellä diagnoosina maitoallerigia. Oireet ovat erittäin runsas ja kitkeränhajuisen kaasun muodostuminen. Lisäksi hänellä uloste on vuorotellen erittäin löysänä tai sitten ummetus vaivaa. Olen epäillyt, että taustalla voikin olla jokin muu allergia. Kaasua muodostuu runsaasti myös esim. syntymäpäivien jälkeen, kun on syöty paljon makeaa niin leivonnaisten kuin karamellien muodossa. Yhtenä ajatuksena on ollut mahdollisuus fruktoosiallergiaan. Mikä se oikein on, yleisyys, periytyvyys? Miten hoidetaan? Neidin pituuskasvu on huolestuttanut, vaikka mittausten mukaan hän kasvaisi tasaisesti. Hän on vasta noin 143 cm pitkä ja ensimmäiset selkeät murrosiän oireet ovat alkaneet. Ehkä aika spesifi kysymys, mutta aiheuttaa meillä paljon keskustelua ja muodostumassa sosiaaliseksi ongelmaksi.
Neuvoisin sinua menemään lääkäriin lapsesi kanssa ja keskustelemaan asioista siellä. Näiden tietojen perusteella on hankala lähteä tulkitsemaan asioita suuntaan tai toiseen.

Voiko äidin raskausaikana juoma maito tai syödyt maut tai elintarvikkeet suojata lasta allergioilta?
Mitään varmaa keinoa ei ole allergioiden ennaltaehkäisyyn. Ainostaan tupakoinnin ja tupakansavun on osoitettu olevan riskitekijä allergioiden ja astman synnyn kannalta. Raskauden aikana kannattaa syödä terveellisesti ja monipuolisesti.

Sopiiko astmaatikoille tai atoopikoille paremmin luomumaito? Olen kuullut, että joillain lapsilla on helpottanut astma- tai allergiaoireita, kun tavallisen maidon juonti on lopetettu.
Astmaatikoille ja atoopikoille sopii yhtä lailla tavallinen maito. Luomumaidolla ei ole todettu olevan tällaista vaikutusta. Erilaisia yksilöllisiä kokemuksia kylläkin on.

Ovatko luomutuotteet elintarvikkeissa yhtä allergisoivia kuin tavalliset elintarvikkeet?
Kyllä ovat.

Liittyykö atooppisen ihon kutinaan aina kuivat läiskät iholla vai voiko iho vain kutista ilman silminnähtävää syytä ihon rakenteessa? Eli onko jälkimmäisessä tapauksessa selkeästi kyse esim. ruoka-allergiareaktiosta vai voiko olla vain atooppisen ihon kutinaa vaikka iho näyttää sileältä?
Näiden tietojen perusteella on hankala antaa sinulle vastauksia kysymyksiisi. Mutta atooppiselle iholle on tyypillistä ihon kutina sekä kuivat iholäiskät. Neuvoisin sinua menemään ihotautilääkärille.

Voiko vanhan talon huono sisäilma aiheuttaa lapselle astman?
Joidenkin sisäilman epäpuhtauksien tiedetään vaikuttavan astman esiintymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi tupakansavu, homeongelmat ja sisätiloihin tulevat liikenteen epäpuhtaudet. Asukkaan kokema "vanhan talon huono sisäilma" voi kuitenkin johtua esimerkiksi huonosta ilmanvaihdosta. Huonoa ilmanvaihtoa kannattaa aina parantaa.

Mitä tehdä, jos kolmivuotiaalla ei näy allergiatesteissä mitään, mutta oireet ovat astmaattisia. Flunssan hoitoon yhdistetään astmalääkkeitä kuten Singulair, Seretide. Pitäisikö mennä allergia- ja astmatutkimuksiin muualle kuin lääkärikeskukseen?
Astmaattiset oireet eivät näy ihotesteissä. Ihotesteillä tutkitaan allergiataipumusta. Suosittelisin menemään lääkäriin lasten allergologille astmaselvityksiin.

Haluaisin tietää kodin sisäilmatutkimuksesta. Milloin on syytä toimia?
Sisäilmahaittaa voi epäillä, jos

- on oireita, jotka liittyvät kotona oleskeluun ja helpottavat tai häviävät muualla oleskeltaessa
- sisätiloissa on epämiellyttävää hajua
- on näkyvää hometta tai kosteusvauriojälkiä pinnoilla (maalin hilseily, tapetin kupruilu, pinnoitteen värimuutos, laatan irtoaminen alustasta,...)

Miten voi parantaa talon/kodin tuuletusta?
Vastaajana oletan, että tuuletuksella tarkoitetaan tässä tapauksessa ilmanvaihtoa. Ilmanvaihtojärjestelmät jaetaan painovoimaiseen, koneelliseen poistoon ja kokonaan koneelliseen tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmään.

Jos kokee painovoimaisessa ilmanvaihdossa puutteita, kannattaa

- tarkistaa poistoilmaventtiilien ja kanavistojen puhtaus ja tarvittaessa puhdistaa
- varmistaa, että korvausilmaventtiilit ja niissä olevat mahdolliset suodattimet ovat puhtaat ja että niitä on riittävästi (jokaisessa oleskelutilassa).
Tarvittaessa asennetaan lisää korvausilmaventtiilejä
- tarkistaa, että sisäovet eivät estä ilman liikkumista sisätiloissa, eli niissä on riittävät kynnysraot
- puhdistaa liesituulettimen suodatin

Jos kokee koneellisessa poistoilmanvaihdossa puutteita, kannattaa edellisten lisäksi

- tarkistaa, että puhallin toimii

Jos kokee koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa puutteita, kannattaa edellisten lisäksi

- tarkistaa, että ilmanvaihtokone toimii ja että kone sekä suodattimet ovat puhtaat. Tarvittaessa koneen puhdistus ja suodattimien vaihto
- mittauttaa venttiileistä sisään tulevat ilmamäärät ja poistuvat ilmamäärät sekä tarvittaessa tasapainottaa ilmavirrat

Siedätyshoidosta: missä määrin alle kouluikäistä lasta kannattaa altistaa elänpölylle, kun hänellä on selvästi taipumusta eläinpölyallergiaan. Kun eläinten kanssa ollaan tekemisissä, kutiavat silmät ja nenä menee tukkoon. Voiko liiasta altistamisesta olla vaaraa?
Neuvoisin keskustelemaan asioista hoitavan lääkärin kanssa. Jatkuvalla altistumisella on todettu siedättävää vaikutusta, mutta asiasta kannattaa kuitenkin keskustella hoitavan lääkärin kanssa, etenkin kun oireita tulee koirakontaktissa.

Periytyvätkö allergiat vanhemmilta lapsille?
Kyllä riski allergiataipumukseen on silloin hieman suurempi. Mutta mitään varmuuden vuoksi välttämistä ei kannata lähteä kokeilemaan, silloin riski saada allergia, vain kasvaa. Vältetään vain niitä tekijöitä, joista selvästi tulee oireita.

Mitä tehdä, kun isovanhemmat ja päiväkoti vähättelevät lapsen ruoka-allergiaa?
Meillä on esimerkiksi hyviä oppaita allergioista, joiden avulla voisitte keskustella asioista. Niissä on hyvin kansantajuisesti kerrottu allergioista. Näiden tietojen perusteella en voi muuta oikein neuvoa.

Milloin tulee hakeutua lääkäriin lapsen kanssa - eli mitkä ovat hälyttäviä oireita lapsen astmasta tai allergiasta? Voiko tässä tehdä mitään yleistyksiä – eli kuinka paljon esimerkiksi antibioottihoitoja voi olla vuodessa ilman, että aletaan tutkia onko lapsella astma?
Näistä asioista ei voi tehdä mitään yleistyksiä. Jos teitä asia huolestuttaa, neuvoisin hakeutumaan lääkärin vastaanotolle.

Kysymyksiin vastasi allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta. Kysymyksiin 7 ja 9 vastasi sisäilmaneuvoja Tuula Syrjänen Allergia- ja Astmaliitosta.

Tarkemmissa kysymyksissä palvelee Allergia- ja Astmaliiton neuvontanumero:

Allergianeuvonta 0600 14419, ma, ti, ke ja pe klo 9-13 sekä to klo 13-17
Sisäilmaneuvonta 0600 14429, ma, ti, ke ja to klo 9-12
(puhelujen hinnat 0,85 e/min).