"Olen sellainen kuin haluan olla ja kaikki muutkin saavat olla sellaisia kuin haluavat"

Nuorison alakulttuurit ja niitä ympäröivä yhteiskunta on muuttunut rajusti. 1990-luku ja informaatioteknologian räjähdysmäinen läpimurto johtivat alakulttuurien voimakkaaseen globalisoitumiseen ja pirstaloitumiseen. Tämän kehityksen jäljet näkyvät monin tavoin nykypäivän monimuotoisessa ja ennen näkemättömän kirjavassa nuorisokulttuurissa.

Ideologia tämän päivän alakulttuureissa pitää sisällään yhdenvertaisuuden ja erilaisuuden hyväksymisen - "olen sellainen kuin haluan olla ja kaikki muutkin saavat olla sellaisia kuin haluavat".

Nykyään yksi ihminen voi kuulua moneen eri alakulttuuriin, sillä tänä päivänä esimerkiksi punkkareiden ja hevareiden välillä ei ole enää perustavanlaatuista konfliktia kuten vielä 1970- ja 1980-luvuilla oli, joilloin heidän törmätessä tappelu oli väistämätön. Skinejä lukuun ottamatta alakulttuurit ovat aika arvovapaita ja suvaitsevat toisiaan hyvin.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo pitää hyvin tärkeänä, että yhteiskunnassa, joka on monikulttuuristumassa ja moniarvoistumassa, nuoret kasvavat alakulttuurien kautta suvaitsevaiseen ajatteluun.

Salasuo kuitenkin varoittaa, että jos me emme onnistu maahanmuuttajien kohdalla kotouttamisessa tai saamaan kaikesta köyhintä kansanosaamme mukaan rakentamaan tätä kansalaisyhteiskuntaa, voi Suomeen ensimmäistä kertaa syntyä suoraan ryhmiä sosiaaliluokkien ympärille.

Salasuo on yksi juuri julkaistun Katukulttuuri - Nuorisoesiintymiä 2000-luvun Suomessa -kirjan toimittajista. Teos on ajankohtainen, nuorten tutkijoiden laatima kokoelma nykypäivän alakulttuurisista ilmiöistä.

Kati Keinonen kävi jututtamassa nuorisotutkija Mikko Salasuota Nuorten toimintakeskus Hapessa, Helsingissä.