Kun oppiminen ei suju

Oppimisvaikeudet koskettavat Suomessa ainakin kymmentä prosenttia ihmisistä. Tehdessäni tv-ohjelmaa aiheesta tapasin aikuisia ja nuoria, joilla oli hyvin erilaisia kokemuksia oppimisvaikeuksien kanssa elämisestä. Kuulin todella surullisia tarinoita siitä, miten oppilas oli leimattu tyhmäksi ja laiskaksi, halu ja uskallus oppia oli lähes tukahdutettu. Varsinaisia oppimisvaikeuksia enemmän näihin ihmisiin olikin vaikuttanut se, miten niihin oli suhtauduttu:

”Ei kukaan jaksa sellaista että koko ajan lyödään itsetuntoa, että sä olet huono ja tyhmä ja laiska kun ei itsekään tiedä että miks mä en opi, että mikä juttu tää on.”

Hyviä kokemuksia oli myös. Kiitosta saivat vanhemmat jotka tukevat, hyvät opettajat ja ne oppilaitokset, joissa tukitoimet olivat kunnossa; oli vaikka mahdollisuus saada opiskelumateriaaleja äänikirjoina. Kuulin myös hienoja kokemuksia omien vahvuuksien ja oppimistapojen löytämisestä.

Usko itseen auttaa lasta pärjäämään

Mitä sitten tämän hetken koululaisen kanssa tehdään jos lukemaan tai laskemaan oppiminen ei suju?

Erityisopetukseen pääsyyn ei tarvita diagnoosia, opettajan huomio tuen tarpeesta riittää. Jos erityisopetuksesta ei ole tarpeeksi apua voidaan lapsi ohjata neuropsykologisiin testeihin ja kuntoutukseen. Suomessa on alan huippututkimusta, täällä on kehitetty esimerkiksi tietokoneella pelattava Ekapeli. Opetustavat kouluissa ovat myös monipuolisempia kuin ennen.

Lapsen käsityksellä itsestään ja tulevaisuudestaan on merkitystä sille miten paljon oppimisvaikeudet hänen elämäänsä vaikuttavat.

- Jos lapsi ajattelee, että vaikeus on vain pieni osa häntä ja että hän on monessa muussa hyvä, on siitä apua, sanoo neuropsykologian erikoispsykologi Tuija Aro.

Hyvillä ihmissuhteilla on myös suuri merkitys.

- On tärkeää että lapsella on joku aikuinen, josta lapsi tietää, että tuo uskoo minuun. Tuo uskoo siihen, että minä voin oppia, Tuija Aro toteaa. 

Oppimisvaikeudet ja ADHD

Dysleksia, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeus, lienee oppimisvaikeuksista tunnetuin. Siinä lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen on vaikeaa ja lukeminen hidasta. Hieman vähemmän tunnettuja ovat matemaattiset oppimisvaikeudet. Lukumäärien hahmottaminen tuottaa ongelmia ja yksinkertaiset laskutoimitukset, vähennys- ja yhteenlasku, eivät suju. Arjessa ongelmia aiheuttavat esimerkiksi rahamäärät ja kellonajat. 

Näiden lisäksi ns. kehityksellisiin oppimisvaikeuksiin luetaan motoriset vaikeudet ja näönvaraisen hahmottamisen vaikeudet. Usein oppimisvaikeuksien yhteydessä puhutaan myös tarkkaavuuden häiriöstä, ADHD:sta. Oppimisvaikeuksille on yleistä päällekkäistyminen, esimerkiksi tarkkaavuuden ongelmia saattaa esiintyä yhdessä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksien kanssa.

Seurana läpi elämän

Oppimisvaikeudet ovat eriasteisia ja erilaisia. Jokaisella on omat pullonkaulansa ja omat vahvuutensa. Vaikeuksien syistä tiedetään sen verran, että ne ovat usein perinnöllisiä ja liittyvät aivojen toimintaan. Kyse ei kuitenkaan ole eroista älykkyydessä, eikä se, että vanhemmalla on lukihäiriö, tarkoita että se automaattisesti olisi lapsillakin. Ympäristö vaikuttaa myös.

Toisin kun ennen uskottiin, oppimisvaikeudet eivät välttämättä iän myötä katoa. Osa oppii ohittamaan vaikeutensa niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa, toisille ne tuottavat enemmän haittaa. Se, että on saanut diagnoosin ja nimen ongelmalleen, on usein ollut suuri helpotus, monet asiat ovat saaneet selityksen.

Entä kun aikuinen epäilee vaikeuksia itsellään?

Koska oppimisvaikeudet ovat yleisiä, on suuri määrä aikuisia, jotka ovat jopa koko elämänsä ihmetelleet miksi jotkut asiat eivät suju. Erilaisten oppijoiden liitossa on tarjolla paljon toimintaa, siellä myös tehdään lukitestausta.

Kuntoutussäätiö on tutkinut aikuisten oppimisvaikeuksia ja on nyt aloittamassa kokeilua aikuisten dyslektikoiden lyhytkuntoutuksesta, siihen voi hakea mukaan.

Teemareportaasi: Kun oppiminen ei suju Yle Teemalla 12.9. klo 20.30, jonka jälkeen klo 21 nähdään Tiededokumentti: Ongelmana lukihäiriö.

En ole tyhmä -dokumentti Areenassa 12.9. asti