Lue mulle kirja!

Niin paljon muita aktiviteetteja on tänä päivänä tarjolla: TV:stä tulee valtavasti ohjelmaa. Kovalevyille on helppo tallettaa ohjelmia pahan päivän varalle ja jo pienetkin lapset osaavat vaatia sieltä niitä katsottavaksi. Tietokone peleineen ja puuhineen vie herkästi mennessään - internet vie aikaa niin lapsilta kuin aikuisiltakin. Kuka enää ehtii enää rauhoittumaan sohvannurkkaan kirja kädessä?

Lastenkirjallisuusasiantuntija Arja Kanerva Pro lastenkirjallisuus ry:stä sanoo, että tämän päivän lapset tarvitsevat entistä enemmän rauhaa ja hiljaisuutta.

- Ilman rauhoittumista ei synny mitään, luovuus tarvitsee hiljentymistä, hän painottaa.

Mikä olisikaan rauhoittavampaa ja turvallisempaa, kuin käpertyä vanhemman kainaloon kuuntelemaan satua? Kirjojen avulla lapsi voi myös käsitellä vaikeita tunteita tai asioita sekä opetella asettumaan toisen asemaan.

Tammi Oppimateriaalien vt. johtaja Sanna Lukander muistuttaa lukemisen merkityksestä kielen oppimiseen ja kehitykseen, mutta painottaa myös sitä, että lukeminen on tunne-elämys, suuri ilo ja nautinto:

- Tärkeää on löytää kirjoja joista kaikki nauttivat, niin vanhemmat kuin lapsetkin.

Ajatuksia ja vinkkejä lapsille lukemisesta

• Lukeminen on vähentynyt ja erityisesti lukemiseen käytetty aika lyhentynyt.
• Internet vie aikaamme, mutta sieltä löytyy myös paljon tietoa kirjoista ja vinkkejä lukemiseen. Netistä löytyy esimerkiksi hyviä blogeja, joista saa kirjavinkkejä.
• Lapsille kannattaa lukea vauvasta asti. Ihan pienelle voi lukea vaikka sanomalehteä – hän ei tajua sisältöä, mutta tunnistaa puheen rytmin.
• Lapsuuden lukukokemukset säilyvät muistossa koko elämän.
• Nuoret voivat hetkeksi unohtaa kirjat, mutta palaavat niiden pariin myöhemmin, jos ovat saaneet lapsuudessa kipinän. Meillä kaikilla on elämässämme hetkiä, jolloin ei ehdi lukea, mutta myös kausia, jolloin kirjaa ei malta kädestään laskea.
• Lapsen voi antaa valita kirjoja itse, mutta vanhempi voi ujuttaa mukaan myös muita valintoja. Lapsi innostuu monenlaisista kirjoista, jos hän vaistoaa aikuisen innostuksen. Innostu lukemisesta ja innostukaa yhdessä!
• Kirjastoista saa paljon apua kirjojen valintaan. Valintaan vaikuttaa se, millainen lapsi on, mistä hän on kiinnostunut, mitä hän harrastaa. Hyvässä kirjassa käytetään hyvää kieltä ja siinä on monipuolinen kuvitus.
• Lapsi pystyy jo melko varhain kuuntelemaan kuvatonta kirjaa. Kuuntelemalla lapsi oppii keskittymään, mikä on tänä päivänä tärkeä taito. Kuvittamattomat kirjat voivat myös herättää enemmän keskustelua ja ajatuksia.
• Lapselle kirjaa ääneen luettaessa lukijan ei tarvitse eläytyä kaikkiin kirjan rooleihin, jos se ei tunnu luontevalta. Tärkeää on se, että lukija lukee sydämellä eli hän itsekin tietää mitä lukee, eikä anna ajatustensa harhailla siellä täällä.
• Kirjoja ei tarvitse selittää läpi ja käsitellä jälkikäteen ellei lapsi itse sitä halua ja ala kysellä. Lapsia ei välttämättä sellaiset asiat, jotka aikuisen mielestä voisivat olla pelottavia.
• Lukemisen jälkeen voi rauhoittaa hetken sille, että lapsella on aikaa kysellä tai pohtia kirjan merkitystä. Tällöin on hyvä hetki tutustua lapseen ja hänen ajatuksiinsa ja tapaansa käsitellä asioita.
• Lukemisesta on hyötyä: Se vaikuttaa ajattelun ja ymmärtävän lukutaidon kehittymiseen. Lukeminen tukee ihmisenä kasvamista, vuorovaikutustaitoja, lukemisen kautta oppii toisilta ja omaksuu kulttuuria. Vaikka näitä hyötynäkökulmia korostetaan, on parasta silti lukemisen ilo ja nautinto.
• Lukemiselle pitäisi järjestää aikaa. Monen lapsen elämä täyttyy virikkeillä. Lapset kaipaavat kuitenkin hiljaisuutta ja rauhaa. Tämän päivän lapset tarvitsevat apua keskittymiskyvyn kehittymiseen, sillä ihmisen pitää oppia pysähtymään hyvinvointinsa vuoksi. Lapset ovat erilaisia ja omaa lasta kannattaa kuulostella: milloin on sellainen aika, että hän pystyisi keskittymään ja rauhoittumaan kirjan ääreen. Toisilla se on ilta, toisilla rauhallinen hetki viikonloppuna.
• Iltasatu on hyvä traditio, mutta kirjoja voi lukea myös muulloin.
• Lapset juuttuvat usein yhteen tai kahteen suosikkikirjaan. Kirjaa kannattaa lukea niin kauan kuin lapsi haluaa sitä luettavan, sillä hänellä on jokin syy tai tarve käsitellä juuri sen kirjan aihepiiriä.
• Vanhemman esimerkki lukijana on suuri. Kun lapsi näkee vanhempansa lukevan hiljaa ja rauhassa, hän saa kokemuksen, että lukeminen kuuluu elämään. Lukeminen on nautinto. Kaikki vanhemmat eivät ole kuitenkaan innostuneita lukijoita, joten on tärkeää, että lasten muissa elämänpiireissä kirjat ovat osa arkipäivää - päiväkodissa luetaan, koulussa luetaan, mummolassa luetaan. Kaikkien lasten kanssa toimivien kannattaa tuoda kirjoja lasten elämään.

Perheen aika -ohjelmassa puhuttiin lukemisesta ja lastenkirjoista. Tiina Lundbergin vieraina olivat lastenkirjallisuusasiantuntija, toimittaja Arja Kanerva ja Tammen Oppimateriaalien vt. johtaja Sanna Lukander.

Kuuntele koko keskustelu:

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14 jälkeen.