"Oma aika" on asennekysymys - vai onko?

Joku kaipaa "omaa aikaa", joku ei ymmärrä, mitä sillä tarkoitetaan. Vanhemmuus on täynnä tilanteita, vastuita ja vaiheita, joita joko arvostetaan, siedetään tai koetaan paeta - kukin omalla tyylillään. Mikä asenne on sinun asenteesi?

Olen onellinen näin

"Saan käydä kaksi kertaa viikossa harrastamassa. Kotiäitinä koen sen luksukseksi!"

"Mieheni hoitaa poikiemme jääkiekkoharrastuskuskaukset lähes kokonaan joten saan hyvinkin omaa aikaa kun muut ovat harrastuksissa."

"Molemmat vanhemmat ovat kaksi kertaa viikossa omissa harrastuksissa. Se on meidän perheessä ehdoton maksimimäärä omia harrastuksia, sillä aikaa pitää jäädä perheen yhteisiinkin juttuihin."

"Oma aika on sitä että saa olla yksin omien ajatustensa kanssa."

"Molemmat saa mennä ja tehdä ihan yhtä hyvin ilman että kummallakaan on tarvetta valittaa asiasta. Tietysti menot yritetään koordinoida niin, että jompikumpi on lasten kanssa, mutta tarvittaessa otetaan lapsenvahdit apuun."

"Omaa aikaa ei juurikaan ole kummallakaan vanhemmalla sylivauvan kanssa, mutta teemme parhaamme, jotta molemmat saisivat vähän omaa aikaa joka päivä."

"Olisin valmis "antamaan" puolisolleni enemmänkin omaa aikaa, jos hän esim. aloittaisi uuden harrastuksen."

"Olemme suorastaan huvittavan demokraattiset vanhemmat kaikessa toiminnassamme."

"Ajan jakautumista ei lasketa piirulleen, vaan siten, että kummallakin on hyvä olla."

Olen sinut perheemme ajankäytön kanssa

"Molemmat tekevät vuorotöitä eli yhteistä vapaata on harvoin. Puolisolla harrastus joka vie pois kotoa joskus pitkiksikin ajoiksi. En ole kuitenkaan kokenut tarvetta lähteä siihen harrastukseen mukaan. Mieluummin teen jotain yhdessä lapsen kanssa."

"Miehellä oma yritys joten oma aika on melko tuntematon käsite sinäänsä mutta jos sitä järjestetään se on yhteistä kylläkin."

"Molemmat vanhemmat harrastavat aktiivisesti liikuntaa ja treenit järjestetään joko vuorotellen tai niin että lapset otetaan mukaan (tai ovat hoidossa) ja treenataan yhdessä."

"Omaa aikaa on nyt enemmän kuin lasten ollessa pieniä. Tosin se on alkanut täyttyä yhä enemmän työstä/vapaaehtoistyöstä, joten täysin luppoaikaa on edelleen yhtä vähän."

"Kun lapset vähän kasvavat, saamme varmasti molemmat taas paremmin järjestettyä omaakin aikaa..."

"Kuopuksemme on 8,5 kuukautta ja imetyksen vuoksi olen pitkälti vielä hänessä "kiinni" ja oman ajan järjestäminen ei ole yksinkertaista. Parin kuukauden päästä asia helpottuu."

"En tarvitse niin paljoa omaa aikaa kuin mieheni. Hetki tietokoneella, kuppi teetä ja lehti, lehdenluku nukkumaanmennessä riittävät - joskus sitten muutaman tunnin irtiotto shoppailun merkeissä tms."

"Taidamme kyllä molemmat olla niin perhekeskeisiä ihmisiä, että ihan kokonaan oma aika ja oma vapaa on olematonta ja harvinaista. Työssäkäyvä puoliso ja kotiäiti-minä nautimme yhteisen vapaan esim kävelyllä. Hyvin harvoin ihan yksin ja ihan rauhassa, mutta toistaiseksi olen tyytyväinen, lasten kasvaessa ehkä enemmänomaa aikaa."

Asiat voisivat olla paremminkin

"Liikuntaharrastuksiin vapautamme toisiamme suht tasapuolisesti, mutta itse kaipaisin sellaista omaa aikaa, että saisin olla yksin kotona. Sitä taas puolisolla on enemmän, koska ulkoilen ja käyn kavereilla lasten kanssa ja puoliso jää kotiin."

"Meillä ei ole mitään tukiverkkoa, joka voisi auttaa lastenhoidossa. Lapset ovat siis vapaa-ajalla äidin tai isän kanssa."

"Miehelläni ja minulla on eri työajat (toinen 8-16, toinen vuorotyössä), joten hoidamme lasta usein vuorotellen. Näemme toisiamme harvemmin kahden kesken kuin moni ystäväpariskunta."

"Omaa aikaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista saada, suurperheellisenä jossa isä on arkipäivät ja yöt täysin poissa, on vastuu minulla. Mutta asenteella "tämä on tässä tätä vaihetta nyt ja muutaman vuoden päästä varmasti toisin" auttaa jaksamaan."

"Minulla on vaikea ottaa itselleni aikaa."

"Mieheni on joutunut karsimaan paljon omia harrastuksiaan, minulla taas ei perheen hoidolta ole aikaa harrastaa juuri mitään täysin yksin. Oma aika on lähinnä sitä että saan olla rauhassa läppärillä tai katsoa telkkaria nuorimmaisen päiväunien aikana. Se että pääsen kerran viikossa uimaan (yksin), vaatii miehen, vanhemman lapsen ja oman isäni aikataulun rukkaamista."

"Olen yrittäjä ja vaikka teen lyhyehköjä työpäiviä (klo 8-15) niin lasten aamutoimet jäävät vain minun toimekseni. Myös iltapäivät ovat vain minulla. Välillä iltaisin minun on pakko tehdä koneella firman paperityöt ja tämä tuntuu olevan miehelleni vaikea paikka - onhan hän ollut "pitkän päivän töissä" - miksi minä en voi tehdä muulloin paperitöitä...? Olen kuitenkin oppinut ottamaan omaa aikaa silloin kun sitä vain voin ottaa, se on pakko sillä muuten rähjään aamusta iltaan kakaroille."

"Vaimolla on selvästi enemmän vastuuta kodin arjen pyörittämisestä. Tämä lienee jäänne ajalta, jolloin hän oli kotona hoitamassa lapsia. Homma on jatkunut, vaikka vaimo on nyt töissä ja lapset päiväkodissa. Tästä epätasapainosta tulisi päästä eroon, mutta jotenkin se on helpommin sanottu kuin tehty."

Hälytyskellot soivat - tunnistan katkeroitumisen vaaran

"Mieheni on palkkatöissä, yrityksen osakas ja lisäksi osa-aikainen maanviljelijä joten kotona hän on hyvin vähän eikä meillä oikein ole muitakaan kenelle lapset haluaisin jättää hoitoon useammin joten omaa aikaa ei minulla juuri ole."

"Isoimpien lasten harrastukset vievät paljon aikaa perheeltämme. Myös miehelläni on paljon urheiluharrastuksia. Itsekin kävisin jumpassa, jos aikaa olisi. Valitettavasti muiden harrastukset menevät aina edelle."

"Jos haluan omaa aikaa, on minun poistuttava kotoa. Mies ei juurikaan vie lapsia minnekään. Minä sen sijaan järjestän miehelle runsaasti aikaa olla yksin kotona menemällä lasten kanssa ulos, vierailuille, kaupunkiin ym. Olisin mielellään toisinaan kotonakin aivan rauhassa, mutta mieheni ei ole kiinnostunut asiasta."

"Toivoisin aikaa miehen kanssa kahdestaan. Meillä ei ole ketään joka voisi katsoa lapsia muutaman tunnin, että kävisimme jossain, esim leffassa."

"Miestä ahdistaa työ-koti-ruokakauppa kolmio muttei suostu keksimään mitään harrastusta tai kyläilemään kavereillaan. Sitten mulle tulee huono omatunto jos kerran viikossa koitan (lapset ovat mukana!) käydä omia ystäviä tapaamassa. Jumppaan en raaski mennä, lapsia näkee niin vähän kun pitää käydä töissä."

"Meidän perheessä kummallakaan aikuisella ei ole omaa aikaa. Mieheni haluaa tehdä kaiken yhdessä, joten häntä tilanne ei haittaa. Itse kaipaan omaa aikaa. Haluaisin joskus erakoitua ja olla vaikka yksin kotona viikonlopun. Olisi kerrankin aikaa kuunnella musiikkia, piirtää, lukea kirjoja, käydä pitkässä kylvyssä tms. nauttia hiljaisuudesta ja ehkä vähän ikävöidä perhettä. Tämä ei kuitenkaan tule kuuloonkaan, koska mieheni mielestä menemme kaikki esim. anoppilaan viikonlopuksi tai sitten ei mene kukaan. Hän ei voi ymmärtää tarvettani yksinäisyyteen, koska hänellä ei sitä ole. Hän ottaa asian henkilökohtaisena loukkauksena - en halua olla hänen ja lasten kanssa. Onko minulla kenties joku toinen? Yms. Joten antaa olla. Toistaiseksi olen kestänyt. Ehkä saan raivattua omaa aikaa itselleni lasten kasvaessa ja alkaessa viettää aikaa itsenäisesti myös kodin ulkopuolella..."

"Miehelläni on omaa aikaa ja omat harrastukset/menot. Minulla niitä ei lasten saamisen jälkeen ole ollut kuin satunnaisesti."

"Yhteistä kahdenkeskistä aikaa ole kovin paljoa, sitä toivoisin lisää."

"Vaikeaa on se jos emme etukäteen ole sopineet tiettyjä iltoja. Minulle helposti tulee huono omatunto jos pyydän saada vapaata omille harrastuksille viikonloppuna."

Kun edes ymmärtäisin, mitä omalla ajalla tarkoitetaan

Meidän perheessä vain miehelläni on omaa aikaa jota hän ei miellä omaksi ajaksi. Hän käy lenkillä monta kertaa viikossa ja hänen mielestään se ei ole hänen omaa aikaansa. Olen tällä hetkellä lasten kanssa kotona ja kuulen monta kertaa viikossa etten tarvitse omaa aikaa, kun OLEN VAIN KOTONA JA SULLAHAN ON NIIN HELPPOA!"

"Olen kotona lasten kanssa ja mies töissä. Miehellä toiminimi päivätyönsä lisäksi. Onko työkeikat vapaa-ajalla päivätyöstä miehen omaa aikaa? Tästä meillä keskusteltu... Mitä omalla ajalla tehdään?"

"Vapaa-aikani, kun mies tulee töistä, kuluu lähinnä ruokaa tehdessä ja pyykätessä. Voiko sitä kutsua omaksi ajaksi?"

"Kun en oikein ymmärrä koko kysymystä eli mitä ihmettä tarkoittaa "oma aika".

"Miehellä on paljon ns. omaa aikaa työssä: kahvitauot, lounastauot ja työmatkat, joista minä voin kotiäitinä vain unelmoida :)"

Lue myös juttu: Kiire ja ajankäytön pulmat kuormittavat perheitä - vinkkejä perheen ajankäyttöön

Lähde: Yle Olotilan ja Meidän Perhe -lehden Suuri perhekysely. Kysely toteutettiin netissä talvella 2010-11 ja siihen vastasi yli 1300 vanhempaa.