Sormiruokailussa lapsi määrää tahdin

Lasten soseiden syömisen ohella on yleistymässä niin sanottu lapsentahtinen sormiruokailu, jossa lasta ei syötetä vaan hän itse syö sormin pieniä ruokapaloja. Sormiruokailuperheille ruokapöytä on paikka, jossa kulinaaristen taitojen opettelun lisäksi voi harjoitella monia muitakin taitoja. Sormiruokailu on leviämässä myös päiväkoteihin.

Soseiden syöttäminen vauvoille on ollut normi jo vuosikymmenien ajan, ja yleensä pieni vauva aloittaa kiinteiden ruokien syömisen juuri soseilla. Sorjosten perheessä kohta 8-kuukautinen Saimi syö soseita vain harvakseltaan, yleensä iltapuuron muodossa. Imetysmaidon ohella hän syö pääosin täysin kiinteää ruokaa – ja itse. Ruokalistalle kuuluu muun muassa höyrytettyjä kasviksia, perunaa, bataattia, lihaa ja kalaa.

Alun perin netissä lapsentahtiseen sormiruokailuun tutustuneista vanhemmista sormiruokailu tuntuu luonnolliselta tavalta toteuttaa lapsen ruokailu. Kokeiluun kannustivat muiden hyvät kokemukset ja halu kasvattaa lapsesta ennakkoluuloton ruokien maistelija. Ruokailutilanteessa harjaantuvat myös motoriset taidot, kuten pinsettiote.

- Lähdimme liikkeelle, että okei, katsotaan toimiiko. Sehän oli aivan valtava hämmästys, että 5,5-kuukautinen vauva alkaa syödä itse, mutta niin se vain syö. Sormiruokailu vaatii vähän enemmän omaa tiedonetsintää, eihän neuvolassa ohjeisteta tähän. Tämä on mielenkiintoinen maailma, johon on tutustunut, kertoo Saimin äiti Emma Sorjonen.

Sotkuisuuden sietoa sormiruokailu luonnollisesti kysyy. Toisaalta perheen ruokailutilanteet on rauhoitettu syömiselle, kun kummankaan vanhemmista ei tarvitse syöttää lasta.

– Aluksi vaati jonkinlaista rohkeutta antaa lapselle kokonaisia paloja. Tarvitaan luottamusta siihen, että lapsi osaa syödä itse. Mutta nykyään emme sitä enää jännitä, nyt se tuntuu vain kauhean luontevalta, Emma Sorjonen sanoo.

Ruokaan tutustutaan rennosti

Sormiruokailijat uskovat, että itsenäisesti omaan tahtiin syövää lasta ei tarvitse sen kummemmin auttaa syömistilanteessa. Terve lapsi osaa myös määritellä, milloin on kylläinen. Ruokailutilanne voi mennä myös leikiksi, koska leikki on lapsen tapa tutustua asioihin, eikä hän osaa tehdä eroa leikin ja ei-leikin välillä. Sorjosten perheessä ruokailutilanteet ovat rentoja hetkiä.

– Laitamme Saimille tarjolle eri ruokia ja hän saa itse valita, mitä ruokaa hän sillä kertaa maistaa tai syö ja minkä verran ja mihin tahtiin. Aluksi ruokailuhetket kestivät ehkä jonkin kymmenen minuuttia, mutta nyt ne saattavat kestää 20 minuutista melkein tuntiin. Saattaa olla, että välillä Saimi alkaa leikkiä, mutta sitten syö taas, Emma Sorjonen sanoo.

- Sehän nyt olisi ihan mahdotonta, että kiellettäisiin, että äläpä nyt nakkaa sitä lattialle tai äläpä taputtele sitä. Se on lapsen tapa tutkia, ei siinä ole mitään pahaa.

Monipuolinen tarjonta opettaa monipuoliseen ruokavalioon

Sormiruokailutrendi on oikeastaan se paluu ruokailun juurille – teolliset lastenruoathan tulivat markkinoille vasta 70-luvulla, ja ennen sitä lapsille tarjottava ruoka hienonnettiin korkeintaan haarukalla. Sormiruokailuun perustuvan ravinnon vaikutusta lapsen kokonaiskehitykseen on kuitenkin tutkittu vasta vähän. Kun imetys suojaa ravinnonsaantia, ja ruoan ravintoarvot ovat kohdallaan, se on kuitenkin taatusti suositeltava ensisyömistapa.

Päiväkoteihin on viime vuosina lanseerattu niin sanottu Sapere-ruokailumenetelmä. Siinä lapsille tarjotaan sormiruokailun hengessä monipuolisesti erilaisia sormin syötäviä ruokia. Ruoka-aineet ovat pedagoginen väline, joihin lapsi tutustuu rennosti kaikkien aistiensa kautta. Päiväkotien mukaan monipuolinen, terveellinen ruokatarjonta on vähentänyt ruokiin liittyviä ennakkoluuloja ja lisännyt lasten halua syödä monipuolisemmin.

Emma Sorjonen on huomannut, että pieni vauva voi herkutella yllättäviltäkin tuntuvilla mauilla.

– Saimi ei ole ennakkoluuloinen, mutta itse pitää ylittää ne omat ennakkoluulonsa, kuten että eihän pieni vauva voi tykätä kirpeästä puolukasta tai karpalosta, mutta Saimi saattaa niitäkin vedellä suuhunsa. Vähän irvistää, mutta sitten nappaisee toisen, Emma Sorjonen hymyilee.

Asiantuntija: Arja Lyytikäinen, ravitsemussuunnittelija, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Lähde: Akuutti