Synttärit on tärkeä juttu!

Luokanopettaja Riina Kotka sanoo, että juhlien parasta antia on yhdessäolo, sillä nykyään kutsutaan harvoin ystäviä ja tuttavia kylään ihan muuten vain.

Juhlat ovat hyvä tapa siirtää kulttuuriperintöä lapsille. Ne ovat myös oiva paikka harjoitella käytöstapoja. Aikuisten juhliin voi lapsille pakata mukaan pientä puuhaa ettei aika käy pitkäksi – esimerkiksi piirustustarvikkeet, pienen pelin tai askartelutarvikkeita. Mkäli kutsussa lukee, että juhlat halutaan viettää ilman lapsia, on juhlan järjestäjää kunnioitettava ja jätettävä lapset kotiin.

Pieniä juhlia voi järjestää kotiin arjen keskelle kalenterijuhlien lisäksi. Oman perheen kesken voidaan juhlia vaikkapa hampaan lähtöä. Juhla piristää arkea ja antaa voimaa.

- Nyt leivotaan kakku ja juhlitaan, koska meillä on ollut niin hyvä päivä. Juhlantuntu syntyy pienestä, vinkkaa Riika Kotka.

Syntymäpäivä on lapsille suuri ilon päivä: Juuri minä olen juhlittu sankari! Kaverisynttärit alkavat olla erityisen tärkeitä 5-6-vuotiaille. Juhlia suunnitellaan viikkoja, jopa kuukausia ja mietitään, mitä juhissa tehdään, mitä tarjotaan ja ketä kutsutaan.

Monia vanhempia puolestaan ahdistaa juhlien suunnittelu. Miten ihmeessä keksisin jotain uutta?

Stressata ei kannata eikä kilpavarusteluun pitäisi ryhtyä, sanoo juhlakonkari Riika Kotka. Hän on kirjoittanut kaksi juhlakirjaa: Onnistuneet lastenjuhlat ja Kaiken maailman juhlat.

Riika Kotkan vinkkejä lastenjuhlien järjestämiseen

• Juhlia järjestettäessä kannattaa kuunnella lasta ja hänen toiveitaan: haluaako lapsi esimerkiksi teemajuhlat, naamiaiset tai vaikkapa pyjamabileet.
• Monissa päiväkodeissa kutsuja ei saa jakaa, ettei ei-kutsutuille tulisi pettymyksiä. Koko ryhmän yhteiset pelisäännöt kutsukäytännöissä ovat tärkeitä. Jaon pitää olla reilu: kutsua voi koko ryhmän, luokan tytöt, luokan pojat tai vaikkapa viisi parasta kaveria. Juhlariemun ulkopuolelle on kurja jäädä.
• Aikuisen tulee puuttua synttärikutsuilla ja kutsumatta jättämisillä uhkailuun, sillä lapsi vasta opettelee sosiaalisia taitoja.
• Jos synttärit osuvat kesälomalle ja kaverit ovat reissussa, niin synttärit voi viettää vaikka nimipäivänä.
• Stressittömät ja helpot synttärit saa järjestämällä juhlat joko ravintolassa, teatterissa tai sisäleikkipuistossa. Kotona juhlimalla saa puolestaan aikaan omannäköiset ja kotoisat juhlat.
• Juhlia järjestettäessä pitää olla armollinen itselleen ja tehdä järjestelyt oman jaksamisen mukaan. Esimerkiksi kakun koristelu voi olla ohjelmanumero. Yhdessä voidaan tehdä myös vaikkapa pikkupizzoja. Näin jokainen saa mieleistänsä syötävää.
• Aikuisella kannattaa olla muutama leikki takataskussa, vaikka lapset keksivät leikkejä mielellään myös itse. Koululaisia viehättävät visailut ja tietokilpailut.
• Vettä kengässä, laiva on lastattu, piilonen, piirisokko. Vanhat leikit kannattaa nostaa kunniaan! Lapset pitävät leikeistä, niissä on tutut ja selvät säännöt eikä riitatilanteitakaan synny niin helposti.
• Aikuisen tulisi olla läsnä juhlassa, muun muassa riitatilanteiden takia.
• Lasten disco pitää sisällään leikkiä ja musiikkia. Vaikka terminä disco kuulostaa kovin aikuismaiselta, ei lastendisco sisällä hitaita poski vasten poskea -tansseja tai parinmuodostusta!
• Vieraille annettavat lahjapussukat ärsyttävät monia aikuisia. Miksi vieraita pitää lahjoa? Asia voidaan nähdä vastavuoroisuutena - kun saan lahjan, annan kaverille vastavuoroisesti jotain pientä. Ennen vastavuoroisuus oli sitä, että mentiin kaverin synttäreille ja annettiin lahja. Vastalahjailmiössä näkyy elämän kiireisyys ja nopeatempoisuus – enää ei odoteta kaverin synttäreitä.

Lasten juhlista puhuttiin Perheen ajassa. Tiina Lundbergin vieraana oli Riika Kotka. Kuuntele koko keskustelu.

Perheen aika kuullaan Yle Puheen Päiväntasaajassa joka torstai klo 14.03