Sienestys on hiljaista metsästämistä

Media- ja markkinointialalla työskentelevä Antti Huttunen on harrastanut sienestystä lapsesta saakka. Nykyään Antin saaliit ovat sitä luokkaa, että kymmenien litrojen saaliista voi tuoda osan jakoon työpaikalle.

- Ekaluokkalaisena muistan jo olleeni sienimetsässä ja pitäneeni siitä. Välillä sienestys tosin rajoittui lomakaudella mökin pihasta kerättyihin kantarelleihin, mutta viitisen vuotta sitten into kasvoi.

Anttia kiehtoo sienestys monella tapaa. Häntä miellyttää myös se, että metsässä on aikaa ajatella tai olla ajattelematta.

- Ehkä tärkeintä on sekä löytämisen ilo että saalis. Se on kuin hiljaista metsästämistä. Kiehtovaa on myös oppia lukemaan maastoa ihan uudella tavalla sitä mukaa, kun kokemus karttuu ja ymmärtää paremmin mistä mitäkin sieniä voi löytää.

Anttia kiinnostaa myös puhdas lähiruoka.

- Hyvä ja tuore ruoka on perheellemme tärkeää ja pyrimme käyttämään mahdollisimman luonnollisia ja vähän jalostettuja raaka-aineita. Sienet ovat juuri sellaisia.

Hyvä sienipaikka löytyy järven läheltä

Parhaat paikat Antti on löytänyt kävelemällä metsässä. Pientä ennakkosuuunnittelua hän on tehnyt Maanmittauslaitoksen Karttapaikka-palvelun ja Googlen Street Viewin avulla ja lisäksi hyödyntänyt muuta tietoa esimerkiksi metsän puustosta ja kasvupaikkatyypistä, jos sellaista on ollut saatavilla.

- Totuus selviää aina maastossa, katseeni hakee varttunutta metsää, jossa saisi mielellään olla kunnon sammalkerros. Toinen hyvä johtolanka on järven läheisyys. Etenkin kuivina kesinä rannan välittömästä läheisyydestä löytyvät parhaat apajat.

Ja tämä sienestäjä tietää mistä puhuu. Parhaimmillaan hänen sienireissunsa on tuonut noin 60 litraa mustia torvisieniä.

Sienestäjän reissut vaihtelevat puolesta tunnista puoleen päivään riippuen siitä, onko hakusessa yhden aterian tarpeet vai suurempi määrä säilöttäväksi.

- Varaan mukaan säänmukaiset vaatteet, sieniveitsen ja riittävästi koreja sieniä varten.

Kannattaa kerätä vain tuntemiaan sieniä, mutta Anttikin on opetellut yhden tai kaksi uutta lajiketta joka vuosi.

- Nykyään sienikirjoni on sen verran laaja, että saalista kertyy mukavasti erityyppisistä lajeista, läpi koko sienestyskausien (kevät, kesä ja syksy).

Antin perheellä valtavat sienimäärät eivät mene hukkaan. Sieniä käytetään muhennoksiin, kastikkeisiin, piiraisiin ja keittoihin.

- Parasta on tuoreista kantarelleista tehty muhennos ehkä torvisienellä maustettuna: sienet ja sipuli paistinpannulle voihin paistumaan ja mausteeksi hieman yrttisuolaa tai tuoreita yrttejä.

 Ruokatiedon vinkit sienestykseen:

• Poimi vain sieniä, jotka varmasti tunnet.
• Älä kerää sieniä heti valtatien tai tehtaan läheisyydestä tai kaupungin puistosta. Sienet keräävät itseensä raskasmetalleja.
• Poimi sienet kokonaisina sekä irrota ne maasta varovaisesti kiertämällä ja vetämällä.
• Kerää sieniä poudalla ja silloin kun sienet ovat kuivia.
• Poimi sienet nuorina ja mahdollisimman hyväkuntoisina, niin ne säilyvät hyvin ja maistuvat parhailta.
• Perkaa ja käsittele sienet heti poimimisen jälkeen jo metsässä. Poista hiekka varovasti.
• Kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan, ei muovipussiin.
• Poimi mieluiten samaan astiaan vain yhtä sienilajia.
• Älä kerää metsästä valkoisia herkkusieniä (Agaricus spp.), jos et ole täysin varma, että osaat erottaa ne valkokärpässienestä (Amanita virosa).
• Valmista sieniateria pian keräämisen jälkeen, sillä sienet pilaantuvat kalan ja lihan tavoin nopeasti

Ja kuuntele lisää:

31.8. Luonto-Suomen sieni-ilta kartoittaa tämän vuoden satotilannetta. Kuuntelijoiden kysymyksiin ovat vastaamassa Anne Lempinen Uudenmaan Martoista ja Jarkko Korhonen Sieniseurasta. Toimittajana suorassa lähetyksessä on Jaana Selin ja Juha Blomberg.