Arno Kasvi vastaa katsojakysymyksiin

Kahdeksannen Puutarhaunelmia-jakson katsojakysymyksiin vastasi Turun kasvitieteellisen puutahan ylipuutarhuri Arno Kasvi, joka poikkesi vierailulle Paulan pikkupuutarhaan.

Kysymyksiä tulvi ylipuutarhurille paljon enemmän kuin hän ehti yhdessä ohjelmassa vastata, vaikka kokeneelta neuvojalta vastaukset tipahtelivatkin kuin apteekin hyllyltä.

”Tuula” kysyi, voiko talvehtinutta murattia leikata, kun hän toivoisi sille lisää tuuheutta?

Kyllä vaan, ulkomurattia voi leikata keväällä. Siitähän se vaan tuuheutuu. Myös leikatut versot kannattaa painaa takaisin multaan, hyvässä lykyssä ne juurtuvat.

”Mökin mummo” pyysi vinkkejä, kuinka parantaisi hiekkapohjaista maata, kun paikalle kannettu multa aina vaan häviää johonkin?

Nyt siellä tunnutaan tarvittavan savipitoista peltomultaa, johon voi sekoittaa kompostia. Kottikärryt täyteen multaa pellolta, mutta luvan kanssa tietysti. Ei pidä pelätä käyttää peltomultaa rikkaruohojen vuoksi, monivuotiset rikkaruohot siitä pitää tietysti kitkeä pois.

”Anita” aprikoi, miten oliivipuun saisi talvehtimaan?

Se on helppo kasvi! Olivipuu talvehtii viileässä, valoisassa paikassa. Lämpötilan tulee olla yöllä 10 ja päivällä 15 astetta. Ruukun pitää olla iso, mutta vesi ei saa seistä siinä. Lisävalot eli kasvilamput olisivat talvella hyvästä, ne voi pitää päällä päivät kahdeksasta viiteen.

”Marja” kysyi, miten mustaherukan saisi pysymään terveenä parvekkeella, kun nyt joku syö sen aina lehdettömäksi?

Ei mustaherukkaa pidä semmoiseen paikkaan laittaa, sillä se on arktinen kasvi eikä viihdy kuumalla parvekkeella. Tai ehkä sentään pohjoisparvekkeella? Kasvi menee parvekkeella sekaisin siitä kaikesta lämmöstä, eipä ihme, ettei pysy terveenä.

”Kesäheinä” kysyy, mahtaisiko elefanttiheinä onnistua Suomessa?

Hyvin viihtyy, mutta elefanttiheinä kannattaa istuttaa ”korkealle”, sillä vesi ei saa pesiä sen juuristossa entenkään talvella. Paikan pitää olla myös valoisa.
Elefanttiheinä on lyhyenpäivän kasvi, se alkaa kukkia vasta syksyllä. Talveksi jäteään versot leikkaamatta, niin se parantaa talvehtimista.

Tarjoat aika usein kasvupaikaksi ”korkeaa istutusta” eli kohopenkkiä?

Juu, sun puutarha Paula näyttääkin olevan iso kohopenkki, kun tontin reunaa kiertävät avo-ojat. Siksi täällä on näin rehevää.
On tosi tärkeää ymmärtää, että puutarhan kasvit eivät viihdy, jos vesi ei pääse pois ja maa on talvella märkä.

”Anne-Maj” kysyy, miksi alppiruusun alla ei kasva mikään, esimerkiksi taponlehti?

No, onpa aika epätoivoinen tilanne, enpä ole sellaistaa paikkaa vielä tavannutkaan. Kyllähän siellä tavallisesti viihtyvät monet kasvit, vaikkapa sinivuokot kovin usein. Ehkä alppiruusua on lannoitettu liikaa, niin maa on liian väkevää?

”Jaanan” tekisi mieli kruunutikankonttia, mutta miten se saadaan viihtymään?

Se on upea kasvi! Istuta kruunutikankontti puolivarjoisaan paikkaan. Paranna maata kompostilla ja sarvilastulla, sekoita niitä olemassa olevaan maahan. Lisäksi tarvitaan paljon kalkkia, se voi olla jopa kalkkikiveä.

Lopuksi ylipuutarhuri Arno Kasvi istutti tuliaiseksi tuomansa onnenpensaan. Kyseessä ei ollutkaan mikään tavallinen yksilö, vaan taimi kasvitieteellisen puutarhan kokoelmista.

Jotta talvimärkyydeltä vältyttäisiin, taimi sai tarkasti valitun paikan loivasta rinteestä. Ennen istuttamista ylipuutarhuri paransi maata karkealla soralla.

- Tiivistetään istutus sivulta jalalla painamalla, että juuristo tulee kiinteästi kosketukseen isänmaan mullan kanssa. Maa tuntuu olevan sen verran kosteaa, että annetaan vain pieni ryppy kastelukannusta päälle, ylipuutarhuri sanaili.

Teksti Paula Ritanen-Närhi