Järjestä rennot itsenäisyyspäivän juhlat kotona

Toimittaja Maarit Åström-Kupsasella on ollut perheineen tapana järjestää kotoisa itsenäisyyspäivän vastaanotto jo vuosia.

Mistä traditio syntyi?

- Hassu juttu, mutta niin minä kuin mieheni emme oikein muista milloin ensimmäiset itsenäisyyspäiväbileet pidettiin ja miksi. Varmaan se meni jotenkin niin, että silloin nuorena, ennen lapsia, pidettiin muutenkin paljon juhlia ja nyt lapsellisena ei vaan oikein ehdi tai jaksa järjestää kuin ihan tärkeimpiä ja tällaisia vähän arvokkaampia kekkereitä.

- Täällä nykyisessä kodissamme juhlia on pidetty seitsemän vuotta, mutta varmaan järjestimme niitä jo edellisessäkin kodissa. Meidän kaveritkin tietää ja muistaa jo, että juhlat alkavat lasten takia iltapäivällä ja ne ovat perinne, jota ei voi ohittaa kuin todella hyvästä syystä.

Millä termillä kutsutte juhlianne?

- Kutsumme juhliamme itsenäisyyspäivän juhliksi, vastaanotoksi tai varjojuhliksi. Pientä ironiaahan tässä itsenäisyyspäivän juhlinnassa on, kun ei me nyt niin tajuttoman isänmaallisia kuitenkaan olla. Mutta ainahan on kiva juhlia.

Paljonko kutsutte väkeä?

- Emme kutsu nykyisin isoa määrää vieraita. Viime vuonna taisi olla minimit eli kahdeksan vierasta. Haluamme pitää juhlan intiiminä tapahtumana. Muina vuosina on saattanut olla huomattavasti enemmänkin väkeä, mutta kaikki kuitenkin meille tärkeitä ihmisiä.

Pukeudutteko juhlavasti?

- Pukeutumiskoodi on vapaa. Joskus jotain juhlavampaakin on ollut, mutta kyllä nämä meidän vieraat aika tavallisissa vaatteissa tulevat. Kukaan ei jaksa vapaa-ajallaan pingottaa vaateasioissa.

Entä miten valmistaudutte muuten?

- Valmistautuminen otetaan rennosti, itse tehdään ainakin pääruoka, mutta joku vieraista tuo jälkkäriä ehkä juhlasalaatin. Yritetään tehdä hyvää perusjuhlaruokaa, joskus jotain erikoisempaakin jos ehtii, mutta normaalisti halutaan selviytyä aika pienellä vaivalla. Välillä on turvauduttu osittain einesosastoonkin, kun ollut tajuttoman kiire. Jussi suunnittelee ja yleensä valmistaakin menun, mutta saatetaan pistää myös ekat vieraat ruuanlaittohommiin. Viimeisinä vuosina meillä on ollut lasten itsenäisyyspäivän futisturnaus samana päivänä ja joskus on ollut äidin pinna hiukka kiireellä, kun on yksinään saanut siivota ja tehdä sapuskaa ennen bileitä, kun muu väki ollut peleissä.

- Mieheni laittaa yleensä ulos isoja värivaloja, joilla valaisee taloa ja pihan puita. Sinivalkoinen kynttilä on tietty must juttu.

Onko tarjoiluilla väliä?

Perinteisesti meillä on ollut lohta, joka on valmistettu leivinuunissa ja sitten siihen ympärille olemme rakentaneet kaikenlaista herkkua pitkällä kaavalla eli alku-, pää- ja jälkiruuat. Lapsille teimme ennen omat lihapullat, mutta nykyisin he menevät samoilla ruoilla kun muutkin.

Millainen tunnelma teillä on?
 
- Ohjelmassa on joka vuosi linnanjuhlien katselu. Yksi ystävämme on loistava selostamaan tv-osuutta. Hän kertoo mitä kenelläkin on päällä ja onko puku tai kampaus hyvä vai huono sekä mitä muuta kättelyssä tapahtuu. Siinä ei oikeastaan muiden tarvitse katsoakaan koko ohjelmaa, kun Krisse selostaa kaiken ja saattaa kertoa päälle vielä julkkisjuorutkin ja politiikan viimeisimmät tapahtumat. Tämä kuuluu perinteeseen. Samalla kerrotaan muut kuulumiset ja pohditaan maailman menoa. Tunnelma on rento ja usein aika äänekäskin.
 
- Lapsille on useana vuonna viritetty oma leffastudio eli he saavat katsoa leffoja tykiltä ja syödä herkkuja.
 
- Tämä meidän juhla on tavallaan tapa nauraa linnan pönötysjuhlille. Vietämme vapaapäivää himpun verran arkea juhlallisemmin ystävien ja lasten kanssa rentoutuen.

Hyvää itsenäisyyspäivää 6.12.2010!

kommentit

Ei kommentteja.

lisää kommentti

Vinkki:

Linnan juhlat näkyvät myös sosiaalisessa mediassa, keskustele juhlista Facebookissa (facebook.com/linnanjuhlat) tai Twitterissä (#linnanjuhlat). Ohjeet twiittailuun Teksti-TV:n sivulla 397.

uusimmat

Muualla Yle.fi:ssä