Meni vieläkin paremmin kuin Strömsössä

Taiteen maisteri Susanne Koskimäki piti opiskellessaan huolen, että oppi lasin lisäksi käsittelemään myös puuta, metallia, kynää, grafiikkaprässiä ja päätä. Eivätkä kokkailutkaan epäonnistu. Nyt menee paremmin kuin Strömsössä!

Susanne, olet perustanut Meni paremmin kuin Strömsössä -Facebook-ryhmän. Mikä se oikein on?

- Se on empaattinen, omanarvontuntoinen, kannustava ja positiivinen ryhmä, joka haluaa muodosta vastavoiman yleisemmin vallitsevalle "epäonnistuminen on hauskempaa kuin onnistuminen" -asenteelle. Tämä näkyy niin monessa paikassa, esimerkiksi YouTubessa ja tosi-tv-meiningissä. Noloihin juttuihin keskitytään nykyään ihan liikaa.

Miten päädyit perustamaan vastavedon suositulle Ei mennyt niinku Strömsössä -Facebook-ryhmälle?

- Liityin itse Ei menny niinku Strömsössä -ryhmään, koska siellä oli älyttömän hauskoja kuvia. Samantien sain noottia siitä, että en kuulu porukkaan, koska minulla menee kaikki kuulemma aina niin kuin Strömsössä.

Erään onnistuneen kokkailuillan päätteeksi tajusin, että Suomessa vallitsee liiaksi ilmapiiri, missä on helpompi kommentoida omia ja toisten epäonnistumisia kuin olla aidosti iloinen ja innostunut kun onnistutaan jossain. Tuli tarve perustaa onnistumista kannattava vastaliike.

Mielestäni onnistumisesta iloitsemista tai puhumista pidetään omahyväisenä tai kiellettynä. Vedotaan esimerkiksi sanontoihin "kel onni on se onnen kätkeköön" tai "omakehu haisee". Nämä luovat mielikuvaa, että onnistumisesta ei saisi iloita tai puhua - odotellaan vaan hiljaa, kunnes joku ehkä joskus huomaa, että on tullut tehtyä jokin herkullinen tai hieno asia. Luulen, että näissä sanonnoissa on oikeasti alunperin tarkoitettu ihmisiä, jotka kehuskelevat suureen ääneen jonkun muun aikaansaannoksilla. Toisten teoilla kehuskelu on tietenkin ihan väärin. Aidon ja pyyteettömän ilon kyllä tunnistaa!

Mitä halusit tuoda ryhmässä esille?

- Sitä, että todella moni ihminen tekee ja ideoi kaikenlaista päivittäin ja onnistuu siinä mainiosti, oli kyse sitten kokkailuista, käsitöistä, puutarhanhoidosta tai nikkaroinnista. Näiden asioiden jakaminen muiden kanssa luvallisesti ja ilman omahyväiseksi leimaantumista on mukavaa ja vapauttavaa!

Mitä itse osaat paremmin kuin tyypit Strömsössä?

- Oletettavasti ihan mitä vaan! Ei sentään. Kantani asiaan on se, että osaan tehdä monia asioita hyvin, mutta taitojen varsinasen vertailun voisin jättää jollekin toiselle. Haluan korostaa, että uskon kaikkien pystyvän tekemään hienoja asioita: pitää vaan uskaltaa, kokeilla, soveltaa, uskoa itseensä ja olla älyttömän kärsivällinen ja lannistumaton! Ei saa unohtaa, että onnistumisia koetaan tosi erilaisista asioista. Jokaisella on oma henkilökohtainen "taso", minkä saavuttamisesta tai ylittämisestä saa riemuita!

Epäilen, että strömsöläisillä on hallussaan paremmat koneet, materiaalivarastot, työtilat ja taustatyöryhmät kuin monilla meistä normipuuhastelijoista - ja se onkin syy siihen, että ryhmän nimessä esiintyy sana "paremmin". Uskon ryhmämme jäsenten olevan multiosaavia monitaitajia. Strömsössä kun on aina vain yksi ihminen per taitolaji.

Mikä on bravuurisi?

- Vaikea valita. Lasinpuhallus on lähellä sydäntä. Ja ruoka. Ja ompelu. Ja remppaaminen. Piirtäminen... Apua!

Ehkä se on eri materiaalien kanssa työskentelemisen kautta opittu epärajoittunut ajattelu. Osaan melko hyvin ratkoa ongelmia ja toimia  ennakkoluulottomasti. Välttelen liiallista suunnittelua (suunnittelijalta ehkä erikoinen kommentti). Liian tarkka suunnittelu tietynlaisissa asioissa (en nyt puhu esimerkiksi sillanrakentamisesta tai veroilmoituksen täyttämisestä) saattaa johtaa siihen, että kun joku osa suunnitelmasta ei toimi, puuttuu tai hajoaa, koko homma loppuu ennenkun se pääsee edes alkamaan. Jos suunnitelmassa alunperin on aukkoja, ne kannattaa täyttää sillä, mikä on siinä hetkessä sopivin ratkaisu tai lähimpänä alkuperäistä. Kaikki on korvattavissa, pitää vain osata muuttaa ajattelua oikeassa kohtaa. Tulos saattaa olla jopa alkuperäistä suunnitelmaa parempi! Tekemisestä ei tule stressaavaa, kun suunnitelma on jo lähtöasetelmassa avoin muuttumiselle. Usein asiat kuitenkin hoituvat kuten on ajatellutkin.

Ketä kutsuit ryhmään ensimmäisenä?

- Ihan ensimmäisenä kutsuin ystäväni, jonka luona olin tekemässä makirullia silloin, kun sain idean ryhmän perustamisesta. Ja sen jälkeen melkein kaikki muut kaverit.

Mitä ryhmältä voidaan odottaa? Mitä taidonnäytteitä tullaan varmasti näkemään?

- Toivon että, esiin tulee paljon ja ihan kaikkea! Ihmisten täytyy muistaa pitää kameraa hollilla, jotta kaikenlaiset onnistumiset saadaan välitettyä ryhmän kautta. Toivon kovasti, että ryhmään alkaisi ilmestyä myös tarinoita.

Meni paremmin kuin Strömsössä Facebook-ryhmä.

Positiivisuudella maustettu itse-tekemisen mestari Susanne Koskimäki on YLE X3Mn Veckoslutskommittén haastattelussa viikon 16 lopulla.

Kuuntele myös Ei menny niinku Strömsössä ryhmän tarina X3Mllä ja tsekkaa Facebookissa.

YLE Lahti 13.4.2010 Peukalo keskellä kämmentä naurattaa Facebookissa.
 

Viivi Lehtonen