Sijaisen selviytymispakki

Millaisia ajatuksia?

nina-opeko 22.09.2009 01:41:37

Millaisia ajatuksia?

Millaisia ajatuksia ensimmäinen Sijaisen selvitymispakki -ohjelmasarjan ohjelma herätti? Tuntuiko tutulta?! Oletko itse törmännyt vastaavanlaisiin tuntemuksiin ja tilanteisiin, joita ohjelmassa tuotiin esille? Kerro esimerkinomaisesti millaisiin ja miten olet niistä selvinnyt .

Lainaa

Kommentit

mirvam 23.09.2009 21:03:10

sijaisopen elämää

Kovin tutulta kuulosti ensimmäisen osan kokemukset :)

Olen toiminut sijaisena hyvin monenlaisissa tilanteissa; eka-luokalta aikuislukiolaisiin saakka, sekä aamulla hälytettynä että koko lukuvuoden kestävän sijaisuuden hoitajana ja kaikkea siltä väliltä. Myös itselläni on ollut sijaisia useita kertoja.

Tuntien valmistelusta tuli mieleeni:
Arvostan suuresti, jos opettaja on niin tunnollinen, että on valmistellut tuntinsa jopa yksityiskohtia myöten - silloin on sijaisuus helppo nakki! Toisaalta kuitenkin olen sitä mieltä (ja toimin itse niin), että riittää, jos sijainen tietää käytettävän oppikirjan ja sen, missä ollaan menossa (ja onko mahdollisesti jokin asia määrä käydä läpi). Sillä tunneista maksettuun korvaukseen, joka on mielestäni suuri, sisältyy (kuten opettajan palkkaankin) tuntien valmistelu. Ei siis opettajan tarvitse tehdä sijaiselle maksettavaa työtä.

Toisaalta taas, jos tulen lyhyellä varoitusajalla sijaiseksi, eikä ohjeita ole saatavilla, niin en myöskään ota paineita pidettävien tuntien sisällöstä. Riittää, kun oppilaat pysyvät luokassa ja heidän turvallisuutensa on valvottu. Aika monesti on siinä tilanteessa laitettu vain video pyörimään... :)

Poissaolojen kirjaamisesta:
Joskus voi päästä poissaolojen kanssa pelleilystä sillä, että laittaa nimilistan kiertämään ja kertoo laittavansa poissaolomerkinnän niille, joiden nimeä ei listasta löydy. Listaan tulee melko suurella varmuudella esim. Aku Ankkaakin, mutta sehän ei ole ongelma. Isommat oppilaat eivät halua ylimääräisiä poissaoloja tililleen.

Vierailija 27.09.2009 08:17:14

Ohjelma

Ohjelmassa koeteltiin sijaisopettajaa melko kovakouraisesti. Onneksi sijaisopettajan elämä ei ole useinkaan näin kauheaa. Ehkä joskus yläasteella ei heti sanota pooissaolijoita, mutta yleensäkkään niissä ei ole ongelmia. Olen toiminut sijaisopettajna esikoulusta yhdeksänteen luokkaan asti. Nyt tänä syksynä vain yläkoulussa.

Minä haluaisin että rehtori kertoisi ennen sijaisuuksia ongelmatilainteita ja niihin puuttumismalleja ennalta käsin, koska tunnin kulun aikana ei aina hoksaa kaikkia puuttumiskeinoja. Olen yleensä tunnin loputtua mennyt oppilaiden luokanvalvojan puheille tai heittänyt lappua pöydälle, jos ryhmän luokanvalvoja ei ole paikalla. Joskus olen käynyt myös rehtorin luona kyselemässä neuvoa tai kertomaassa sattuneesta.

Olen joutunut tänä syksynä lähtemään lyhyellä varoitusajalla työhön, eli on selviydyttävä tunnissa työpaikalle. Täytyy itsellä olla sellainen asenne, että mennään tunti miten pystytään, koska en ole valmistellut tuntia. Olen myös oppilaille usein kertonut tilanteesta ja he yleensä ymmärtää.

marpe 28.09.2009 18:09:51

Selviytymispakki osa 1

Ohjelman ensimmäisessä osassa tuotiinkin esille jo aika kattavasti miten sijaisopettajan päivä voi alkaa, mutta onneksi yleensä nuo kaikki ikävät asia eivät osu samalle kertaa. Minulla ei ole kovin paljon omaa kokemusta sijaisopettajana toimimisesta, mutta on sijaisen hommakin hitusen tullut tutuksi. Ja se, että tietää sijaisuudestaan mieluummin vaikka päivää aiemmin antaa hommaan paljon enemmän varmuutta, mutta useinhan se on juuri tuollaista miten sarjan ensimmäinen osa sen ilmaisi: koululla pitäisi olla viimeistään parin tunnin sisällä eikä ole oikein mitään tietoa mitä opettaa ja missä.

Olen toki itsekin joutunut jättämään työni joskus sijaiselle ja taidan kuulua niihin opettajiin, jotka tunnollisesti koettavat jättää sijaiselle mahdollisimman kattavat ohjeet istumajärjestyksineen, sillä tiedän miten ikävä on mennä pitämään tuntia, jos ei oikesti tiedä mistään mitään. Toisaalta olen nimimerkin mirvam kanssa samaa mieltä siitä, että sijaisen palkkaan kuuluisi myös se tunnin suunnittelu, siis minun ei kai pitäis joutua tekemään kaikkea työtä, mutta helpommin sanottu kuin tehty.

Viimeisin sijaistuntini meni niin, etten tiennyt tunnista muuta kuin, että joku lukion kielten tunti oli kyseessä ja heidän olisi pitänyt tehdä yo-vihkoja, jos eivät olleet niitä tehneet. Luokasta minulle ei ollut tietoa, ei oppilasmäärästä, eikä tosiaan edes siitä mikä kieli oli kyseessä. Tunti meni niin, että aulaan tullessani kailotin kovaan ääneen, että ketkä ovat tulossa kyseisen opettajan vieraankielen tunnille ja sitten kun muutamat sanoivat olevansa tulossa kysyin, että missä luokassa tunti on ja he tunnollisina oppilaina näyttivät luokan oven :) Oppilaita sitten valui luokkaan tasaisena tahtina noin puolen tunnin ajan ja eihän suurimmalla osalla ollut edes niitä yo-vihkoja mukana... onneksi useimmilla oli kielioppikirjat mukana ja tekivät sitten sieltä tehtäviä ja osa keksi alias-pelin tyyppisesti selittää sanoja ruotsiksi (tunti oli siis ruotsin kertauskurssin tunti). Siinähän se tunti meni rattoisasta ja otin ylös vain paikalla olijat, niin varsinainen opettaja toivon mukaan sai siitä sitten selville, ketkä paikalta puuttuivat.

leilaky 30.09.2009 08:47:21

Sijaisopettajana

Onneksi sijaisopettajana toimiminen ei ole ihan niin rankaa kuin ohjelmassa. Joskus on oppilaita, joille pitää useammin huomauttaa hiljenemään. Yleensä poissaolijat sanotaan ihan kiltisti. Olen myös joutunut lähtemään tunnin varoitusajalla sijaiseksi aamuisin.

Olin vasta yhdelle yhdeksännenluokan oppilaille sijainen. Tuntia oli vielä 10 min jäljellä niin oppilaat laittoivat kirjat reppuun ja menivät ovelle odottamaan, että päästäisin poissa. Kaksi oppilasta jäi istumaan paikoilleen, he sanoivat, että aina kun on sijaisopettaja, oppilaat ovat lähtemässä aikaisemmin ja eivät usko sijaisopettajaa. Menin heti tunnin loputtua heidän luokanvalvojan puheille ja kerroin tapahtuneesta. Hän meni puhuttelemaan omaa luokaansa heti seuraavan tunnin alussa tapahtuneesta. Oma ajatukseni on, että kerron heti luokanvalvojalle tai rehtorille tapahtuneista. Se yleensä autta ja samallaiset ongelmat eivät toistu saman luokan kanssa toista kertaa. Vaikka sijaisen ei ole aina helppo mennä kertomaan epäonnistumisista.

Kosaka eri kouluilla on erillaiset rangaistusmenetelmät tai ongelmatilanteiden selviytymisajatus, olisi hyvä, että sijaiseksi tullessa annettais tietoa heidän koulun menetelmistä tai kehen otetaan yhteyttä ongelmatilanteissa.

marttifi 20.12.2009 10:13:02

Osa 3

Kolmas video näytti kertaavan kahden ensimmäisen perusteemoja. Sijaiset tarvitsisvat paremman perehdytyksen. Opettajakollegoiden toivottaisiin ottavan sijainen reilusti vastaan. Koulun käytänteet pitäisi avata.

Toivottavasti kaikkien sijaisten kohdalla tilanne ei kuitenkaan ole näin yksinäinen. MInusta sijaisen kannattaa reilusti pyytää ohjeita ja apua. Kaikkia ongelmia ei tarvitse ratkaista heti.

Oleellista on, että ne puidaan tunteiden rauhoituttua.

Jokaisen sijaisen tulee visusti välttää teknisen työn opettajan sijaiseksi lähtemistä, Vastuu siellä on raju. Ja itse asiassa meillä on jo oikeustapauksia, joissa rehtori on saanut syytteen, kun on ottanut kouluttamattoman ihmisen teknisen työn sijaiseksi.

Opettajainhuone ja opettajat saadaan clipsissä kyllä näyttämään aika oudoilta. Onko koko koulussa rehtoria? Ehkä viimeisessa osassa on odotettavissa vielä englannin opettajan ja kuvataiteen opettajan työpaikkaromanssikin?

Haastateltaviksi on saatu tosi fiksuja ja erilaisia ihmisiä. Mukavaa.

marttifi 20.12.2009 10:42:33

Osa 4

Olen nyt siis katsonut läpi kaikki neljä osaa intenssiivisesti peräkkäin. Neljännessä osassa huomioni kiinnittyi seuraaviin seikkoihin
1. Kysymys opettajan vastuusta on tosi tärkeä. Vastuut tulee selvittää sijaisille etukäteen.

2. Yhdessä ruokaileminen on tosi tärkeä. Hyi mm. Tampere, Yläjärvi, Vantaa ja muut kunnat, joissa opettajat eivät enää saa syödä verotusarvolla.

3. Kiusaamiseen kannattaa varautua. Kiusaamisen selvittely vie aikaa, ja joskus on hyvä jättää selvittelyn loppuunsaattaminen omalle opettajalle. Kiva-koulun ohjelmasta löytyy tietoa osoitteessa http://www.kivakoulu.fi/

4. Kouluissa tulisi panostaa sijastene perehdytykseen.

5. Todella fiksuja sijaisia kaikki haastattelut. Ja napakoita ohjeita:
- ole (sopivan)hyväuskoinen
- älä ole säikky
- oppilailta voi oppia
- on huomattava, ettei sijainen voi vaellella itse teininä
- riittävän hyvä päivä on ok.

merkku61 17.02.2010 16:51:07

Osa 1

Olen itse toiminut useasti sijaisena, mutta myös tuntiopena lähes 20 vuotta samassa yläkoulussa. Yläkoululaisten kanssa on tottunut jos jonkinlaisiin vääntöihin. Viimeiset 2 vuotta olen tehnyt 1päivän- 6kk:n sijaisuuksia ala- ja yläkouluissa.

Ensimmäisestä osasta jäi mieleeni se, ettei koulun opettaja mitenkään auttanut sijaiseksi tulevaa, vaan jätti hänet oman onnensa nojaan. Ikävä kyllä tuollaisia opettajiakin löytyy, mutta kokemuksesta voin sanoa, että onneksi muunlaisiakin on. Hänen olisi ollut helppo mennä esittelemään luokka sijaiselle, koska kerran sen tunsi.

Mnä olen aina saanut jonkinlaisen opastuksen koulussa, vaikka nopealla varoitusajalla olisinkin mennyt. Ehkä olisi hyvä, että kouluilla olisi sijaispaketti, jossa kerrottaisiin koulun säännöt ja käytänteet lyhyesti. Olessani erään kotitalousopen sijaisena, löytyi sieltä luokasta sijaiselle opas luokan säännöistä. Se olikin tarpeen, sillä juuri näissä erikoisluokissa on oltava tarkkaakin tarkempi. Perehdyttämiskansio lienee monissa liian pitkä nopeasti luettavaksi.

Ongelmia tuottavat usein välituntien viettäminen, terveydenhoitajalla käynnit, ruokailuun meno..Helpointa sijaisena oleminen on siinä aineessa , jonka itse osaa parhaiten. Varmuus kuuluu ja näkyy sijaisen olemuksesta. Oppilaat vaistoavat epävarmuuden ja käyttävät sitä hyväkseen häikäilemättä.

Haastateltujen sijaisten puheissa tuli ilmi juuri se ongelma, että on aina oltava varuillaan ja seuraavan päivän suunnittelussa tulee usein sanotuksi jos-sana. "Lähden uimaan, JOS ei kutsuta töihin"jne. Tunnollisena ihmisenä ei haluaisi sanoa ei, vaikka joutuisikin perumaan omia ennalta sovittuja juttujaan.

Osan 1 kaltaista tilannetta en täysin ole kokenut, mutta jotain tuttua siinä kyllä oli!