Tiedon ja todellisuuden filosofia (FI3)

Mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä? Mistä todellisuus koostuu? Osaatko eritellä ja arvioida kriittisesti tiedollisia uskomuksia ja väitteitä?

Metafysiikka merkitsee sitä, mikä tulee fysiikan jälkeen. Poiketen esimerkiksi fysiikan tutkimuksesta metafyysiset väitteet eivät perustu mittaamalla tai muuten kokeiden tai aistien avulla saatuun tietoon todellisuudesta. Tämän vuoksi metafysiikkaa koskevat väitteet ovat alttiita empiristien kritiikille. Kuinka voidaan perustella todellisuutta koskevia oletuksia, jollei ole esittää havaittavia todisteita väitteille?

Voidaanko evoluutioteoriaa pitää parempana tietona maailman synnystä kuin vaikkapa Raamatun luomiskertomusta? Tieteen tarkoitus on uusi tieto sinällään - ei siitä saatavan mahdollisen hyödyn takia. Kaikki tieto ei ole tieteellistä tietoa vaan tieteelliseksi katsotun tiedon on täytettävä tietyt metodologiset kriteerit. Myös tieteellisen tiedon kriteereistä voidaan keskustella. Esimerkiksi ihmistieteet eivät pysty tarjoamaan yhtä tarkkoja mittaustuloksia kuin vaikkapa luonnontieteet. Onko tällöin saatu tieto vähemmän tieteellistä tietoa? Entä missä kulkee tieteiden ja näennäistieteiden raja?

Nyky-yhteiskunnassa tiedon puute ei ole enää ongelma. Viimeistään internet on avannut väylän saada informaatiota käytännöllisesti katsoen mistä asiasta tahansa. Näinä aikoina on entistä tärkeämpää oppia arvioimaan tiedon laatua ja luotettavuutta.

Videot

• Psykologian yhteys muihin tieteenaloihin
  Psykologia lähestyy useita tieteenaloja.
• Sumea logiikka: kielitieteen sovelluksia tietokoneympäristössä
  Sumeita järjestelmiä sovelletaan myös kielitieteessä.
• Aivojen kuvantaminen
  PET-menetelmällä voidaan kuvantaa aivojen aineenvaihduntaa ja aktiivisuutta.
• Hormonit ja hermosto
  Hermosto ja hormonit säätelevät elintoimintoja.
• Muistin monta tasoa
  Muisti voidaan jakaa implisiittiseen, eksplisiittiseen, asia- ja tapahtumamuistiin sekä lyhytkestoiseen muistiin.
• Tajunta ja tietoisuus
  Ihmisen tajunnan ja tietoisuuden olemus on psykologian vanhimpia arvoituksia.
• Astrologia
  Astrologiaa tutkivat myös vakavat tähtitieteilijät aina uuden ajan alkuun asti. Korrelaatioita taivaanmerkin ja ihmisten luonteen välillä ei ole voitu osoittaa.
• Etälukio: filosofia, Niiniluoto, näennäistieteet
  Näennäistieteet eivät pyri korjaamaan itseään, eivätkä aseta itseään kumoamisen uhan alaisiksi. Siinä mielessä eivät edisty kuin tiede.
• Opi oppimaan: vertauskuva
  Filosofi Esa Saarinen kertoo käsityksiään vertauskuvasta. Vertauskuva on hänelle kielellinen kiteytys, joka erottuu tarinallisena hahmotelmana.
• Mitä on psykologia?
  Dosentti Vappu Viemerö vastaa miten erotetaan arkipsykologia ja tietellinen psykologia.
• Etälukio: filosofia, Niiniluoto, ihmisen kiinnostus tietoon
  Ihmisen kiinnostus tietoon kytkeytyy hänen arvomaailmaansa. Hyvä tieto on kuin kartta joka näyttää reitin.
• Etälukio: filosofia, Niiniluoto, tulevaisuuden tietäminen
  Ilkka Niiniluoto puhuu aiheesta tulevaisuuden tietäminen. Tieteen mahdollisuudet ovat rajalliset. Voi vain tutkia miten menneisyys vaikuttaa maailman nykyiseen tilaan.
• Tunteiden vaikutukset aivoissa
  Uusilla laitteilla päästään seuraamaan, mitä vaikutuksia tunnetiloilla on aivoissa.
• Aivotutkimus
  Aivojen tutkimus on monitieteellistä. Dosentti Vappu Viemerö Åbo Akademista kertoo aivotutkimuksesta.
• Tavoitteena aineellinen totuus
  Rikosylikomissario Thomas Elfgren kertoo rikostutkijan tehtävistä, joiden tarkoituksena on kerätä todisteita syyttäjää varten.
• Aivojen toimintarakenne
  Aivot jakautuvat neljään eri lohkoon. Jokaisella lohkolla on oma vastuualueensa.
• Stressi ja tiedolliset toiminnot
  Tiedolliset toiminnot ovat ylempiä aivotoimintoja, jotka säätelevät esimerkiksi päätöksentekokykyämme. Stressin alla kognitiiviset toiminnot voivat heiketä aiheuttaen hulluksi tulemisen pelkoa.
• Hermoverkot
  Neurotieteen ja aivotutkimuksen yksi keskeinen tutkimuskohde on hermoverkot.
• Etälukio: filosofia, Niiniluoto, tiedon meri on rannaton
  Tiedon meri on rannaton. Aina paljon avoimia kysymyksiä ja tuloksi joita teteellisesti voidaan kysenalaistaa. Siksi paljon ristiriitaisia käsityksiä.
• Opi oppimaan: vertauskuvat ajattelun tukena
  Filosofi Esa Saarinen kertoo, että ihmisellä on väistämätön pakko lukea tilanteita merkityksen kautta.
• Tietoinen muisti
  Tietoinen muisti sisältää semanttisen ja episodisen muistin ja tätä muistiainesta voi palauttaa mieleen.
• Suggestiot eli hypnoosit
  Suggestiot eli hypnoosit voidaan jakaa ideomotorisiin suggestioihin, haastesuggestioihin sekä kognitiivisiin suggestioihin.
• Lapsen oppiminen
  Aikuiset eivät voi oppia unessa mutta lapsilla oppiminen tapahtuu eri tavalla.
• Opi oppimaan: Kertooko kuva enemmän kun tuhat sanaa?
  Kasvatustieteen tohtori Teemu Laajasalo kertoo vertauskuvista, joista on muodostunut yleisiä sanontoja.
• Tajunnantutkimus
  Kognitiivisen neurotieteen kiinnostavin tutkimuksenkohde on tietoisuus: voidaanko sitä tutkia tieteellisen objektiivisesti vai ei?
• Hypnoosi
  Mistä hypnoosi on saanut alkunsa ja mitä siitä ajatellaan.
• Opi oppimaan: uusi tieto rakentuu vanhan pohjalta
  Kasvatustieteen tohtori Teemu Laajasalo kertoo tiedon rakentumisen prosessista. Vanha tietorakenne on aina uuden tiedon pohjalla ja vaikuttaa uuden tiedon rakentumiseen.
• Ihmiskäsitys
  Ihmiskäsitys on hyvin erilainen riippuen siitä kuka sitä selittää.
• Aivotutkimus ja psykologiset ilmiöt
  Nykyään voidaan yhdistää aivotutkimus ja psykologiset ilmiöt paremmin.
• Omat selviytymiskeinot
  Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahti kertoo, että jokaisella ihmisellä on omat selviytymiskeinonsa. Omia selviytymiskeinoja kannattaa miettiä läpi ajoissa: Mitä olen yleensä tehnyt, kun paha olo kohtaa?
• Etälukio: filosofia, Niiniluoto, Platonin määritelmä tiedosta
  Platonin määritelmä tiedosta. Tieto on hyvin perusteltu tosi uskomus.
• Ihmisen tajunta
  Ihmisen subjektiivinen maailma koostuu havainnoista, aistimuksista ja tunteista.

Audiot

• Elämänkatsomukseni perusteita
  Elämänkatsomus voidaan määritellä käsitejärjestelmäksi, joka ohjaa ajattelua ja käsitysten muodostumista antamalla yleisiä periaatteita. Maailmankatsomukseksi taas voidaan sanoa niitä uskomuksia, käsityksiä ja tietoa, joita meillä on todellisuudesta. Maailmankatsomukset eroavat elämänkatsomuksesta siinä, että ne muodostavat usein joukkoliikkeitä, kuten uskonnot ja aatteelliset yhdistykset. Elämänkatsomus on puolestaan individualistinen, oman elämäni suunnitelma.
• Johdatus metafysiikkaan
  Metafysiikan tutkimuskohde on se mikä, mitä ja minkälainen on tietoisen todellisuutemme oletettu yleinen kannattaja tai ideat, substanssi tai olio sinänsä, kuten filosofiassa puhutaan. Meillä ei ole aisteja havainnoimaan todellisuuden yleistä luonnetta, joten metafysiikka ei voi olla empiirinen tiede. Voimme myös kysyä, voimmeko ylipäätään tietää, minkälainen on todellisuus sinällään, tajunnastamme riippumatta, sillä ihmisellä on tietty synnynnäinen tapa nähdä asiat.
• Metafysiikka
  Audiossa käsitellään erilaisia tapoja selittää todellisuuden perimmäistä luonnetta sekä tutustutaan metafysiikan eri osa-alueisiin. Audiossa annetaan myös esimerkkejä metafysiikan ylioppilaskoekysymyksistä eri vuosilta.

Muut

• Filosofian mp3-kurssi
  Opiskele lukion filosofian kursseja kuuntelemalla.