Teemapaketit opetukseen

Elämänkatsomustieto

Mitä merkitsee ystävyys ja oikeudenmukaisuus, miten ne toteutuvat jokapäiväisessä elämässä? Millainen on hyvä elämä? Kuka olen ja mihin minä kuulun? Vastauksen etsiminen näihin kysymyksiin on osa itsetuntemusta ja kulttuuri-identiteetin rakentamista. Suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus merkitsee erilaisten elämän- ja maailmankatsomusten ymmärtämistä.

Ihmisten yhteiselämä perustuu erilaisiin joko sanallisiin tai sanattomiin sääntöihin ja sopimuksiin. Yhteisön jäsenillä on oikeuksia ja velvollisuuksia. YK:n ihmisoikeuksien julistus vuodelta 1948 pyrkii kattamaan ihmisoikeuksien koko kentän. Se ei ole sitova asiakirja, mutta sen pohjalta on tehty lukuisia muita ihmisoikeuksia koskevia sopimuksia.

Kestävä kehitys tarkoittaa elämäntapaa, joka säästää ympäristömme elinkelpoisena ja hyvinvoivana myös jälkipolville. Ihmisen merkitystä ja roolia maailmankaikkeudessa voi katsella sekä luonnontieteiden että erilaisten uskontojen näkökulmasta.

Videot

Amnesty International - maailmanlaajuinen kansalaisjärjestö

Amnestyn jäsenet ja Amnestyn tiedottaja Tommy Lindgren kertovat Amnestyyn liitymisen syistä ja järjestön toiminnasta.
Huivin käyttö islamin uskonnossa

Uutisjuttu haastattelee muslimityttö Habiba Alia huivin käytöstä islamin uskonnossa. Huivi on ihan olennainen osa islaminuskoa. Hiukset eivät saa näkyä huivin alta.
Saamelaiset ovat Pohjoismaiden ainoa alkuperäiskansa

Videoleikkeessä kerrotaan Pohjoismaiden ainoasta alkuperäiskansasta saamelaisista. Saamelaisia on Suomessa noin 7000. Heillä on oma historia, kieli, kulttuuri ja elinkeino.
Avaruuskansiot: Maa

Kaksi kolmasosaa sinisen planeetan pinnasta on vettä, ja vedestä todennäköisesti elämä alkoi. Näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on Maa jatkuvassa muutoksessa.
Etälukio: kestävä kehitys, jokamiehenoikeus

Jokamiehenoikeus antaa jokaiselle kansalaiselle oikeuden käyttää ja nauttia luonnosta ilman maanomistajan lupaa.
Kestävä kehitys: reduce, reuse, recycle

Videoleikkeessä verrataan suomalaisten nykyistä kulutusta sadan vuoden takaiseen. Lisäksi esitellään kuluttajan kolmen R:n sääntö.
Tarinoita lapsen oikeuksista 01/10: Pisaroita

1/10: Artikla 6. "Jokaisella lapsella on oikeus elää, kasvaa ja kehittyä." Puhdas vesi on tärkeää elämän ylläpitämiseksi. Kaikkialla se ei ole itsestäänselvyys. Kasvaakseen ja kehittyäkseen pieni lapsi tarvitsee veden lisäksi myös paljon muuta. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 02/10: Hyvä minä, hyvä me

2/10: Artikla 2. "Lapsen hyvinvointi ei saa riippua siitä, mistä päin maailmaa hän on kotoisin tai miltä hän näyttää." Mushtaaq (lempinimeltään Mustikka) on somaliperheen tytär. Mustikan lempiharrastus on jalkapallo. Jalkapallokentän laidalla Mustikka kertoo kokemastaan rasismista. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 03/10: Lapsia varjossa

3/10: Artikla 32. "Lapsilla ei saa teettää liian raskasta tai hänen kehitystään vahingoittavaa työtä." Arat paperinukkelapset nousevat puolustamaan oikeuksiaan. He eivät halua tehdä pelkästään työtä, vaan he haluavat oppia lukemaan ja että heistä pidetään huolta. Diktaattori ei halua kuunnella heitä. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 04/10: Auttaminen

4/10: Artikla 24. "Lapsella on oikeus elää terveenä ja saada tarvittaessa hoitoa." Oppilaat valmistavat käsityöntunnilla räsynukkeja. Opettaja auttaa nuoria, nuoret auttavat toisiaan ja valmiit nuket auttavat maailman lapsia saamaan rokotuksia. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 05/10: Mahdollisuus vaikuttaa

5/10: Artikla 13: "Jokaisella lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä, kunhan se ei loukkaa muita." Kuudesluokkalaiset suunnittelevat larppipäivää ja tekevät yhteisiä päätöksiä. Se ei aina ole helppoa. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 06/10: Koulu laatikossa

6/10: Artikla 28. "Lapsella on oikeus saada opetusta." Lapset pääsevät partioleirillä kurkistamaan school-in-a-box -nimisen avustuspaketin sisältöön ja kokeilemaan sitä käytännössä. Oppitunti luonnossa sujuu hyvin. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 07/10: Maailma on totta

7/10: Artikla 38. "Lasta ei saa värvätä sodankäyntiin." Tässä pienessä tarinassa pojat pelaavat keskenään videopeliä ja pohdiskelevat samalla oikeaa sotaa ja kuolemaa. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 08/10: Kesäpäivä

8/10: Artikla 39. "Huonosti kohdeltua lasta pitää auttaa." Kaikilla lapsilla ei ole hyvä elää omassa kodissaan. Virolaisessa SOS-lapsikylässä asuvat sisarukset viettävät kesäpäivää Paldiskin jylhillä rannoilla lapsikylä-äitinsä kanssa. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 09/10: Älä riko lapsen maailmaa

9/10: Artikla 19. "Lasta pitää suojella väkivallalta ja hyväksikäytöltä." Nukketarina pienestä pojasta, joka askartelee itselleen hienoa maapalloa. Pojan työ keskeytyy, kun pelottava hahmo saapuu sisään ja tallaa maapallon. Lapsen oikeuksista huolehtiminen on aikuisten asia. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.
Tarinoita lapsen oikeuksista 10/10: Valta ja vastuu

10/10: Artikla 42. "Valtioiden pitää huolehtia, että kaikki kansalaiset tietävät lapsen oikeudet." Tässä tarinassa tasavallan presidentti Tarja Halonen puhuu lapsille mm. YK:sta ja Lapsen oikeuksien valvonnasta. Presidentti tuo esille myös lasten oman vastuun pitää huolta toisistaan. Keskustelun ohessa valmistuu maapallo-palapeli. Videotarinat tekevät Lapsen oikeuksien sopimuksen artikloja tunnetuksi käytännön tasolla.