Kasvit

Perinteisesti kasveja on luokiteltu ryhmiin niiden yhteisten ulkoisten piirteiden avulla. Kaikille kasveille on yhteistä, että ne syntyvät, lisääntyvät ja kuolevat ja että niillä on aineenvaihdunta. Vihreät kasvit valmistavat itse oman ravintonsa yhteyttämisen avulla. Yhteyttäminen on tapahtuma, jossa kasvi valmistaa auringonvalon avulla sokereita hiilidioksidista ja vedestä. Samalla syntyy happea, joka vapautuu ilmakehään. Kasvilajien tarkastelu paljastaa elävän luonnon monimuotoisuuden. Jo lähiympäristöstä voi löytää satoja erilaisia kasveja.

Videot

• Sammalet
  Sammalet ovat ikivanha kasviryhmä, joka tunnetaan jo 200 miljoonan vuoden takaa. Ne kasvavat parhaiten kosteilla paikoilla, suurten kivien pinnoilla ja kalliojyrkänteillä mosaiikkimaisina muodostelmina.
• Ekolokero: pölytys
  Pölyttäjät imevät kukasta ravintoa ja näin levittävät myös siitepölyä siirtyessään kukasta toiseen.
• Luontoluuppi: kasvit
  Auringon valo on tärkeää kasveille. Usein kasvit jopa kääntyvät auringonvaloa kohti. Kasvien kirkkailla väreillä on myös merkityksensä. Värit houkuttelevat kukkaan pölyttäjiä.
• Suomen luonto on marjaparatiisi
  Marjoja tuottavia kasvilajeja on Suomessa noin 50. Eläimet pystyvät hyödyntämään marjoja ravinnokseen tehokkaasti, ihminen hyödyntää niistä vain osan.
• Neitoperhonen ja lupiini ovat tulokaslajeja
  Eläinkunnan tulokaslajeihin kuuluu viehättävä neitoperhonen. Kasvikunnan tunnetuimpia tulokaslajeja on tienvarret yleisesti vallannut lupiini.
• Sinivuokko
  Sinivuokon kukkanuput valmistuvat loppusyksyllä, joten ne ovat keväällä kovassa iskussa. Sinivuokot eivät sisällä mettä, joten aikaisin keväällä lentävät hyönteiset saavat palkaksi vain siitepölyä.
• Näsiä
  Näsiä on rehevien lehtojen niukkalehtinen kasvi, joka pohjoisimmillaan kasvaa Etelä-Lapissa. Näsiä on noin metrin korkuinen ja se on toukokuun alussa komeimmillaan.
• Leskenlehti
  Leskenlehti on monilla kasvupaikoilla ensimmäinen kukka. Sen aikainen kukinta perustuu siihen, että punaruskeiden suomulehtien kukinta-aiheet ovat kehittyneet melkein valmiiksi jo edellisenä vuonna.
• Faktatietoa kesän kukista
  Nelilehtinen apila on kehityshäiriö, joka johtuu mekaanisesta vahingoittumisesta, niittyhumala kuuluu huulikukkaisten runsaslukuiseen heimoon ja piharatamo on alunperin eurooppalainen kasvi.
• Tervaleppä ja harmaaleppä
  Lepät saapuivat Suomeen noin 7000 vuotta sitten. Tervaleppä kasvaa kosteilla ja ravinteisilla paikoilla. Harmaaleppä tulee toimeen kuivemmissakin olosuhteissa.
• Mitä hyötyä on punaisesta väristä?
  Täysin punaisia kukkia on vain vähän. Punaisesta väristä ei ole kukille juurikaan hyötyä, sillä monet hyönteiset näkevät punaisen värin sinertävänä. Hyönteisten kohdalla asia on toinen. Punainen väri suojelee.
• Kortteet, lieot ja saniaiset
  Kortteet, lieot ja saniaiset antavat käsityksen siitä, miltä maapallon metsät näyttivät kivihiilikaudella, 300 miljoonaa vuotta sitten.
• Kukkien tuoksu houkuttelee hyönteisiä
  Kukkien tarkoitus on houkutella hyönteisiä vierailulle. Kukkien tuoksu muodostuu useista kemiallisista aineyhdistelmistä, joiden koostumus vaihtelee eri lajien kohdalla. Tuoksu on voimakkaimmillaan, kun kukkien pölyttäjät ovat liikkeellä.
• Ruska
  Kasvien talveenvalmistautuminen alkaa, kun kasvikausi loppuu, ja päivät lyhenevät. Kasvi hajottaa lehdissä olevia arvokkaita aineita ja siirtää niitä juuriin talvivarastoihin. Kaikkein arvokkainta on klorofylli eli lehtivihreä. Lehtivihreän vähetessä lehdissä paljastuvat siinä olevat muut värit.
• Kuinka kasvit levittävät siemeniään?
  Kasveilla on monta tapaa levittää siemeniään. Osa kasveista luottaa tuuleen, osa veteen. Jotkut kasvit räjäyttävät itse siemenet siemenkodasta maastoon, osa luottaa eläinten apuun.
• Nokkonen on monelle hyönteiselle elinehto
  Useimmat ihmiset mieltävät nokkosen polttavaksi kasviksi, josta ei ole mitään hyötyä. Monelle hyönteiselle nokkonen on kuitenkin elinehto.
• Kihokki on lihansyöjäkasvi
  Kihokki saalistaa tahmean liman avulla.
• Mäntykukan lisääntyminen on jännittävä tapahtuma
  Mäntykukka edustaa erikoisten lisääntymis- ja elintapojensa johdosta melko harvinaista lajia Suomessa.
• Ekolokero Ahvenanmaalla
  Ahvenanmaa on monelle tuntematon tuttu. Kannattaisi tutustua ainakin suurimpiin pääsaariin, joilla karut kalliorannat ja rehevät rantalehdot vaihtelevat ja alkukesän kukkaloisto hätkähdyttää.

Tehtävät

• Omenapuu eri vuodenaikoina
  Yhdistä omenapuun kuvat ja vuodenajat oikein.
• Kevään ensimmäiset kukat
  Yhdistä kukat ja niiden nimet.
• Tunnista puiden lehdet
  Yhdistä puiden nimet ja lehtien kuvat.
• Tunnista sammalet
  Yhdistä sammaleiden nimet ja kuvat.
• Ruska
  Miten ruska syntyy ja miksi? Katso video ja vastaa kysymyksiin.
• Luonnonmarjat
  Katso video Suomen luonnossa kasvavista marjoista ja vastaa kysymykseen.