Kun jääkausi pysähtyi Hämeeseen, syntyivät poikittaisharjut, ja kun se jatkoi etenemistään, syntyivät pitkittäisharjut. Harjujen maa-aines on lajittunutta.
Harjujen metsä on kuivaa mäntykangasta, jonka aluskasvillisuus on niukka. Harjujen keskellä on jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Ne syntyivät jääkauden jälkeen, kun maa-aineksen sekaan jääneet valtavat jäälohkareet sulivat, ja harjun pinta romahti. Harjujen jyrkkiä rinteitä on muinoin käytetty vihollisilta suojautumiseen. Harjuilla kasvavat mm. erilaiset vuokot.
Harjujen maa-aines on hyvää rakennusainetta, siksi harjuja revitään usein auki. Autotiet rakennetaan usein suurien harjujen poikki, mikä katkoo eläinten kulkureittejä. Liikenne myös tappaa ja haavoittaa eläimiä, mistä todisteena ovat teiden varsilla makaavat kuolleet supikoirat ja ketut. Haavoittuneita kotimaisia lintuja pyritään auttamaan Heinolan lintuhoitolassa. Ohjelma on 36. osa sarjasta Ekolokero (2007).
Vie tuntikoosteeseen
Lisää omiin suosikkeihin
Sinulla tulee olla käyttäjätunnus palveluun, jotta voit lisätä tämän materiaalin tuntikoosteeseen tai Omat suosikit -kansioosi.