Yksilö yhteisön jäsenenä

Yhteisön jäseniä voi sitoa toisiinsa esim. sukulaisuus, asuinalue, harrastus tai joku muu yhteisen kiinnostuksen kohde. Sitoutumisen aste vaihtelee ja yksilöllä on yhteisön jäsenenä yleensä sekä oikeuksia että velvollisuuksia. Miten kansalainen voi osallistua ja vaikuttaa oman yhteisönsä toimintaan?

Hyvinvointivaltio takaa ihmiselle välttämättömän elintason ja huolenpidon. Hyvinvoinnin ylläpitäminen voidaan katsoa olevan joko yksilön tai yhteisön vastuulla. Kohtuullisen hyvinvoinnin tasosta on monta mielipidettä.

Videot

• Eri ikäpolvet työyhteisössä
  Eri ikäpolvet saattavat suhtautua toisiinsa hyvin epäluuloisesti työyhteisössä. Monet pelkäävät oman paikkansa puolesta ja se saattaa purkautua ikäkausivihana.
• Suhtautuminen yksilöllisyyteen
  Eri kulttuureissa suhtaudutaan yksilöllisyyteen eri tavalla.
• Vanheneminen
  Ihminen vanhenee kokonaisvaltaisesti: ruumiiltaan, mieleltään ja sosiaalisesti. Gerontologia tutkii vanhenemista eri tieteenalojen näkökulmista. Väestön odotettu elinikä on noussut viimeisinä vuosikymmeninä merkittävästi. Kun syntyvyys on samalla laskenut, onkin odotettavissa, että väestö vähitellen harmaantuu.
• Teatteria tekemässä: ryhmä tutuksi
  Anni vaihtaa koulua. Alkujännityksen vähentämiseksi ja uusiin ihmisiin tutustumiseksi keksitään erilaisia leikkejä, joilla voi tutustua rennosti toisiinsa. Videossa esitetyt leikit sopivat monenlaisiin tilanteisiin niin lapsille kuin aikuisille.

Audiot

• Informaatiotulvan hallitseminen - yksilöiden vastuu
  Informaatiotulva asettaa haasteita ihmisten keskinäiselle viestinnälle, esimerkiksi työpaikoilla. Lyhyen ja selkeän viestinnän arvo nousee tulevaisuudessa, sillä jaarittelijat rasittavat kollegoidensa aivokapasiteettia.
• Suomen liittyminen Euroopan unioniin vuonna 1995
  Suomi liittyi Euroopan unioniin vuoden 1995 alussa.