Suomen luonto

Videot ja audiot tutustuttavat suomalaiseen luontoon, vuodenaikoihin, eläimiin, kasveihin ja maisemiin.

Videot

• Hirvisonni on Suomen painavin eläin
  Hirvisonni on Suomen painavin eläin. Se voi painaa jopa 600 kiloa. Mahtava eläin myös syö paljon, kesäisin jopa 50 kiloa vuorokaudessa. Koostaan huolimatta hirvi on melko ketterä eläin.
• Etälukio: kestävä kehitys, Suomen suotyypit
  Videoleikkeessä esitellään Suomen suotyypit.
• Millaisilla jaloilla pärjää talvella?
  Talvisessa maastossa liikkuville eläimille on tärkeää, etteivät ne uppoa lumessa kovin syvälle. On hankala saalistaa tai paeta, jos uppoaa hankeen. Useat nisäkkäät käyttävätkin omia tai toisten polkuja, sillä vanhat jäljet muodostavat kantavan alustan.
• Suomen villieläimet: hirvi
  Seurataan hirvien elämää Suomen metsissä ja soilla eri vuodenaikoina. Ei selostusta.
• Huuhkaja on mainettaan hienompi lintu
  Huuhkaja on todellinen metsän kuningas. Voimistaan ja saalistustaidoistaan huolimatta huuhkajien elämä ei ole ollut helppoa. Ne ovat joutuneet kärsimään huonosta maineestaan.
• Suomen kansalliseläin karhu
  Karhu on kautta aikain kiehtonut ihmisten mieliä. Kuitenkin vain harva on nähnyt Suomen kansalliseläimen karhun luonnossa.
• Ekolokero: Saariston kevät
  Saaristo karuilta ulkoluodoilta mantereen tuntumaan on kuin typistetty Suomi tunturipaljakalta etelän reheviin lehtoihin. Karut saaret vihertyvät ja muuttuvat vehmaiksi myöhemmin kuin mantereella. Syynä on ympäröivä kylmä meri.
• Etälukio: kestävä kehitys, soiden merkitys
  Tutkija Pentti Åhman kertoo soiden merkityksestä Suomen luonnolle.
• Tulokaslajit - supikoira, piisami, valkohäntäpeura ja minkki
  Supikoira, piisami, minkki ja valkohäntäpeura ovat nisäkkäitä, jotka eivät kuulu Suomen alkuperäisluontoon.
• Keväinen suo
  Monet linnut tulevat suolle jo ennen kuin lumet ovat sulaneet.
• Sinivuokko
  Sinivuokon kukkanuput valmistuvat loppusyksyllä, joten ne ovat keväällä kovassa iskussa. Sinivuokot eivät sisällä mettä, joten aikaisin keväällä lentävät hyönteiset saavat palkaksi vain siitepölyä.
• Susi
  Eläintenhoitaja Aino Syrjälä kertoo Ähtärin eläinpuiston susista ja niiden käyttäytymisestä. Susi on laumaeläin, mutta Suomen susikanta on pieni.
• Ilves
  Ilveksiä on kolmea eri väriä. Ne ovat myös seurallisia eläimiä.
• Hirvi
  Ähtärin eläinpuiston eläintenhoitaja Tiina Kivinummi kertoo Hessu-hirvestä: leukaparrasta, sarvista ja liikkumisesta.
• Ahma
  Ahma on Suomen suurpedoista harvinaisin.
• Saukko
  Saukon karvapeite pitää pakkasta ja märkää.
• Vaara-Suomessa
  Itä-Suomessa, Ilomantsin ja Koillismaan välisellä alueella, aukeaa kumpuileva ja metsäinen vaaramaisema, jota halkovat syvät jokilaaksot ja kosket. Talvella pakkanen kiristyy ja paksu lumi peittää maan. Alueen kasveilla ja eläimillä on monenlaisia tapoja selvitä kylmässä.
• Harjumaisemissa
  Jääkausi pysähtyi Päijät-Hämeeseen, ja näin syntyivät harjut. Harjujen jyrkillä rinteillä kasvaa mäntykangasmetsä, ja harjujen lomassa pilkottavat jyrkkien suppakuoppien lammet. Ihmisen toiminta on muokannut harjumaisemia voimakkaasti.
• Ekolokero Ahvenanmaalla
  Ahvenanmaa on monelle tuntematon tuttu. Kannattaisi tutustua ainakin suurimpiin pääsaariin, joilla karut kalliorannat ja rehevät rantalehdot vaihtelevat ja alkukesän kukkaloisto hätkähdyttää.
• Ekolokero kosteikossa
  Kosteikoissa elää oma monimuotoinen eliölajistonsa, josta varsinkin keväällä näkyvimpiä ja kuuluvimpia ovat naurulokit ja vesilinnut laajemmilla alueilla. Eikä kesäiltaakaan tarvitse viettää yksin.
• Ekolokero vesillä
  Tarkkaile lähijärvesi elämää, kuuntele kuikkaa. Karun kivikkorannan suojissa pyörii vinhasti joukko hopeaseppiä ja vesimittareita harppoo saaliin perässä. Tai istu rantakivelle ja pujota mato koukkuun.
• Ekolokero joutomailla
  Mokoma ryteikkö! Pelkkä pujopelto! Onko tuttuja ajatuksia taajamien liepeiltä? Näille alueille on keksitty nimitys joutomaa. Luonnon puolesta ne ovat kaikkea muuta kuin joutomaita. Ne kuhisevat elämää.
• Ekolokero karhumailla
  Oletko nähnyt? Itärajan pinnassa luonnontilaisia karhuja pääsee tarkkailemaan ja kuvaamaan erityisistä tarkkailukojuista. Mitä ajatuksia karhut herättävät, kun kontio vetää vainua muutaman metrin päässä?
• Ekolokero Vaara-Suomessa
  Juha Laaksonen retkeilee Kuusamon tykkymaisemissa. Kuukkeli on retkeilijän kaveri, koskien sulissa viettävät talvea outo muuttolintu koskikara ja saukko. Suurpetojakin voi onnekas päästä näkemään.
• Ekolokero Lakeuksilla
  Pohjanmaa tunnetaan ladoista ja tulvista. Talvinen lakeus on hiljainen. Vain peltopyyt ruopsuttavat lumikäytävissään ja hohtava hanki kertoo öisistä kulkijoista. Kevättulva muuttaa maiseman kerralla.
• Ekolokero Harjumaisemissa
  Päijät-Hämeen harjuilla kasvaa rauhoitettu kangasvuokko ja rantalehdoissa koputtelee valkoselkätikka. Vilkas liikenne aiheuttaa ongelmia eläimille. Heinolassa hoidetaan vahingoittuneita lintuja.
• Ekolokero murtovesirannalla
  Suomen rannikolla jokien tuoma makea vesi sekoittuu meren suolaiseen, tuloksena vähäsuolaista murtovettä ja mielenkiintoisia ekolokeroita. Itämeren eliöstö joutuu sopeutumaan kahteen elementtiin, suolaan ja suolattomuuteen. Siksi eliöstö on herkkää eikä kestä paljon muutoksia.
• Ekolokero ihmisvilinässä
  Monelle kaupunki merkitsee ruuhkia, melua ja pölyä. Kaupungista löytyy kuitenkin myös toisenalaisia maisemia.

Audiot

• Suomen kansallislintu: laulujoutsen (Cygnus cygnus)
  Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Ääninäyte laulujoutsenen laulusta.
• Luontoääni: huuhkaja
  Huuhkajan (Bubo bubo) ääntelyä.
• Luontoääni: selkälokki
  Selkälokin (Larus fuscus) laulua.
• Maakuntalinnut: kuukkeli (Perisoreus infaustus)
  Kuukkeli on Kainuun ja Koillismaan maakuntalintu. Ääninäyte kuukkelin laulusta.
• Maakuntalinnut: merikotka (Haliaeetus albicilla)
  Ahvenanmaan maakuntalintu on merikotka. Ääninäyte merikotkan laulusta.
• Maakuntalinnut: metso (Tetrao urogallus)
  Keski-Suomen maakuntalintu on metso. Ääninäyte metson laulusta.
• Maakuntalinnut: riekko (Lagopus lagopus)
  Riekko on Peräpohjolan maakuntalintu. Ääninäyte riekon laulusta.
• Maakuntalinnut: satakieli (Luscinia luscinia)
  Satakieli on Etelä-Karjalan maakuntalintu. Ääninäyte satakielen laulusta.

Tehtävät

• Biologia: suotyypit
  Yhdistä suotyyppi ja oikea kuvaus. Tehtävä liittyy etälukion kurssiin Kestävä kehitys.
• Ahma, hirvi, ilves, susi, majava ja saukko
  Yhdistä eläinten kuvat ja kuvaukset.
• Miten eläimet selviävät talvesta?
  Valitse oikea vaihtoehto.
• Siili
  Katso video siilistä ja vastaa kysymyksiin.
• Värejä luonnossa
  Tunnetko luonnon kasveja ja eläimiä, minkä värisiä ne ovat? Täydennä lauseet oikeilla väreillä.
• Saimaannorppa
  Katso video saimaannorpasta ja vastaa kysymyksiin.
• Eläinten jäljet
  Minkä eläimen jälki on painautunut lumeen? Yhdistä eläimet ja niiden jäljet.
• Särki ja hauki
  Katso video särjestä ja hauesta ja vastaa kysymyksiin.
• Majava
  Katso video majavasta ja vastaa kysymyksiin.
• Rantakäärme
  Katso video rantakäärmeestä ja vastaa kysymyksiin.
• Piisami
  Katso video piisamista ja vastaa kysymyksiin.
• Vesistöjen eläimiä ja kasveja
  Päättele kuvausten perusteella, mistä eläimestä tai kasvista on kyse.
• Suon asukkaita
  Päättele kuvausten perusteella, mistä suon kasvista tai eläimestä on kyse.
• Suon kasveja
  Mitä kasveja kasvaa suolla? Järjestä kirjaimet oikeaan järjestykseen.
• Kuivan kangasmetsän kasveja ja eläimiä
  Etsi sanasokkelosta kuivan kangasmetsän kasveja ja eläimiä.
• Suomalaiset metsätyypit
  Yhdistä metsätyyppit ja niiden kuvaukset.
• Luonnon sopeutuminen talveen
  Miten luonto sopeutuu talveen? Katso aiheeseen liittyvä video ja vastaa kysymyksiin.

Muut

• Kaupunkieläimiä
  Etsi kuvasta kaupunkissa viihtyviä eläimiä.
• Luonto, ympäristö ja eläimet Elävässä arkistossa
  Mitä 1960-luvulla ajateltiin ympäristönsuojelusta. Miten ruoalla voi motivoida koiraa vaikeisiin tehtäviin? Miltä näytti Korkeasaaren paviaanien älykkyystesti v. 1974? Tutustu Elävän arkiston luontoaiheisiin sivuihin.
• YLE Tiedeuutiset: Luonto ja ympäristö
  Tutustu tiedeuutisiin aiheesta Luonto ja ympäristö.
• YLE Sää
  Tutustu YLEn sääsivuihin.
• YLE Tehosto
  Yleisradion tehostearkistoon on kerätty noin 80 000 eri tehostetta. Tehosteet ovat pääsääntöisesti suomalaiseen kulttuuriin ja äänimaailmaan kuuluvia ääniä.