Vierailin erään toisen työn yhteydessä Helsingin vastaanottokeskuksessa Kyläsaaressa. Paikka teki välittömän vaikutuksen. Saman katon alla sadat ihmiset eri etnisistä ryhmistä ja uskonnoista joutuivat tulemaan toimeen keskenään keskuksen arjessa. Aloin suunnitella keskukseen sijoittuvaa draamasarjaa.

Kevään 2004 toimin pakolaisohjaajaharjoittelijana Helsingin vastaanottokeskuksessa tehden taustatutkimusta sarjalle. Työn aikana ymmärsin, miten aran ja rankan aiheen olin valinnut. Miten välittää katsojille uskottava kuva tästä käsittämättömän rajusta paikasta, siellä tehtävästä työstä ja liian usein mielivaltaisista turvapaikkapäätöksistä? Miten kertoa turvapaikanhakijoiden uskomattoman kovista kohtaloista, itsemurhista, romansseista, väkivallasta, petoksista ja unelmista?

Ymmärsin myös, että koko vastaanottotoiminta nykymuodossaan oli uhattuna Suomessa. Sain käsiini sisäasianministeriön salaisen raportin, johon oli urkittu tietoja Helsingissä sijaitsevan pakolaisten säilöönottoyksikön turvallisuusongelmasta. Sain kuulla, että sisäasianministeriö havitteli koko Suomen vastaanottotoimintaa alaisuuteensa. Sittemmin sisäasiainministeriö on aloittanut valtausoperaationsa. Se on nyt käynnissä eikä lopputulos ole vielä selvillä. Sisäasiainministeriön ajama tiukka suhtautuminen pakolaisiin kuitenkin heikentäisi olennaisesti turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia maassamme.

Suunnittelin sarjan kokonaisrakennetta yhdessä Leena Landerin kanssa, jolla on omakohtaista kokemusta laitosasumisesta. Leenahan vietti lapsuutensa turkulaisessa lastenkodissa, jossa hänen isänsä toimi johtajana. Varsinaiseen käsikirjoitustyöhön pyysin kumppanikseni sarjan taustatutkimustyössä mukana olleen Reeta Palomäen.

Käsikirjoitusprosessi oli vaativa. Vaativaa oli muun muassa eri kansallisuuksien, uskontojen ja terrorismipelon käsitteleminen. Vaativinta kuitenkin oli löytää tasapaino totuuden ja yleisön vastaanottokyvyn välillä. Käsikirjoitustyö oli syväsukellus aivan uudenlaiseen draama-maastoon. Uskon että tämä työ jättää pysyvän jäljen joka vaikuttaa vielä pitkään uusissa kirjoitusprojekteissa.

Mauri Ahola
käsikirjoittaja