Osuin Kööpenhaminaan sopivasti torstaina 14. huhtikuuta, päivää ennen kuin kuuluisa Tivoli avasi kesäkautensa. Ennen kalseaan kotimaahan paluuta onnistui kuvaajani, tanskalainen Morten ikuistamaan punatakkien paraatinkin nauhalle. Pakkohan sillä oli juttu aloittaa.

Tanska on vähän kuin Ruotsi, täynnä erilaisia, hyvää tarkoittavia kampanjoita ja projekteja. Parhaillaan menossa on ainakin kolme erilaista kampanjaa. Yksi keskittyy estämään graffitihaittoja Kööpenhaminan keskustassa. Toinen yrittää vähentää syrjintää pääkaupungin vilkkaassa yöelämässä. Vähemmistöihin kuuluvat miespuoliset bailaajat kokevat, että pintapaikkojen harteikkaat ovimiehet kohtelevat heitä muita tylymmin.

Kolmas kampanja koettaa löytää alaikäisiä tyttöjä, jotka toimivat osapäiväisesti prostituoituina. Tutkimusten mukaan vähintään 1,4 prosenttia 15-17-vuotiaista tanskalaistytöistä on tullut rahaa vastaan seksuaalisesti hyväksikäytetyiksi. Tällöin puhutaan noin 2500 nuoresta. Näille halutaan tarjota apua, jotta he miettisivät vielä uravalintaansa.

Yksi Kööpenhaminaan liittyvä myytti on syntisyys. Hotellini sijaitsi aivan rautatieaseman kupeessa, kohdassa, josta alkaa punaisten lyhtyjen Istendegade. Torstainen iltakävely todisti vain sen, että pornoluolat ovat paikoillaan, mutta ilotytöt päivystävät jossain muualla kuin kadulla. Kurkistus thaimaalaisen ruokaravintolan alakertaan yllätti: isomahaisia miehiä ja drag-kuningattaria sulassa sovussa baaritiskillä.

Matkani varsinainen aihe sijaitsi turistien tuntemasta Kööpenhaminasta pari kilometriä luoteeseen, Nørrebron työläiskaupunginosassa. 1990-luvun mellakat saivat lähiöpoliitikot vakuuttuneiksi, että jotain täytyy tehdä. Se jokin oli Indre Nørrebron nimellä kulkeva kokeilu, jossa entisiä jenginuoria värvätään nuorisotyöntekijöiksi. Kokeilu on jatkunut hyvien tulostensa ansiosta näihin päiviin asti.

Nørrebrossa tapasin yhden tutunkin, 1-vuotiaana Turkista Tanskaan muuttaneen Ali Hasekin, entisen ongelmanuoren. Ensimmäisen kerran tapasin hänet kaksi vuotta sitten kulttuurikaupunki Br?ggen oikeuspalatsissa. Belgiassa Ali ei suinkaan ollut syytettyjen penkillä, vaan palkittavana. Indre Nørrebron malli arvioitiin Euroopan lupaavimmaksi vuoden 2002 rikostentorjuntaprojektiksi.

Paikalliset poliisit vannovat tanskalaisen SSP:n nimeen. SSP tarkoittaa koulun, sosiaalisektorin ja poliisin yhteistyötä. Ali Hasekin mielestä SSP ei toimi kaikkialla, Tanskassakaan, koska ”osassa kouluista halutaan vain istua palavereissa ja juoda kahvia, ei toimia”. Alin skeptisyyden ymmärtää, kun tietää taustat: osassa kouluista on vierastettu Alin kaltaisia entisiä ongelmanuoria tasaveroisina työntekijöinä.

Tanskan poliisin perheneuvonta-yksikössä työskentelevä Peter Bach esittelee ylpeänä SSP:n saavutuksia. Poliisi on Kööpenhaminan kouluissa tuttu vieras. Virkavalta valistaa rikoskomisario Bachin mukaan ihan jokaista koululaista ensimmäisestä luokka-asteesta kymmenenteen. Peter on ollut itse viemässä ideaa myös ulkomaille: Albaniaan, Makedoniaan ja muun muassa Viroon.

Yksi Tanskan poliisin rooleista kuulostaa mielenkiintoiselta. Se toimii paikallisten yritysten ja ongelmanuorten välissä ikään kuin työnvälittäjinä. Peter Bach kertoo kasvot loistaen, kuinka nuoria on saatu rehellisiin töihin isoihin firmoihin, kuten NCC:lle, Nordisk Filmille ja puhelinyhtiö TDC:lle.

Englanninkielinen The Copenhagen Post kirjoittaa, että Tanskan hallitus on epäonnistunut maahanmuuttajien ja pakolaisten työllistämisessä. Lehti käyttää termiä uustanskalaiset (New Danes). Vain 54 prosenttia yksityisyrityksistä ja 68 prosenttia julkisyhteisöistä on palkannut riveihinsä uustanskalaisia. Ehkäpä viranomaisten kannattaisi jättää työnvälitys rikoskomisario Peter Bachille ja poliisille?

Ali Haseki ja moni muu entinen (etninen) jenginuori on työllistynyt tanskalaisissa projekteissa. Samanlaisia vähemmistöjen integraatio-ohjelmia on meneillään myös muissa Tanskan isoissa kaupungeissa, Århusissa ja Odensessa.

Tanskan projekteihin kannattaa toki suhtautua kriittisesti, kuten Hannu Takala Suomen Rikostentorjuntaneuvostosta on minua valistanut, mutta varmasti niistä on myös opittavaa.

Jäämme mielenkiinnolla odottamaan näiden uusien Århusin ja Odensen sopeuttamismallien tuloksia.



Marko Niemi
toimitussihteeri
Poliisi-TV