Tuore aivotutkimus todistaa vanhan sanonnan todeksi. Haukotus tosiaankin tarttuu – jopa silloin, kun lukee tekstiä, jossa haukotellaan.
Teknillisen korkeakoulun aivotutkimusyksikössä Espoon Otaniemessä on selvitetty haukotuksen tarttumista yhdessä saksalaisten tutkijoiden kanssa. Kylmälaboratoriossa on havaittu, että haukotus tarttuu, kun haukottelua näkee, kuulee ja jopa silloin, kun siitä vain lukee.
Ihmisen reagointi haukotteluun on erilaista kuin muihin kasvonilmeisiin. Haukottelun tarkkailu aktivoi aivoissa oikean puolen ylemmän aivolohkon uurretta enemmän kuin muut samantyyppiset ärsykkeet. Aivotutkimusyksikön tutkija Miiamaaria Saarelaa aihe kiinnostaa siksikin, että kysymyksessä on monimutkainen ilmiö, haukottelu kun ei tartu aina. – Esimerkiksi jännittyneeseen ihmiseen haukotus ei tartu.
Haukottelun tarttuminen on tavallaan liikemalli, joka aktivoituu toisen haukottelua katsomalla. Nykytutkimus selvittää haukotuksen tarttumisen mekanismit. Syy siihen, miksi ihmisaivot pitävät tarpeellisena haukotella, kun muutkin haukottelevat, on edelleen arvoitus.
Lisätietoja tutkimuksesta esimerkiksi NeuroImage-lehdessä 2005:nro 25, sivut 1260-1264. ”Yearning to yawn: the neural basis of contagious yawning”
Tiina Klemettilä / PRIIMA