Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Perintöverotus keventyi
 
Kategoriat:

Perintö- ja lahjaverotus keventyivät vuoden alusta. Priima tutki, mitkä ovat perijöiden sudenkuopat, voiko perijä saada hallintaoikeusalennuksen ja minkälaisia etuja saa vakuutussäätämisellä.

Perintö- ja lahjaverotuksen kevennykset

Perintöverotuksessa asteikon alaraja nousi 3 400 eurosta 20 000 euroon, joka on nyt pienin verotettava perintöosuus. Lahjaverotuksessa muutos oli maltillisempi 3 400 eurosta 4 000 euroon. Suurimpia muutoksia asteikon muuttumisen lisäksi ovat lesken ja alaikäisten lapsien aseman parantuminen sekä kolmannen veroluokan poistaminen.

Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtajan mukaan pienet kuolinpesät ja perilliset hyötyvät muutoksesta. "Sehän vapauttaa suuren joukon pieniä pesiä ja perillisiä veronmaksusta vallan kokonaan", Vesa Korpela sanoo. Vaikka kolmannen veroluokan poistaminen ei vaikuta kovin moniin, niille, joille sillä on merkitystä, se merkitsee paljon. Samoin on laita lesken tai alaikäisten ollessa perillisinä.

Sudenkuoppa

Korpela kiinnittää huomiota kuitenkin edelleen lakiin jäävään ongelmaan, joka koskee täysi-ikäisiä lapsia. Parikymppisellä opiskelijalla ei välttämättä ole juuri sen enempää maksukykyä kuin alaikäisellä siskollaan tai veljellään. "Tällaisissa tilanteissa saattaa se perillisen asema olla kovin kohtuuton, kun hän joutuu kuitenkin heti maksamaan perintöveron siitä saamastaan perinnöstä", Vesa Korpela huomauttaa. Leskellä on lain nojalla elinikäinen hallintaoikeus asuntoon, joka saattaa realisoitua rahaksi vasta kymmenienkin vuosien jälkeen. Korpela muistuttaa, että jos otetaan esimerkiksi vaikka helsinkiläisen perheasunnon tai edes puolet siitä perivä parikymppinen opiskelija, taakka on kohtuuton.

Hallintaoikeus huojentaa

Verottaja laskee viranpuolesta ns. hallintaoikeusalennuksen. Korpelan mukaan huojennuksia voi hakea luonnollisesti aina, melkein kaikkiin veroihin, kun maksu on kohtuuton. "Ongelma vain on siinä, että niitä ei myönnetä. Ainakaan siinä määrin kuin uskon lainsäätäjän tarkoittaneen". Vesa Korpela herättelee lainsäätäjää ja ministeriötä ottamaan kantaa siihen, onko huojennuspykälä laissa vain koristeena.

Vakuutussäästämisellä veroetua

Hämeenlinnalainen Leena Laine otti vuonna 2002 niin kutsutun sijoitusvakuutuksen, jonka kautta hän voi jättää perillisilleen, pojalleen ja tämän lapsille, verottomasti 35 000 euroa verottoman 19 999 euron lisäksi. "Päädyimme tähän sen takia, että tästä on mahdollista nostaa rahaa vaikka huomispäivänä, koska rahat eivät ole sidotut. Me saamme rahat halutessamme käyttöön, koska tahansa", Leena Laine selittää.

Tyypillinen tapaus on tuotepäällikkö Tiina Lindforsin mukaan sellainen, missä vanhempi lahjoittaa lapselleen vakuutuksen kautta. Silloin lahjoitettava määrä on 8 500 euroa ja lisäksi 3 999 euroa ilman lahjaveroa kolmen vuoden välein. Vielä näiden lisäksi lapsi saa sopimuksen tuottaman tuoton, josta on maksettava pääomavero.

Laineiden vakuutuksessa ei tätä mahdollisuutta ole, mutta he ovat tyytyväisiä nimenomaan vakuutuksen muunneltavuuteen. "Edunsaajia voi muuttaa vakuutuksen aikana. Kyllä näitä asioita on jo syytä miettiä, kun tässä tätä ikää on jo tämänkin verran. Kysymys ei ole siitä, että jos minä kuolen, vaan siitä, kun minä kuolen", Leena Laine kertoo.


Priima/Esa Viherä