Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Uniryhmä - kuinka unia voi oppia ymmärtämään?
 
Kategoriat:

Unet ovat aina kiehtoneet ihmismieltä. Unien symbolien tulkinta on kuitenkin aivan eri asia kuin omien unien ymmärtäminen. Unia voi oppia ymmärtämään esimerkiksi erityisissä uniryhmissä.

Psykiatrian erikoislääkäri Markku Siivola on suomalainen uniryhmätekniikan uranuurtaja. Tekniikan on kehittänyt 1970-luvulla yhdysvaltalainen Montague Ullman, joka on toiminut myös Markku Siivolan innoittajana.

Uniryhmissä tärkeintä on luottamus ja turvallinen tunnelma. Toisten unia ei kerrota ryhmän ulkopuolella. Uniryhmän jäsenet ovat keskenään tasa-arvoisia, kukaan ei voi olla asiantuntija toisen unelle. "Uniryhmiä voi vetää kuka tahansa, jolla on siihen kiinnostusta. Koulutuksesta voi olla hyötyä, mutta moni ammattiterapeutti on joutunut poisoppimaan ammatillisista asenteista", Markku Siivola painottaa.

Ryhmän jokaisessa kokoontumisessa yksi jäsen kertoo yhden oman unensa. Eläytyvä kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin kertominenkin. Unta käsitellään tarkkaan määritellyn ja perustellun järjestyksen mukaan. Eri vaiheilla on oma tärkeä merkityksensä unen sanoman ymmärtämisessä.


copyright YLE/videokuvaa

Siivola korostaa uniryhmän toiminnan perusperiaatteena sitä, että unen ymmärtäminen ei kuulu vain asiantuntijoille, päinvastoin: "Unet takaisin asiantuntijoilta niille, joille unet todella kuuluvat eli unennäkijälle itselleen. Unet ovat portti johonkin todella valtavaan ja syvään, ne ovat osa kollektiivista alitajuntaa. Kokeilkaa keskenänne! Unet eivät ihmistä haavoita, mutta besserwisserit unentulkitsijat voivat niin tehdä. Jos muistaa unensa, on myös valmis kohtaamaan sen sisältämän viestin. Itse unia ei kannata pelätä."


 


Uniryhmän prosessi tiivistetysti:

Vaihe 1. UNENNÄKIJÄ KERTOO UNENSA

a) Unennäkijä kertoo unensa ja vain sen - ei mitään unen ulkopuolelta
b) Ryhmä selventää itselleen unen yksityiskohtia lisäkysymyksin.


Vaihe 2. RYHMÄ OTTAA UNEN OMAKSEEN

a) Tunteet: Ryhmä ottaa unen omaksi unekseen eläytyen unen herättämiin tunteisiin ensin keskenään, ei unennäkijän kanssa, sillä häntä ei saa tässä vaiheessa häiritä.

b) Symbolit: Ryhmä eläytyy tunteiden lisäksi myös unikuvien herättämiin symboleihin. Vieläkään ei unennäkijän kanssa keskustella.


Vaihe 3. UNI PALAUTETAAN UNENNÄKIJÄLLE

a) Unennäkijän vapaamuotoinen palaute, jota ryhmä ei saa keskeyttää.

b) Unennäkijän ja ryhmän dialogi, jossa etsitään tunneyhteyksien erityisesti unta edeltävästä päivästä.

Sen jälkeen toistetaan uni; ryhmän jäsen lukeen muistiin kirjoittamansa unen ääneen sopivan mittaisina paloina, joita tarkennetaan lisäkysymyksin ja unennäkijän ideoin.

Lopuksi tehdään yhdistävät projektiot/orkestrointi; unennäkijän tuottamasta materiaalista luodaan mahdollisimman kattavia kokonaisnäkemyksiä, joita tarjotaan (mutta ei tulkita) unennäkijälle. Huomioidaan aivan erityisen tarkasti, mitä osia niistä unennäkijä itse vahvistaa.


------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Lähde: Markku Siivola: UNIEN OPISSA, unet itseymmärryksen palveluksessa.
Kirjapaja 2008.

 


Priima/Kirsi Markkanen