Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Viisikymppiset: Argentiinalaisen elämää
 
Kategoriat:

Viiskymppiset argentiinalaiset kuuluvat sukupolveen, joka on joutunut sopeutumaan monenlaisiin muutoksiin. Tämän kaiken on kokenut myös 53-vuotias Miguel Fernández Long, joka on nyt nähnyt maansa toipuvan - jälleen kerran.

Miguel perheineen on luovinut monien muutosten läpi: 1970-luvulla peronistinen, Kuuban esimerkin innoittama nuoriso-järjestö Montoneros taisteli sotilashallituksia vastaan, ja tuhansia nuoria katosi. 1980-luvun alussa sotilasjuntta hävisi Falkland-saarten sodan Englannille, mikä nopeutti siviilihallintoon paluuta 1983. 1990-luvulla elinolot vakiintuivat - kunnes talousromahdus 2000-luvun alussa vei uudestaan luottamuksen vallanpitäjiin.

Miguel asuu Necocheassa, 500 kilometriä pääkaupungista Buenos Airesista etelään. Necochea on sadantuhannen asukkaan rannikkokaupunki, jossa Miguel vietti lapsuutensa kesät. Siellä hän myös tutustui Pohjoismaiden kansalaisiin ensi kerran.

"Isäni toi minut Necochean satamaan katsomaan viljavientilaivoja, kun olin lapsi. Lähiravintoloissa huomioni kiinnittivät nauravat, vitsejä kertovat merimiehet. Kaikkein iloisimpia heistä olivat pohjoismaalaiset."

1980-luvun lopulla Miguel päätyi itsekin laivojen päätesatamaan Pohjoismaihin. Takana oli taistelu sotilashallitusta vastaan Montoneros-aktiivina. Miguel säilyi Argentiinan melskeissä hengissä, toisin kuin tuhannet ikätoverinsa, jotka katosivat. Miguel pakeni ensin Brasiliaan, josta hän YK:n avustuksella päätyi pakolaiseksi Ruotsiin 1978.

copyright YLE/videokuvaa Miguelin Necocheassa eläkepäiviään viettävä 87-vuotias äiti Nidia de Rioja Fernández Long pitää vähän päälle viiskymppisiä argentiinalaisia sukupolvena, jonka aikaansaannoksia 1970-luvun levottomina vuosina rajoitti heidän nuoruutensa: "Miguelin sukupolvi oli siihen aikaan hyvin nuori. Monet eivät voineet päästä niille paikoille, joille olisivat ehkä muutaman vuoden vanhempina päässeet kehittämään maan asioita. Se sukupolvi tavallaan uhrattiin muiden eteen."

Kuusivuotinen pakolaisuus valtameren takana vaati Migueliltä sopeutumista. Akateemiset opinnot jäivät hänelle vain haaveeksi, vaikka isä oli ollut Buenos Airesin yliopiston rehtori. Miguel päätyi elämänsä aikana työskentelemään useissa eri ammateissa. Pohjoismaat toimivat hänelle elämän yliopistona.

"Monen vuoden poissaolo omasta maasta muutti minua monella tavalla", Miguel sanoo ja jatkaa: "Opin Pohjoismaiden kansalaisten tavasta hoitaa asioitaan. Opin myös arvostamaan Argentiinan maantieteellistä laajuutta sekä ihmisten ystävällisyyttä."

copyright YLE/videokuvaa

Miguel palasi Ruotsista Argentiinaan 20. joulukuuta 1983, juuri kun valtaan oli astunut demokraattinen hallitus. Noista päivistä Argentiina on Miguelin mielestä edistynyt paljon.´

"Eniten on viime vuosina edistytty sosiaalietujen, varsinkin eläkejärjestelmän parantamisessa. Terveydenhuollossa meillä on edelleen ongelmia, vaikka pikkukaupungeissa julkinen terveydenhuolto toimiikin tehokkaasti - resurssien puutteesta huolimatta. Heikointa Argentiinassa on koulujärjestelmä. Sitä haluamme kehittää."

Työn saanti nyky-Argentiinassa on kohtalaisen helppoa. Tämä auttaa perheiden selviytymistä arjesta. "Suurimmissa kaupungeissa työpaikoista on kuitenkin pulaa", Miguel sanoo.

Miguelin Ruotsissa syntynyt, nyt 30-vuotias tytär Mariana Fernández Long on sitä mieltä, että elämä Argentiinassa on kehittynyt suurin harppauksin positiiviseen suuntaan. "Olin pessimistinen Argentiinan tulevaisuuden suhteen. Oli vaikeaa kuvitella että minulla olisi perhe täällä. Kaikki kuitenkin muuttui. Yhdeksänvuotiaalle tyttärelleni Argentiina on sata kertaa parempi paikka kasvaa kuin mitä se oli vanhemmilleni."

Isä Miguelille tärkeä syy palata Pohjoismaista Argentiinaan oli kiihkeä elämäntapa: "Intiaanien ja Välimeren alueen kansalaisten sekottuminen on johtanut ihmisiin, jotka elävät intohimoisesti. Argentiinassa ja koko maailmassa tunnetuimmat argentiinalaiset ovat Che Guevara, Evita Peron ja Diego Maradona. He ovat ihmisiä, jotka ovat eläneet elämänsä intensiivisesti ja intohimoisesti. Tango edustaa meitä tässä suhteessa hyvin. Me nautimme enemmän intohimoista kuin materiaalisista saavutuksista."


Priima/Erkki Siirilä