Hae yle.fi:stä:

 
Tekstiversio | Tekstikoko: + / -
 
 
 

YLE-kirjautuminen

 
 
Elämäntapa
 

Studiokeskustelussa Seija Nummijoki kertomassa liikuntaharrastuksestaan

Seija Nummijoki, toimittaja-tiedottaja, on nainen, jolle liikunnasta on tullut elämäntapa. Hän aloitti aktiivisen liikkumisen jo 5-vuotiaana. Hänen liikuntaharrastuksessaan ei ole mitään erityistä, mitä ei joku muukin voisi tehdä. Paitsi, että se on jatkunut koko elämän.

 

Elämäntapana Annikinkadun puutalokortteli Tampereella

Oikeassa kylässä jokainen on arvostettu, jokaista tarvitaan ja rakastetaan. Tällainen kylä löytyy Tampereelta, kyhjöttämässä kerrostalojen keskellä Annikinkadulla.

 

Rutusakkilaiset – etelän talvehtijat

Koti säppiin, vaunu perään ja nokka kohti etelää. Helsinkiläiset Anja ja Stig Sahlberg päättivät toteuttaa haaveensa talvesta Aurinkorannikolla.

 

Niksinööri ratkoo arjen ongelmia

Niksinööri Esko Kuokkanen on kehitellyt ja kirjoittanut ohjeita tee se itse -ihmisille jo yli kolmekymmentä vuotta. Neuvojen avulla saa aikaiseksi tarpeellista ja tunteen siitä, että osaa itse.

 

Muusikkokollegat isä ja tytär

Jippu ja Jorma Elorinne ovat paitsi tytär ja isä, myös kollegat. Jorma laulaa ja opettaa oopperaa, Jippu tekee lauluja joiden sanat riipaisevat kuulijoiden, ja erityisesti isän sydäntä.

 

Hannes rakastaa sanoja

Hannes Tiira on 51-vuotias porilainen, kotoisin Jämsästä, toimittaja, tietokirjailija, pappi, lintujen äänittäjä ja – bongaaja sekä valtakunnallisen sanaristikkoseuran Sanaseppojen puheenjohtaja.

 

Loppuelämä Azoreilla? – ei sittenkään

Hämeenlinnalaiset Leila ja Ismo Salo olivat ensimmäisen kerran Azoreilla turistina alkuvuodesta 2001. Jo saman vuoden elokuussa he olivat uudella turistimatkalla uudestaan Saó Miguelilla.

 

Isovanhemmuuden ihana tunne

Isovanhemmuus on ihana asia myös helsinkiläisessä ylipormestari Eeva-Riitta Siitosen ja taiteilija Matti Siitosen perheessä. Eeva-Riitta kokee olevansa isoäiti, vaikka yleensä häntä kyllä kutsutaan arkisesti mummoksi.

 

Japaniin ja takaisin Suomeen

"Japanilaisempi kuin japanilaiset", sanoivat ystävät suomalaisesta Marjo Sekistä kahdenkymmenen Japanissa vietetyn vuoden jälkeen. Aikeita paluusta Suomeen ei ollutkaan, ennen kuin Marjon pojat halusivat asettua asumaan äidinmaahansa. Siitä alkoi opettelu takaisin suomalaisuuteen.