Julkaistu keskiviikkona 02.06.2010 18 166
Kino Scifi -sarjan synty
Teemalla on perinteisesti kesäisin ylimääräisiä leffasarjoja. Tänä vuonna yksi niistä on omistettu scifi-elokuvan historialle.
Kun tällaiseen sarjaan mahtuu vain kymmenkunta elokuvaa, ei se mitenkään voi olla täydellinen: keskeisiä elokuvia, kokonaisia tyylisuuntia ja valmistumismaita on jätettävä pois. Niinpä lopputulos on yleensä jonkinlainen synteesi lukemattomista kriitikoiden, harrastajien, historioitsijoiden, lehtien ja muiden Top Ten -listoista.
Muutama seikka ohjasi sarjan suunnittelua. Jo varhain päätettiin, että sarja keskittyy vain aikaan ennen Tähtien sotaa. Tällä ei suinkaan haluttu vähätellä Tähtien sodan, Alienin, Blade Runnerin, Terminaattorin, Brazilin, Matrixin ja muiden modernien scifi-klassikkojen merkitystä lajityypin historiassa tai niiden erinomaisuutta elokuvina. Ne kuitenkin tekivät scifistä lopullisesti valtayleisön elokuvaa, mikä merkitsee myös sitä, että ne ovat kaikille tuttuja ja niitä esitetään suhteellisen usein valtakunnallisilla tv-kanavilla ilman omaa scifi-sarjaakin. Nyt ne olisivat vain vieneet tilaa harvinaisemmilta elokuvilta.
Haluttiin myös keskittyä alan perusteoksiin, eli kultakin aikakaudelta yritettiin valita keskeisimmät scifi-elokuvat. Joitakin elokuvia jätettiin pois koska ne on esitetty melko äskettäin. Esimerkiksi alkuperäinen Godzilla on viime vuosina tullut jo kolme kertaa Teemalta.
Mitä sitten valittiin mukaan? Sarjan vanhimmat elokuvat, saksalainen Metropolis (1926) ja englantilainen Tulevia aikoja (1936), olivat molemmat yrityksiä tehdä scifistä suuren valtayleisön elokuvaa: kalliita ja näyttäviä spektaakkeleja, komeita, kiehtovia (ja hitaita) mammutteja, jotka floppasivat taloudellisesti mutta ovat yhtä kaikki lajityypin historian perusteoksia.
Muutoin scifi eli 1940-luvun lopulle asti melkoista hiljaiseloa, joskin pulp-kirjallisuuden vastineeksi syntyi halvalla tehtyjä sarjafilmejä, ja 1800-luvun kirjaklassikoista tehtiin erityisesti 1930-luvulla hienoja filmiversioita. Buumi koettiinkin vasta 1950-luvulla. Toisen maailmansodan kiihdyttämä tieteen kehitys raketteineen, atomipommeineen ja uusine salaperäisine ”säteilyineen” ja kylmä sota olivat scifille oivallista maaperää.
Jotkut elokuvat yrittivät vakavissaan kuvata avaruuden tutkimusta ja avaruusmatkoja, mutta niitä kiinnostavampia ja paremmin aikaa kestäneitä ovat vähemmän ”tieteelliset” hirviö- ja ufo-elokuvat, joissa on myös jännittäviä kytköksiä maailmansodan ja kommunismin pelon ruokkimaan ajan paranoiaan ja poliittiseen ilmapiiriin. Sarjaan on koottu niistä hienoimpia, kuten The Thing – ”Se” toisesta maailmasta, Tuntematon maailma, Mies joka kutistui sekä näistä elokuvista ehkä kaikkein merkittävin, Varastetut ihmiset, josta on tehty jo kolme uuttakin versiota.
Suuri osa 1950-luvun scifistä tehtiin teiniyleisölle, jopa Kielletty planeetta, vaikka se oli itse asiassa hurmaava avaruusversio Shakespearen Myrskystä. 1960-luvulla scifi alkoi kuitenkin aikuistua samalla kun se kansainvälistyi. Jopa ranskalaiset uuden aallon ohjaajat Jean-Luc Godard ja Francois Truffaut tutkivat scifin mahdollisuuksia elokuvissa Alphaville ja Fahrenheit 451, ja monissa Itä-Euroopan maissa tehtiin omia scifi-elokuvia, joista on näytteenä tshekkoslovakialainen Ikaria XB1.
Scifi siirtyi näin yhä kauemmas pulp-juuristaan. Erityisesti vuosi 1968 oli merkittävä kehitysvaihe. Stanley Kubrickin 2001: Avaruusseikkailu antoi scifi-elokuvalle uuden visuaalisen ilmeen. Parin muun elokuvan kanssa se osoitti, että scifi saattoi olla myös taloudellisesti todella kannattavaa. Sen erikoistehosteista vastanneen Douglas Trumbullin Hiljainen pako on jo täysin ”modernia” scifiä, ja sen sanoma ihmiskunnan ja maapallon luonnon suhteesta on nyt yhä ajankohtaisempi.
Sarjan päättää loppukevennyksenä Woody Allenin Unikeko (1973), synteesi ja parodia kaikenlaisista scifi-teemoista mykkäelokuvan päivistä asti.
Paljon on siis mahtunut mukaan, vielä enemmän on jäänyt pois. Alla on mainittu elokuvia, jotka syystä tai toisesta karsittiin sarjasta. Joka on jaksanut lukea näin pitkälle osaa varmasti luetella muitakin elokuvia. Minkä elokuvan sinä olisit halunnut nähdä tässä sarjassa?
Kino Scifi ”bubbling under”:
Flash Gordon (1936)
Destination Moon (Matka kuuhun, 1950)
The Day the Earth Stood Still (Päivä jolloin maailma seisahtui, 1951)
The War of the Worlds (Maailmojen sota, 1952)
Them! (Yön pedot, 1954)
Quatermass II (Vihollinen avaruudesta, 1957)
Fantastic Voyage (Fantastinen matka, 1966)
Barbarella (1968)
Apinoiden planeetta (Planet of the Apes, 1968)
THX 1138 (1971)
Solaris (1972)
The Man Who Fell to Earth (Mies toisesta maailmasta, 1976)
Kirjoittaja on Kino Scifi -sarjan koonnut YLEn elokuvahankkija.
Kommentit
Jos nämä mahdollisesti Teemalla joskus näkyisivät, niin kirjataan ylös:
Georges Méliès: Matka kuuhun (1902)
Fritz Lang: Matka kuuhun (1929)
Moi!
Kiitos jo etukäteen tästä scifi-sarjasta, siihen on sopivasti valikoitunut elokuvia, joita en ole nähnyt, mm. Varastetut ihmiset, joka on jo vuosikaudet ollut kärkipäässä leffoja-jotka-haluaisin-nähdä -listallani. Myös Jack Arnoldin Mies joka kutistui kiinnostaa kovasti, ja Arnold ansaitsisikin kokonaan oman sarjansa. Kuka älyää ensimmäisenä tuoda nähtäväksi hänen B-westerninsä?
ps. Westerneistä puheenollen: Budd Boetticher ohjasi vuosien 1956-60 välillä seitsemän lännenelokuvan sarjan tähtenään kivikasvoinen Randolph Scott. Mm. Martin Scorsesen sittemmin kehumia elokuvia ei ole aikoihin tv:ssä näkynyt, joten eiköhän olisi aika nekin taas näyttää.
(YLE Teema lisää: kommentti on siirretty tänne toiselta sivulta.)
Toivottavasti Yle ei sitten lätkäise leffan päälle ruutuun mitään "Katsottavissa Yle areenalta" tms. puffeja, sellaiset pilaa leffat ja muutenkin ärsyttää. Jossain A-studiossa tms. sellainen on ok, ne ei ole leffoja. Varsinkin tällaisissa klassikoissa pitäisi ruutu pitää "puhtaana" mainoksista ja puffeista.
Ja sitten toinen juttu, olisi kyllä hyvä saada noi Star Warsit ja Blade Runneritkin (originaali versio) uusintana. Noikin on klassikoita.
Missä on Stanislawis Lem - kirjan perustuva neukkuleokova Solaris?
Kirjana hieno, elokuvana vähintääkin hyvä.
Dr T. Keskiyö
Kiitos todellakin jo etukäteen scifi-klassikoiden sarjasta.
Metropolis, lopultakin!
John Boormanin Zardoz (1974) olisi hyvä nähdä joskus uudelleen.
Siinä on Sean Conneryn paras sellainen rooli, jossa hän ei esitä Englannin salaisen palvelun agenttia.
Heinoa olisi myös jos olisi joskus mahdollista nähdä elokuvia kuten Tanskalainen tieteiselokuva Himmelskibet vuodelta 1918 sekä Aelita Queen of Mars tai Paris Qui Dort. Nämä elokuvat ovat mielestäni hyvin kiinnostavia ja koska olen nähnyt ne vain kerran olisi mukava nähdä ne uudestaan televisiossa. Varsinkin Aelita - Queen of Mars on kiinnostava ja katsomisen arvoinen elokuva.
Kiitos tästä Kino Sci-fistä mutta myös Kino Into sarjan elokuvista. Kyllä on leffaharrastajan helppo hymyillä tänä kesänä. Ja nämä elokuvat ovat erittäin hyvä vastapaino muiden kanavien lähettämiä sci-fi ja fantasiaelokuvista.
Harmi että tuo "bubbling under" -listassakin mainittu alkuperäinen Apinoiden planeetta jää tällä kertaa näyttämättä, mutta toivottavasti se esitetään vielä joskus. Kiitos silti todella kiinnostavalta vaikuttavasta elokuvasarjasta.
Huomatkaa ettei kaikkien sarjan elokuvien ohjelmatiedoissa esiinny sanaa Scifi, vaan ne pitää muistaa käydä erikseen merkkaamassa tallennettaviksi jahka ilmaantuvat.
Day the Earth stood still on edelleen lukematta ja olisi ollut todella vekkulia nähdä, samoin Soylent Green. Kiitos että jätitte pois useimmin nähdyt!
Moon (2009) on paras avaruusaiheinen elokuva ikinä. Kaksoisroolissa loistava Sam Rockwell, ja tietokoneen äänenä Kevin Spacey. Älykäs ja huippuhyvä leffa, ja David Bowien pojan Duncan Jonesin esikoisohjaus. Voisikohan sen esittää Teemalla?
Toinen älykäs scifi-leffa on Shane Carruthin ohjaama, käsikirjoittama, leikkaama, säveltämä ja kaiken kaikkiaan kengännauhabudjetilla tuottama aikamatkailuelokuva Primer. Carruth myös näytteli toista pääosaa. Tämä filmi pitää katsoa ainakin kaksi kertaa, jotta sen ymmärtää. Äärimmäisen palkitseva ja hieno elokuva, johon ei kyllästy, ja oma lempileffani.
Ja budjetti tosiaan 7 000 dollaria. Monetkohan donitsit sillä olisi ostettu Avatarin tuotantotiimille?
Olisi varsin hienoa jos näyttäisitte joskus seuraavan elokuvan:
Konstantin Lopushansky: Pisma myortvogo cheloveka (1986)
Mahtavaa! Yle heittää haasteen jalkapallo vs. scifi. Vaikea paikka... Elokuva, jonka itse olisin ehdottomasti halunnut nähdä on neuvostoaikainen scifi-klassikko "Kassiopeian robotit". Kieliposkessa tehty, neuvostodiktatuuria arvosteleva ja erittäin hauska elokuva. Tämä ei yhtään vähennä kyseisen pätkän kulttuuriarvoa, niin taidokas se oli käänteissään. Kiitos Teema. Onneksi on vielä Yle.
Hieno elokuvasarja, kiitos jo etukäteen!
Yhtä kaipaan. Noita artikkelissakin mainittuja halvalla tehtyjä sarjafilmejä ei ole nähty Suomessa telkkarissa koskaan. Ei scifiä eikä muutakaan. Ei ikinä. Nehän eivät nyt välttämättä ole sinänsä laadukkaita, mutta yhtä kaikki oman aikansa valtavirtaviihdettä ja nykyisen viihdekulttuurin merkittävä rakennuspalikka. Niiden kliseitä irvaillaan vieläkin joka satiirissa, ja silti lähes kukaan ei ole niitä oikeasti päässyt näkemään. Paikatkaa tämä sivistysaukko ja lähettäkää muutama klassinen sarja kokonaan jollain säännöllisellä ohjelmapaikalla, tai jos ei mahdu, niin edes joku opettavainen fiksusti kommentoitu kooste silloin tällöin!
Ennen vanhaan sitä osattiin...
Loistava scifi-klassikko joka olisi joskus hyvä esittää, on vuoden 1953 "Invaders from Mars" joka joskus 70-80 lukujen vaihteessa esitettiin nimellä "Avaruuden pirut".
Kiitokset erinomaisesta sarjasta!
-erityisesti Ikarian ja Tulevia aikoja näyttäminen lämmitti mieltä.
Kulttuuritekoja teemalta (jälleen kerran)
Perään yksi uusintatoive:
Kuolemanlaboratorion arvoitus (The Whip Hand , 1951)on tullut teemalta - lähettäkää uudestaan!
Ja hankkijalle muutama vinkki vähemmän tunnetuista 1950-luvun tieteiselokuvista, joita voisi näyttää jos mahdollisuutta siihen on:
-I Married a Monster from Outer Space
-27th Day
-Monolith Monsters
-X the Unknown
-Space Children
-Queen of Outer Space
Haluaisin mieluusti nähdä nämä scifiklassikot toistamiseen.
Johonkin tulevaan sarjaan sopisi varmasti Vladimir Bortkon ohjaama Koiran sydän vuodelta 1988. On tullut muistaakseni yleltä aikanaan varsin tuoreeltaan. Perustuu Bulgakovin novelliin. On se ainakin väljästi scifiä.
Avaruuden pirut olisi mukava taas nähdä, kun se lapsena niin pelotti..
Tervetuloa YLE Teeman blogiin
Kanavablogi avaa Teeman ohjelmakokonaisuuksia ja niiden takana olevaa teemallista ajattelua. Blogisteina toimivat kanavatiimin jäsenet ja vierailevat ohjelmien tekijät.
Blogin aiheet
- askartelu
- dokumentti
- elokuva
- Elokuvan juhlaviikko
- filosofia
- Georgia
- historia
- huumori
- Iiro irti
- jazz
- joulun aika
- Kazakstan
- Kevään ohjelmisto
- kulttuuri
- lahjapaketit
- luonto
- matkailu
- Matti Ijäs
- Maunu Kurkvaara
- Mongolia
- Musiikin juhlaviikko
- musiikki
- mykkäelokuva
- Peli-Suomi
- Pohjoismaat
- populaarimusiikki
- rasismi
- rock
- rotu
- runous
- ruoka
- ruokatunti
- scifi
- seksi
- silkkitie
- Silkkitie 30 päivässä
- Slavoj Zizek
- Suomi
- Tadžikistan
- Talo Ranskassa
- teatteri
- Teema 10 v.
- Teemalauantai
- Teeman elokuvafestivaali 2012
- televisio
- tiede
- tietokonepelit
- Tšernobyl
- TV-arkisto
- työskentely
- urheilu
- Uzbekistan
- Venäjä
- Ville Haapasalo
- YLE Teema
Blogistit
- Anneli Pallas
- Anu Silfverberg
- Ari Matikainen
- Ari Nissinen
- Ella Kanninen
- Iiro Rantala
- J.P. Pulkkinen
- Josper Knutas
- Juha Lehtola
- Jukka-Pekka Heiskanen
- Kati Sinisalo
- Lauri Itäkannas
- Markku Mastomäki
- Markus Partanen
- Minna Joenniemi
- Minna Lindroos
- Minna Pensola
- Niina Mäkeläinen
- Pekka Laine
- Pirjo Aaltonen
- Riitta Jalonen
- Ritva Aaltonen
- Ritva Leino
- Sandra Saulo
- Santtu Luoto
- Sini Sovijärvi
- Talo Ranskassa -kilpailijat
- Tuomas Enbuske
- Ulla Martikainen-Florath
- Vera Olsson
- Vesa Nykänen
- Viivi Berghem
- Ville Haapasalo
- Yrjö Hjelt
KESKIVIIKKONA 2.6.2010