Margaret Atwood: Orjattaresi (1985)

Julkaistu tiistaina 03.07.2012 1 114

 

Kanadalainen Margaret Atwood aloitti uransa täysin epäpoliittisena runoilijana. Myöhemmin hän alkoi kuvata ympäröivää maailmaa ja hänestä kasvoi vallan, miehisen vallan kyseenalaistaja.

 

Margaret Atwood on kanadalaisen hyönteistutkijan Carl Atwoodin tytär. Isä otti usein perheensä mukaan tutkimusmatkoilleen, ja pieni Margaret vietti runsaasti aikaa Kanadan erämailla, kaukana kylistä ja kaupungeista. Kirjassaan Negotiating with the Dead: A Writer on Writing (Cambridge University Press, 2002) Atwood muistelee, kuinka kotiväki kannusti häntä lukuharrastukseen: ”Äitini piti hiljaisista lapsista, ja lukeva lapsi on hyvin hiljainen.”

 

Lukemisen lisäksi tyttö seikkaili luonnossa ja omien sanojensa mukaan ”opetteli välttämään kuolettavia virheitä”. Säännöllisen koulunkäynnin Margaret aloitti vasta 11-vuotiaana. 1960-luvulla Atwood työskenteli kirjallisuustutkijana ja kirjoitti runoja. Ensimmäisen romaaninsa The Edible Woman Atwood julkaisi 30-vuotiaana, vuonna 1969.

 

Margaret Atwood on monipuolinen kirjailija: hän on kirjoittanut runokirjoja, lastenkirjoja, novelleja, romaaneja, tietokirjoja, televisio- ja radiokäsikirjoituksia sekä yhden näytelmän. Atwoodin kirjoja on käännetty kymmenille eri kielille, ja etenkin Kanadassa hän on saavuttanut merkittävän yhteiskuntakriitikon aseman. Atwood on itse sanonut, että lapsen saaminen muutti hänen elämänsä. Sen jälkeen hän tunsi olevansa tavallinen nainen eikä ainoastaan kummallinen, pelottava feministi.

 

Yhteisön tabut romaanin polttoaineena

Atwood kertoo varttuneensa ympäristössä, jossa oli kolme tabua: raha, uskonto ja seksi. Nämä ovat avainteemoja vuonna 1985 julkaistussa romaanissa Orjattaresi. Tarina sijoittuu kuvitteelliseen, raamatullisesti nimettyyn Gileadin valtioon. Kristityt fundamentalistit ovat murhanneet Yhdysvaltojen presidentin ja kaapanneet vallan. Suurin osa ihmisistä on alistetussa asemassa. Toisinajattelijat teloitetaan tai lähetetään siirtokuntiin siivoamaan luonnonkatastrofien seurauksia.

 

Miesjohtajien eli komentajien vaimot ovat useimmiten ohittaneet hedelmällisen iän, mutta Vanhasta testamentista löytyy malli komentajien suvunjatkamiselle. Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa kerrotaan Raakelista, joka ei tule raskaaksi miehelleen Jaakobille, joten hän sanoo tälle: ”Tuossa on orjattareni Bilha. Tee hänen kanssaan lapsia, jotka tulevat minun omikseni. Näin minustakin voi tulla äiti.”

 

Silmiksi kutsuttu salainen poliisi valvoo yhteiskuntaa ja pidättää toisinajattelijat kaduilta ja kodeista. Sivistys tuhotaan järjestelmällisesti. Lukeminen on kiellettyä, eikä luettavaa näy katukuvassakaan, sanat on korvattu kuvilla. Kieltä muokataan orwellmaisesti. Raakalaismaisia teloitusmenoja kutsutaan pelastajaisiksi ja sotilaspoliiseja enkeleiksi.

 

Koulutuskeskuksissa nuorista naisista kasvatetaan kuuliaisia orjattaria, jotka kaipaavat vapaata menneisyyttään. Myös vallanpitäjät haikailevat menneisyyden nautintoja. Moraali on rapistunut. Ehdottoman kiellettyjä tupakkaa ja alkoholia myydään mustassa pörssissä, ja osa orjattarista on siirretty yötöihin bordelleihin. Ilmaisasiakkaina vierailevat komentajat pakenevat siten itse luomaansa ideaalista yhteiskuntaa.

 

Frediläisen komentaja tapaa orjatartaan salaa myös kahden kesken. Silti hän uskoo uuden järjestelmän olevan vanhaa parempi. Orjattarelleen hän kuittaa epätasa-arvoisen asetelman toteamalla:

”Parempi ei koskaan ole parempaa kaikille – joillekuille se on aina pahempaa”.

 

 

Margaret Atwood

• syntyi 18.11.1939 Ottawassa, Kanadassa

• kirjoittanut romaanien, novellien ja runojen lisäksi tietokirjallisuutta

• teoksia käännetty kymmenille eri kielille, mm. urduksi ja hepreaksi

• Velka ja vaurauden kääntöpuoli (2008) kirjan pohjalta on tehty dokumenttielokuva Payback (USA 2012, ohjaus Jennifer Baichwal)

• Orjattaresi-romaanin pohjalta syntyi samanniminen elokuva (USA 1990, ohjaus Volker Schlöndorff , elokuvakäsikirjoitus Harold Pinter)

 

Teksti: Olli Laine, Yle Kulttuuri

Kirjasarjan seitsemännessä jaksossa 26.7. Maria Pettersson keskustelee Margaret Atwoodin Orjattaresta.

 

 

Lisää: 10 kirjaa vallasta

 

 

Suosittele114 Suosittelee

lauantaina 13.10.2012

Ihmettelen Petterssonin kommenttia siitä, että kirjan yhteiskunta sortaa myös miehiä. Esimerkkinä hän mainitsee autonkuljettajan, jolta kielletään avioituminen. Tämä kielto ei kuitenkaan koske miessukupuolta vaan yksittäistä miestä. Yhteiskunnassa orjuutetaan naissukupuoli kokonaisuudessaan, mutta ei syrjitä miessukupuolta vaan syystä tai toisesta yksittäistä miestiä. Tässä on rankka ero. Petterson vääristelee mielestäni kirjan luomaa todellisuutta. Tämä logiikkavirhe häiritsi minua.

Kirjoita uusi kommentti

Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
Vastaa alla olevaan kysymykseen.
Kysymyksen tarkoitus on varmistaa, että lähetetty kommentti ei ole tietokoneella automaattisesti luotu häiriöviesti.

Muualla Yle.fi:ssä