Yhteiskunta murroksessa | Kulttuurielämä | Taiteilijaystäviä | Muistojen seutuja
Vuosilukuja | Taustakirjallisuutta

TAITEILIJAYSTÄVIÄ

Elisabeth Järnefelt
(1839 - 1929)

Elisabeth Järnefelt (os. Coldt von Jürgensburg) syntyi Pietarissa. Hän tapasi tulevan miehensä, suomalaisen kenraaliluutnantti Alexander Järnefeltin ensimmäisen kerran omilla 15-vuotissyntymäpäivillään. Häitä vietettiin vain kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1863 Järnefeltin kuusilapsinen perhe muutti Viipuriin ja seitsemän vuotta myöhemmin Helsinkiin. Suomessa syntyi vielä kolme tytärtä. Elisabeth Järnefelt kiinnostui suomalaisuusaatteesta pian Suomeen muuttonsa jälkeen. Järnefeltien koti toimi 1880-luvun alussa Elisabethin poikien ja heidän ylioppilasystäviensä kokoontumispaikkana. Ajan myötä kokoontumisista muotoutui Järnefeltin kouluksi kutsuttu vilkas keskustelupiiri. Pääasialliset puheenaiheet liittyivät suomalaisuuteen ja kirjallisuuteen. Elisabeth tutustutti nuoret ylioppilaat, kuten Juhani Ahon, skandinaaviseen ja venäläiseen kirjallisuuteen. Elisabeth Järnefeltillä oli suuri vaikutus Ahon kirjalliseen kehitykseen, mutta he tunsivat vetoa toisiinsa myös tunnetasolla.

Arvid Järnefelt
(1861 - 1932)

Kirjailija Arvid Järnefelt oli Elisabeth ja Alexander Järnefeltin poika sekä Aino ja Eero Järnefeltin isoveli. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta vuonna 1880. Neljä vuotta myöhemmin hän avioitui Emilia (Emmy) Parviaisen kanssa. Hän oli Juhani Ahon ikätoveri ja hyvä ystävä. Järnefelt opiskeli filosofiaa ja lakitieteitä ja työskenteli auskultanttina Vaasan hovioikeudessa vuodesta 1891. Elisabeth-äiti perehdytti poikansa tolstoilaisiin oppeihin, minkä seurauksena tämän elämänkatsomus muuttui. Hän irtisanoi itsensä virkatehtävästään ja ryhtyi maanviljelijäksi Lohjan Virkkalassa. Järnefeltin tärkeimpiä teoksia ovat realistissävytteinen Isänmaa ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä Vanhempieni romaani. Hän suomensi lisäksi etenkin Leo Tolstoin tuotantoa.

Erik (Eero) Nikolai Järnefelt
(1863 - 1937)

Taidemaalari Eero Järnefelt kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta alkeisopistosta vuotta myöhemmin kuin veljensä Arvid. Hän opiskeli Venny Soldan-Brofeldtin tavoin Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Opintomatkoja hän teki Pietariin, Pariisiin ja Italiaan. Hänen vaimonsa oli näyttelijätär Saimi Swan. Järnefelt toimi Helsingin yliopiston piirustuksenopettajana vuosina 1902 - 1928. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1912 ja kunniatohtorin arvon vuonna 1923. Lisäksi hän toimi Suomen taideakatemian puheenjohtajana 1930-luvun alkupuolella. Järnefelt tunnetaan etenkin muotokuvamaalarina. Hän kuului Suomen kulttuurin kultakauden pääedustajiin.

Jean Sibelius
(1865 - 1957)

Säveltäjä Jean Sibelius syntyi hämeenlinnalaisen lääkärin pojaksi. Hän opiskeli poikavuosinaan pianon ja viulun soittoa. Silti hän päätti ryhtyä juristiksi ja lähti opiskelemaan Helsingin yliopistoon oikeustieteitä vuonna 1885. Hän ei valmistunut koskaan, mutta samaan aikaan sävellysopinnot Helsingin Musiikkiopistossa kantoivat hedelmää ja Sibelius lähti opintomatkalle Berliiniin ja Wieniin. Palattuaan hän toimi musiikkiteorian ja sävellyksen opettajana sekä myöhemmin Helsingin yliopiston musiikkiopettajana. Hän avioitui Elisabeth ja Alexander Järnefeltin Aino-tyttären kanssa vuonna 1892. Monipuolisesta työnkuvastaan huolimatta Sibelius oli ennen kaikkea säveltäjä. Hänen tuotannostaan tunnetuimpia ovat orkesterille sävelletyt kappaleet. Monipuolisena säveltäjänä hän kunnostautui myös esimerkiksi kamarimusiikin ja laulusävelmien saralla. Jean Sibelius sai jo elinaikanaan kansallisen merkkihenkilön aseman ja hänen musiikkinsa on niittänyt runsaasti mainetta myös ulkomailla.

Pekka Halonen
(1865 - 1933)

Taidemaalari Pekka Halonen syntyi Juhani Ahon tavoin Lapinlahdella. Talonpoikaisperheen vesa opiskeli, kuten Venny Soldan-Brofeldt ja Eero Järnefeltkin, Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä ja teki useita opintomatkoja Pariisiin. Ensimmäisen kerran hänen töitään oli näytteillä vuonna 1891. Halonen suunnitteli ja piirsi vuonna 1902 perheelleen - vaimolleen Maijalle ja kahdeksalle lapselleen - Halosenniemen, jossa he asuivat yli kolme vuosikymmentä. Halonen oli tyylisuunnaltaan realisti ja tuli tunnetuksi etenkin Suomen luonnon kuvaajana. Karjala-innostus ja kansallisromantiikan kausi jäivät häneltä lyhyiksi. Vuonna 1925 hänelle myönnettiin professorin arvonimi. Halosen taideteoksille ominaisia piirteitä ovat pehmeä maalauksellisuus ja ohuet värit. Niin persoonaltaan kuin taiteessaankin talonpoikaisista lähtökohdista ollut taidemaalari pysyi juurillaan elämänsä loppuun asti.

Minna Canth
(1844 - 1897)

Ulrika Wilhelmina eli Minna Canth (os. Johansson) syntyi puuvillatehtailijan tyttäreksi. Käytyään Kuopion ruotsinkielisen tyttökoulun hän lähti opiskelemaan Jyväskylän seminaariin vuonna 1863. Kirjoitustyönsä Canth aloitti miehensä lehtori J.F. Canthin toimittamissa lehdissä Jyväskylässä. Miehensä kuoleman jälkeen hän muutti seitsemän lapsensa kanssa takaisin Kuopioon vuonna 1879 ja ryhtyi jatkamaan isänsä perustamaa kauppaliikettä. Canthin tuotannossa erottuu kaksi kautta: kansannäytelmien sekä naturalististen novellien ja näytelmien aika. Hänen teostensa teemat sivuavat usein naisen aseman epätasa-arvoisuutta. Canth on maamme huomattavimpia näytelmäkirjailijoita ja yksi realismin alullepanijoista. Hänen teoksiaan ovat mm. Murtovarkaus, Köyhää kansaa ja Anna Liisa.

Hanna Pauli (Hirsch)
(1864-1940)

Taidemaalari Hanna Pauli syntyi Tukholmassa kuusilapsisen Hirschin perheen kuopukseksi. Perhe kuului ylempään keskiluokkaan ja harrasti ahkerasti musiikkia. Hanna kiinnostui kuitenkin maalaamisesta ja piirtämisestä, ja hän aloitti 12-vuotiaana opinnot August Malmströmin maalauskoulussa. Vuonna 1881 Hanna siirtyi taideakatemian opiskelijaksi, jossa hänen lahjakkuutensa kävi jo selvästi ilmi ja hänelle osattiin povata maineikasta uraa taidemaalarina. Vuonna 1886 Hanna matkusti opintomatkalle Pariisiin, jossa hän solmi elinikäisen ystävyyssuhteen Venny Soldaniin. Samalla matkalla hän meni naimisiin taidemaalari Georg Paulin kanssa ja he saivat kolme lasta. Itsenäisen Hannan sosiaaliseen ja henkiseen kehittymiseen vaikutti keskeisesti kuuluisa ruotsalainen yhteiskuntakriitikko ja naisasianainen Ellen Key, jonka yksityisoppilaana Hanna oli nuoruusvuosinaan. Taiteessaan Hanna Pauli oli avoin uusille taidevirtauksille, kuten 1890-luvulla taidemaailmaan levinneelle symbolismille. Silti hänen töidensä taustalla kuultaa läpi tuotannon realistinen sävy. Hanna Pauli tunnetaan ennen kaikkea muotokuvistaan. Eräs tunnetuimmista on Pariisissa valmistunut maalaus Vennystä, joka herätti sekä ihastusta että paheksuntaa. Hanna antoi maalauksen lahjaksi Vennylle, jonka käsistä se päätyi lopulta Göteborgin taidemuseoon. Vielä nykyäänkin Hanna Paulilla on keskeinen asema ruotsalaisessa taidehistoriassa.

Yhteiskunta murroksessa | Kulttuurielämä | Taiteilijaystäviä | Muistojen seutuja
Vuosilukuja | Taustakirjallisuutta