Ari

Elämässäni on yksi suuri mysteeri, jota en vielä tähän päivään mennessä ole ratkaissut. Sosemaisia keittoja tai löysiä puuroja syödessä, en ole aivan varma, pitääkö kyseisiä ruokia pureskella vai pitääkö ne ainoastaan nielaista sellaisenaan vatsan uumeniin. Haaste piilee siinä, että usein tällaisissa ruuissa on kiinteämpiä rakenteita, mitkä vaatisivat pureskelua. Ongelma on myös sosiaalinen. Yksin tuskin koskaan näin haastavaa ruokaa edes söisin, mutta juuri ryhmäruokailussa olen kokenut suuria epävarmuuden tunteita, kun en tiedä oikeaa pureskeluetikettiä.

Jos pelkästään hujautan mehukeiton suoraan kurkusta alas ja muut pureskelevat repaleisia mansikoita, tunnen itseni hölmöksi. Taasen, jos minä olen ainoa, joka ei muiden tavoin niele vaan pureskelee puuron klönttejä, tunne on sama.

Teen sunnuntaisin Korjaussarjaa.