Leikkien futuristiksi - Mr ja Mrs Future ja 5(6) makrotason muutoshaastetta
Tulevaisuudentutkimuksen opintokokonaisuuden toisen opintojakson alkajaisiksi meille jaettiin kiinnostavaa luettavaa: matkakirje Kaliforniasta, jossa esiteltiin kuusi makrotason muutoshaastetta.
http://api.ning.com/files/1f39uemFXlsA*RZNuoczcS2joPqW4mp9*r*xWvE-OZ2R-h...
Matkakirjeen lopussa mainitaan IFTF:n suunnittelmasta kehittää tulevaisuusprojektien teemojen ympärille pelejä, koska pelit ”ovat jo nyt, mutta ennen kaikkea tulevaisuudessa keskeisen tärkeä tapa saada ihmiset kiinnostumaan ja sitoutumaan kompleksisiin aihekokonaisuuksiin”. Pelasimme ensimmäisellä jaksolla Mr ja Mrs Future -lautapeliä ja pelaaminen oli varsin inspiroivaa. Lisäksi pelillisyys terminä on megatrendin asemassa esimerkiksi sisällönsuunnittelussa mediataloista ainakin Yleisradiossa kuten myös uusien oppimistapojen suunnittelussa tulevaisuuden perusopetuksessa.
Pelatessamme Mr ja Mrs Future -peliä pienryhmässämme sikisi kiinnostavaa keskustelua ja monenlaisia eri todennäköisyysasteen tulevaisuudenskenaarioita. Useat niistä tangeeraavat matkakirjeen kuuden makrotason muutoshaasteen kuvauksen kanssa. Pelilautaa kiertäessämme käsittelimme tavalla tai toisella viittä kuudesta IFTF:n makrotason haasteesta.
Sosiaalinen tuotanto
Mikä on tulevaisuudessa open source –innovoinnin asema yksityisellä rahalla tehdyn kehitystyön kilpailijana/vertaisena/vaihtoehtona? Kuka omistaa tulevaisuuden patentit ja ideat ja kuinka merkittävää on kenellä edellä mainittuihin on varaa? Haluavatko yritykset investoida kehitykseen mikäli patenttisuojan laajuuteen tulisi merkittäviä muutoksia? Lääketeollisuudessa tämä kysymyksenasettelu on jo olemassa ja lääketeollisuuden monopoliaseman nähdään jo nyt olevan (myös, toisaalta) epäreilu ja aiheuttavan globaalia epätasa-arvoisuutta.
http://www.fedcirc.us/the-controversy-about-patents-for-pharmaceuticals.php
http://www.lakimiesuutiset.fi/artikkeli?artid=652
Deindustrialisaatio, erityisesti tulevaisuuden energiakysymys
Pohdimme ryhmässämme sitä, kuinka energiakysymyksessä korostuvat mm. sen riittävyys, uusiutuvuus ja uusiutumattomuus että siirrettävyys. Ovatko mantereet ja niiden sähköverkot tulevaisuudessa turvallisuussyistä eristettyjä? Olisiko vastaus turvallisuusriskeihin langaton energiansiirto? Missä ajallisessa vaiheessa langaton sähkönsiirto on suuruusluokaltaan merkittävämpää kuin nykyiset toteutettavat innovaatiot, esimerkiksi kännykän lataaminen piuhatta?
http://news.cision.com/fi/vtt-info/r/myos-kannykoita-pienemmat-laitteet-...
Lisäksi, missä vaiheessa kehitetään energiamuoto, jota ei tarvitse varastoida? Uusiutuvan energiatuotannon ”hukkahävikki” on erityisesti tuulivoiman osalta ratkaisematta.
http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=3937
Pohdimme myös millaisia uusia energiantuotannonmuotoja voitaisiin vielä kehittää? Jotta keksinnöstä olisi vaihtoehtoiseksi energiamuodoksi, pitäisikö sen olla kaikkialla sovellettavissa? Esimerkkinä globaalisti sovellettavissa olevista keksinnöistä villistä kortista jo heikoksi signaaliksi muuttunut idea pissalla latautuvasta kännykästä:
http://www.hs.fi/tiede/K%C3%A4nnyk%C3%A4n+voi+kohta+ladata+pissaamalla/a...
Dematerialisaatio, erityisesti 3D-printtaus
Mitkä ovat 3D-printtauksen mahdollisuudet ja rajat? Voiko nälänhädän ratkaista printtaamalla ruokaa?
http://qz.com/86685/the-audacious-plan-to-end-hunger-with-3-d-printed-food/
Printatun 3D-ruoan jakelussa jakeluinfran rooli ja kustannukset pienenisivät merkittävästi. Siirtyisikö säästetty resurssi suoraan nälkäisiin suihin? Kuinka todennäköistä on, että vaikka vuoteen 2040 mennessä olisi keksitty tapa ruokkia koko maapallon väestö tavalla tai toisella ravinto jakautuisi tasaisesti?
Mikä on 3D-printtauksen arvostus tulevaisuudessa erityisesti elintarviketuotannossa? Kasvatetaanko köyhemmillä alueilla ”vähän, mutta aitoa perunaa, hirssiä, maissia ja kehittyneissä maissa 3D-printataan teknologiahuumassa ”epäaitoa ruokaa”? Entäpä inhimillisten virheiden mahdollisuus 3D-printtauksessa? Väärin printattuna tuloksena olisi virtu- Creutzfeldt-Jakobin tauti? Joka leviäisi virtuaalisesti?
Pohdimme myös tulevaisuuden mobiililaitteiden tai vastaavien suomia mahdollisuuksia keinotekoisten ja ”hiilivapaiden” kokemusten luomisessa. Virtuaalikypärän ja ruokapillerin yhdistelmällä olisi mahdollista luoda illuusio viikottaisesta vähähiilisestä pizzareissusta Roomassa. Syömisen mielihyvä, sosiaalisen kanssakäymisen illuusio ja tunnetason kokemus tuotettaisiin teknologian avustuksella.
Informaation intensivisoituminen
Olisiko mahdollista, että tiede ei enää kehity tietyn kehityspisteen jälkeen? Ettei ole enää tarpeen oppia mitään uutta, vaan merkittäväksi nousee tiedon hankinnan ja sen soveltamisen opettaminen ja opettelu? Tuleeko olemaan niin, että faktatiedon opettelu on turhaa ja täten sinänsä koko opiskelu on turhaa, koska kaiken tiedon voi kaivaa esiin silmänräpäyksessä ja lukaista tai printata halutusta pinnasta esimerkiksi ”sixth sense devices” -tekniikalla. Tähän tiedon soveltamisen korostamiseen on jo toki siirrytty osittain jopa peruskouluasteella, mutta silti ulkoaopettelu korostuu opetussuunnitelmissa ja kokeiden sisällössä. Kuinka kauan?
Tulevaisuudessa on myös mahdollista, että laitteet enenevässä määrin manipuloivat ihmisiä, tai ihmiset antavat laitteiden manipuloida itseään esimerkiksi siten, että on luotavissa keinotekoisia tunnetiloja, jotka johtavat haluttuun toimintaan: siivousmoodi, gradumoodi, hyvä feelis-moodi. Keinotekoisille tunnetiloille ja niitä luoville laitteille olisi jo nyt tilausta ajatellen yksineläviä, laitostuneita vanhuksia. Millaiset mahdollisuudet tulevaisuus luo aisteja ja tunnetiloja tukeville ja torjuville ”brain to computer” –sovelluksille? Haluammeko me niitä?
http://bits.blogs.nytimes.com/2013/08/04/disruptions-rather-than-time-co...
Biomolekyylistyminen
Nanoteknologian avulla on mahdollista luoda tulevaisuudessa ikuinen elämä. Tai ainakin huomattavasti parantaa nykyistä. Missä kulkevat nanoteknologian rajat lääketieteellisessä käytössä? Kaikki eivät ole suhtautumassa tulevaisuuden innovaatioihin pelkästään riemulla. Esimerkiksi kuurouden ”parantaminen” nanoteknologian keinoin myös arveluttaa.
http://aikalainen.uta.fi/2010/03/10/keskushermoston-portit-aukeavat/
Tulevaisuudessa solut eivät enää vanhene, ihminen ei enää vanhene, kukaan ei enää kuole. ”Rikkinäiset solut” on mahdollista korvata yksi toisensa jälkeen nanoteknologialla. Tiede auttaa yksilöä parantamaan alkuperäistä itseä. Kiinnostava kysymys on missä vaiheessa ihminen muuttuisi alkuperäisestä itsestä kopioksi? Kuinka kauan ihminen on vielä ihminen? Missä menee ihmisen, kyborgin ja robotin raja? Ja mitä sellaisessa maailmassa tehtäisiin syntyvyydelle, jossa putken toisesta päästä ei poistu kukaan?
Ja nyt paluu alkuun ja arvio pelillisyyden keinoin tehdystä tulevaisuudenvisioinnista - lautaa kiertämällä pääsimme mielestäni tavallista ryhmäkeskustelua nopeammin pohtimaan sekä todennäköisiä- että enemmän far out -skenaarioita. Kiinnostavaa, millaisia ovat IFTF:n tulevaisuuden projektit ja niihin kehitetyt pelit/alustat.
Mr ja Mrs Future- peli ladattavissa: