Taiteen paikka
Olimme irlantilaismusiikkikonsertissa äijäköörin kanssa saamassa säännöllistä kulttuuriannostamme.
Kuuntelimme loistavaa tunnelmallista musiikkia ja ammattimaisia soittajia. Minä tykkäsin kyllä muuten, mutta se paikka. Kliininen konserttisali sopii hyvin ehkä klassiselle musiikille, muttei irkkumusiikille.
Pieni, kellarissa oleva pubi, räiskähtelevä puheensorina ja tuopit tummaa olutta kuuluu irkkumusiikkiin kuin nenä päähän, mutta sitä konserttia ei olisi kulttuuritoimi varmasti järjestänyt. Asiakaskunnassakin olisi tapahtunut käänne äijien määrän kasvaessa ja tätien vähentyessä. Miksi? Vaikuttaako fyysinen paikka niin paljon? Pubiin mennään useasti toki muistakin syistä kuin kulttuurin janossa, vaikka alkoholiahan tarjoillaan kyllä hienoissa konserttisaleissakin.
Onko pubissa istuminen ja kuuntelu sitten sen kummempaa kuin musiikin kuuntelu konserttisalissa? No, onhan se. Pubissa yleensä keskustellaan samalla kun musiikki soi taustalla, konserttisalissa todella keskitytään itse musiikkiin.
No onko keskittyminen sitten se mikä erottaa kulttuurin viihteestä/huvista? Esimerkiksi Ikeasta ostettu taulu on koriste, jota ei varta vasten aleta toljottamaan, mutta jonkun taidemuseon taulua tullaan pitkänkin matkan takaa vain katselemaan ja se mielletään taiteeksi.
Sama toistuu monessa eri korkeakulttuuriksi luonnehdittavassa taiteessa. Runot sopivat mielestäni vaikkapa onnittelukortteihin ja nykymusiikki (noise) nostaa elokuvissa hienosti tunnelmaa. Irrallaan noista yhteyksistä en kumpaakaan jaksaisi kuunnella pitkään, noise-musiikkia tuskin kukaan muukaan. Vieraaseen paikkaan siirretty taide pitää olla melkoista timanttia tai jotenkin poikkeuksellista loistaakseen yksin.
Kuvanveistäjä Henry Moore piti erittäin tärkeänä, ettei hänen veistoksia aseteta mihin sattuu, vaan ympäristön pitää sopia teoksen kanssa yhteen. Usein oli niin että teos tehtiin vain jotain tiettyä paikkaa varten eikä sitä saanut siirtää muualle.
Olen puhtaasti Mooren kannalla kaikessa taiteessa, joten nautin jatkossa irkkumusiikista vain paikoissa jossa saan samalla Guinnessia eteeni.
Ja vielä väitetään, etteivät miehet mukamas pysty keskittymään kahteen asiaan yhtä aikaa.
> Takaisin Kulttuurikunnon sivulle