Lähes jokainen suomalainen asioi jossain elämänvaiheessaan Kansaneläkelaitoksen kanssa. Suomalaiset ovat siis asiantuntijoita Kelan palveluitten suhteen. Asiakaskyselyissä Kela on saanut hyvää palautetta, mutta esimerkiksi nettifoorumeissa toistuu usein tuttu väite "kela kyykyttää ihmisiä". Ja onhan Suomi saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta kaksi tuomiota, jotka ovat koskeneet Kelan tapaa toimia sairauspäiväraha-valitusten suhteen. Mikä on totuus? Kyykyttääkö Kela ihmisiä? Väitteeseen vastaa Johtaja Mikael Forss Kelasta. Ennakkoluuloja torstaina 5.3 klo.12.15 ja perjantaina 6.3 klo.18

Prekariaatin äänitorvena tutuksi tullut Anna-Reetta Korhonen on tutustunut sekä suomalaiseen että meksikolaiseen marginaaliin. Hän tietää, miten vaikeaa on ajaa tärkeitä asioita ilman virallista valta-asemaa.
Meksiko on vaikeasti korruptoitunut maa. Anna-Reetta työskentelee projektissa, joka auttaa köyhien vuoristokylien intiaaneja perustamaan omia paikallisia yhteisöradioita. Valtamedian kanavien ihminen on valkoihoinen ja espanjankielinen, intiaaneja ei "ole olemassa".
"Se, jolla on valta määritellä mitkä asiat ja ongelmat ovat tärkeitä, omaa valtavasti valtaa", sanoo Anna-Reetta Korhonen Ennakkoluuloja-ohjelmassa 26.2. 2009. "Haluan silti uskoa, että vallan turmelevalta vaikutukselta voi suojautua."

Mutta onko se mahdollista?
Miten vallan turmeleva vaikutus näkyy Suomessa?

Sana on vapaa, tässä ja nyt!

(YLE Radio 1 torstaina 19.2.2009 klo 12.15 - 12.30, toinen lähetys perjantaina 20.2. klo 18.00. Lähetyksen jälkeen ohjelma on kuunneltavissa tämän sivun oikean palstan Radiosoitin-ikkunasta.)

Nyt jos koskaan kysytään kansalta uhrimieltä. Säästää ei saa, vaan täytyy kuluttaa. Älä ruoki lamaa, kuuluu aikamme käsky. Mutta mahtaako vikisevä pikku kuluttaja mitään, kun globaalitalous vie?

Voiko omia hankintojaan suunnittelemalla turvata työllisyyttä? Onko siinä mieltä?

Näitä kysymyksiä tutkitaan tällä viikolla Ennakkoluuloja -ohjelmassa. Väite "Kotimaista ostamalla pelastat työpaikat" on käsittelyssä.

Hokemaa arvioivat Suomalaisen työn liiton tutkimuspäällikkö Sami Tuurna ja toimittaja Jukka Arvassalo.

Ennen elettiin kiireettömästi. Entisajan ihmiset elivät huolettomasti luonnon helmassa ja kaupungissakin ajeltiin tunnelmallisesti kieseillä.

Vielä muutama vuosikymmen oli mahdollista keskittyä yhteen asiaan kerrallaan, radiota kuunnellessakaan ei tehty muuta.

Nykyajan ihminen uskoo vakaasti, ettei modernilla yksilöllä ole mahdollisuutta kiireettömyyteen. Ennen siis elettiin kiireettömämmin.

Mitä mieltä sinä olet? Elettiinko ennen kiireettömämmin?

Ennakkoluuloja-ohjelmassa kysymykseen vastaa Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma torstaina 12.2 klo.12.15 ja perjantaina 13.2 klo.18.00.

Vaatimukset kovenevat, tahti kiihtyy, stressi lisääntyy. Nykyajan ihminen on kovilla. Ennen oli helpompaa.

Me hellimme itseämme väitteellä, että nykyaikainen elämänmeno vaatii ihmiseltä enemmän kuin entiset ajat. Meillä on aina kiire ja tulevaisuus on epävarma. Lamakin painaa päälle.

Miten uskomukseen reagoi siirtokarjalaisten kohtaloita tutkinut tohtori Pirkko Sallinen-Gimpl? "Jokainen voi miettiä miltä äkkilähtö tuntuisi. Ja miten tuskallista olisi joutua polttamaan oma kotinsa vihollisen lähestyessä."

Onko väitteessä teidän mielestänne mitään tolkkua?

Ennakkoluuloja torstaina 22.1. klo 12.15. Toinen lähetys perjantaina 23.1. klo 18.00.

Vankiloita on Suomessa liikaa.

Näin voi päätellä viime aikojen uutisista. Ne ovat kertoneet, miten vanhempia vapaudenriistolaitoksia maassa lakkautellaan.

Mutta miten eletään uudemmissa vankiloissa? Siitä on kuultu, että henkilökunta on kovilla, mutta viihtyvätkö asiakkaat liiankin hyvin? Onko vapausrangaistus yhteiskunnan kannalta koskaan toimiva ratkaisu?

Mitä mieltä Sinä olet?

Väitteestä "Vankila on konnien korkeakoulu" taitetaan peistä Ennakkoluuloja -ohjelmassa YLE Radio Yhdessä torst. 15.01. klo 12:15 (uusinta perj. klo 18:00).
Asialla ovat alan konkarikeskustelija, entinen vankilapastori, nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Juhani Iivari sekä toimittaja Jukka Arvassalo.

Ota kantaa ja keskustele!

Suomalaisten arkkitehtien joukossa on yllättävän paljon betoni-intoilijoita. Arkkitehti-lehden uutta päätoimittajaakin naurattaa, kun hän kuvailee arkkitehtien rakastamaa näkyä: iso harmaa seinäpinta, jossa ei ole muuta koristusta kuin ehkä yksi varjo.

Mistä johtuu, että arkkitehdit kehuvat ja suunnittelevat hengettömiä betonitaloja, mutta haluavat itse asua 1900-luvun alun kermakakkutaloissa? Ehkä heidän makunsa ei sittenkään ole kovin kaukana heidän halveksumansa kansan moukkamaisesta mausta. Ehkä he sittenkin haluavat samanlaista kauneutta ympäristöönsä?

Lähiöestetiikkaa kyseenalaistavaan väittämään reagoi Arkkitehti-lehden päätoimittaja Jorma Mukala. "Ehkä meillä on vähän liikaa betonia." Ohjelma kuullaan Yle Radio 1:ssä torstaina 8. tammikuuta.

Onko betonibrutalismi kaunista vai törkeää? Käytä tämä foorumi oman näkemyksesi julistamiseen!

Oli kova- taikka pehmeäkantinen, niin kirja elää sitkeästi, vaikka sen kuolemaa on jo pitkään povattu.

Mutta miten käy paikan, jossa on kosolti kirjoja yhteenkoottuina?

Julkiselle kirjastolaitokselle ei ole hyvää luvassa näissä pahoissa määrärahakutistusten oloissa.

Kuinka kehno onkaan vanhojen kulttuurikeitaitten kohtalo, kun uusi aika näyttää painavan päälle?

Mitä Sinä arvelet kansalaisena?

Kirjastot kuihtuvat
kuuluu itsestäänselvä väite, jota vastaan nousee Orimattilan kirjastonjohtaja Jari Paavonheimo Ennakkoluuloja -ohjelmassa YLE Radio Yhdessä maan. 15.12. klo 11:40. Jukka Arvassalon toimittama debatti kuullaan uudelleen vielä samana iltana klo 22:45.

Design-tuote on useimmiten koriste-esine, jolla ei ole mitään oikeaa käyttöä. Hinta on pilvissä mutta mitä kuluttaja saa design-tuotteen hinnalla? Suunnittelijan nimen ja statusesineen? Kaikesta turhasta tavarasta ei voi syyttää kiinalaisia, yhtä lailla tunnetut muotoilijat suunnittelevat turhakkeita. Vastaamassa muotoilija, huonekalusuunnittelija Mikko Paakkanen.

Uskalletaanko missään enää rekrytoida uutta työvoimaa ilman psykologisia testejä? Työhönottotestaus on sadan miljoonan euron bisnes Suomessa.