Miksi miehet kaipaavat hierarkioita?

Kiitos, keskiviikkoaamuut klo 9-10:een ovat nyt vapautetut muuhun kuin radion kuunteluun, mitä harrastan aina kun aamut muuten on vapaat. Kirsi Virtasen replikointi komentointi what ever it is! on niin käsittämätöntä huuhaata ettei siihen kannata aikaansa tuhlata. Voin kuvitella olevani lapsi auton takapenkillä ja Kirsi-täti ratin takana suoltamassa puhetta kun on ihan pakko saada puhua, kun on aikuinen (luulee olevansa)ja kun lapset ei vielä tiedä mitään. KESKUSTELU tälläselle tyypille onkin varmaan vaikeaa. Ja miten klassinen musiikki välikevennyksenä (?) voi kuullostaa niin karmeelta????!!!!
45 minuuttia tuota roskaa. Sitä paitsi NAISET ! naisten työpaikat ovat yhtä pikkuhierarkiaa ja omavaltaisilla pikkujohtajilla miehitettyjä pikku helvettejä.

PUHETAPA lienee jäänne peruskoulusta. Voi vain arvata millä perusteella Virtanen on saanut ohjema-aikansa. . .

Kuuntelin mielenkiinnolla ohjelmaa, varsinkin hyvin kaunista välimusiikkia. Hierarkiapuheissa oli paljon perääkin, mutta olipahan mielestäni ylilyöntejäkin: armeija, sotaveteraanit ja jalkapallo esimerkiksi. Itse armeijan käyneenä ja nyt eläkeikäisenä en kokenut käskyistä silloin kauan sitten tuskaa, kun tiesin niiden välttämättömyyden tiukan paikan tullen. Eihän torjuntasodassakaan voi perustaa keskustelupiiriä: "Puolustetaanko vai ei?" "Vallataanko tuo kukkula vai tuo toinen maisemaltaan kauniimpi?" Jos sotaveteraaneja ei olisi ollut, olisimmeko nyt vieraan vallan hierarkian alamaisia ilman tätä keskustelupalstaa? Sitten se naisten jalkapallopistemäärä. Olisiko se ranking- listalla lehdissä vai pelkästään naisten keskusteluissa suihkuhuoneessa? Sikäli olen samaa mieltä, että kyllä pelata voi ilman pistelaskujakin. Jopa koulutunneillakin, jos innokkaat pelaajat vain saadaan siihen mukaan. Ja se on vaikeaa. Sen tiedän kokemuksesta.

Kiitos mielenkiintoisesta naisnäkökulmasta miesten eittämättä turhankin hierarkiseen yhteiskuntaan. 21 vuotiaana armeijan käyneenä nuorenamiehenä tiedän mitä se asepalvelus parhaimmillaan voi olla. Sanontahan kuuluu, että armeija tekee pojista miehiä, ja pojista poikamiehiä (tämä on totta, sillä allekirjoittaneeltakin meni suhde poikki armeijan aikana). Ohjelmanne sai hymyn huulilleni pariinkin kertaan. :)

En epäile, etteikö maailmasta olisi tullut parempi paikka elää, jos emme olisi aikoinaan alistuneet patriarkaaliseen maailmaan, jossa kaikki päätökset tehdään sen mukaan kenellä on (tai ei ole) valtaa. Kaikki valta turmelee ja absoluuttinen valta on sikasiistiä.

Armeijasta sen verran, että sillä on paha taipumus levittää rautaisia lonkeroitaan joka puolelle yhteiskuntaa. Niin kuin ohjelmassa totesitkin, puolustusvoimissa käytetyt termit ovat hyvin yleisiä kaikkialla suomessa.

Uskon, että vallanhalun ja yhteisen "ulkopuolisten silmissä hyväksyttävän" toiminnan lisäksi on olemassa vielä yksi tärkeä pointti sille, miksi miehet haluavat alistaa itsensä hierarkisiin järjestelmiin.

Miehet haluavat kuulua kerhoihin. Miehet verkostoituvat, järjestäytyvät ja ovat elitistisiä. Miesten maailmankuva rakentuu jo hiekkalaatikolta asti klikkiytymiseksi vahvimman yksilön alaisuuteen, sulkien samalla ulkomaailman tämän klikin ulkopuolelle. Tieto siitä, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia tai arvottomia (siis siinä suhteessa, että he eivät pääse kys. kerhoon)antaa miesten elämälle glamuuria ja rosoisen maskuliinista romantiikkaa. Mikään ei ole vaikeampaa kuin päästä jäseneksi johonkin arvostettuun herrain klubiin (esim. mainitsemanne helvetin enkelit, vapaamuurarit, eduskunta, vatikaani jne).

Armeijasta vielä sen verran, että sen lisäksi että kyseinen järjestelmä sortaa yksilönvapautta ja järjesllistä ajattelua se myös muuttaa miehen kuin miehen hyperseksuaaliseksi lihakimpuksi 24/7 sykkivää sukupuolikiihkoa. Miehessä täytyy olla jonkinlaista ylimaallista luonteenlujuutta jotta hän voisi vastustaa tätä osittain myös kemiallista muutosta. Keskimääräinen varusmies joka pääsee lomille käyttää melkein kaiken aikansa seksuaalisiin aktiviteetteihin, humaltumiseen tai useimmissa tapauksissa molempiin vapaasti sovelletussa järjestyksessä.

Annan esimerkinä oman käyttäytymiseni: Olen täysin järkevä ja antisovinistinen mies, ja minulla on paljon naispuolisia ystäviä ja kavereita (olen aina tullut keskimäärin paremmin toimeen naisten kanssa). Arvostan naisia ja heistä kumpuavaa ikiaikaista mystiikkaa ja viisautta, mutta aina kun pääsin lomille ja tapasin näitä ystäviäni ajatukseni harhailivat asioissa, jotka eivät kuulu normaalin ystävyyden piiriin. Ajattelin jokaista näkemääni naista ainoastaan seksuaaliobjektina.
Koko tuo täydellinen persoonallisuudenmuutos tuntui minusta täydellisen ällöttävältä ja teki minusta (omasta mielestäni) saastaisen ja inhottavan sovinistisian. Siltikään en voinut tuntemuksilleni mitään. Persoonallisuuteni asettui omille sovinnaisille urilleen vasta pari kuukautta sen jälkeen, kun pääsin armeijasta.

Perustan päätelmäni sille teorialle, että miesten erittämät testoteronitasot ovat armeijassa yhteensä niin suuria, että normaalin ihmisen pää menee niistä aivan sekaisin. Loppujen lopuksi ihminen kuitenkin on vain kasa lihaa, luita ja sähkö-kemiallisia toimintoja.

Mutta valtaa me miehet tosiaan janoamme, ja meistä tuntuu turvalliselta kun on olemassa aina joku, joka tekee päätökset meidän puolestamme, ja johon voimme aina luottaa ja jonka puoleen kääntyä, kun emme tiedä mitä tehdä...

Onko hierarkisuus (pelottavaa sinäänsä jos näin on) siis edellisen lauseen messiaanisuuden perusteella rinnastettavissa moniin valtavirran uskontoihin ja jumalkäsityksiin? Siinä hieman pähkinää purtavaksi... Ja eikös vaan kristinuskossakin puhuta taivaan Isästä. Minne katosi ajan myötä Jumalattaruus? :S

Mutta se tästä asiasta. Kiitos vielä kerran hyvästä puheenvuorostanne! :)

Palveluskessanne etc: A. Lindén

Armeijan käyneenä miehenä voin kertoa etten itse ainakaan hierarkioita kaipaa enkä pitänyt niistä nuorena miehenäkään, päinvastoin minulla on ollut aina auktoriteettien kanssa pientä ongelmaa...

Minua ei aivopesty siis armeijassa, tunsin kyllä muutamia jotka selvästi muuttuivat armeija-aikana "sotilaiksi" mutta ainakin yhden olen tuntenut pitkään myös armeijan jälkeen ja uskallan väittää että hänkin unohti armeijan opetukset viimeistään naimisiin mennessään.

Vastauksena kysymykseesi miksi koulutetut miehet hyväksyvät armeijan hierarkian, muistuttaisin että ainakin silloin kun minä olin armeijassa eli parikymmentä vuotta sitten esimiehen määräyksen täyttämättä jättäminen oli rangaistava teko ts. sama kuin esimerkiksi löisit poliisia turpaan. Lainkuuliainen kansalainen ei niin tee.

Siis jos naiset saisivat päättää kaikesta, ei mitään hierarkioita olisi? Liikenteessäkään ei olisi ketään etuajo-oikeutettua ja kaikki menisivät risteykseen yhtä aikaa. Siinähän sitä olisi iloista vuorovaikutusta, jos henkiin sattuu jäämään.

Kyllä naisellekin kelpaa pomon asema. Oman kokemukseni mukaan huonoista ja tärkeilevistä pomoista löytyy ihan yhtä lailla miehiä kuin naisia.

Kolmanneksi voisi vielä sanoa, että mikäli mies puhuisi samalla tavalla naisista kuin Kirsi Virtanen miehistä, olisi mies saanut jo potkut ja lehtien palstoilla haukuttaisiin siaksi. Miksi ihmeessä on niin vaikea ymmärtää, että tasa-arvo ei tarkoita sitä, että nainen on aina oikeassa?

Virtaselle suora kysymys: miksi ja mistä ammenat vihasi miehiä kohtaan?

Tämän päiväisen (5.3.) jutun loppupuolella toimittaja lankesi fraasiin 'tasaisin väliajoin' tapahtuu jotakin kun tarkoitti 'ajoittain' tai 'silloin tällöin'?

Miehet eivät yleisesti ottaen kaipaa hierarkioita naisia enemmän, vaan hierarkia on kilpailun väliaikainen suspensio, koska muuten kilpailu olisi jatkuvaa. Ilman hierarkioita vallitsisi jatkuva anarkia ja kaaos, koska miehillä on suurempi taipumus yksilöllisyyteen ja vapaaseen tahtoon kuin naisilla. Ulkopuolisen auktoriteetin avulla on mahdollista peräytyä taistelusta ilman että kenenkään tarvitsee menettää kasvojaan.

Samaa asiaa palvelee esim. Guinnessin ennätysten kirja, joka alunperin syntyi estämään turhia kapakkatappeluja absurdeista asioista kilpailemisen ympärillä.

Olen kokenut Kirsi Virtasen ohjelmat hyvin virkistävinä. Välillä naurattaa ja välillä taas juttu tuntuu menevän yli laidan. Kirsi Virtanen ravistelee kuulijaa ja tyyli, millä hän sen tekee on ilmeisen tarkoin harkittu. Hyvä tehokeino.

Tämän päivän ohjelma myös pyöritti asioita vauhdilla ja niitä katseltiin monelta kantilta. Montaa näkövinkkeliä en ollut edes itse tullut ajatelleeksi. Tunnistin kyllä itseni ja monet muut, niin nais- kuin miespuoliset läheiseni ja ystäväni. Uskon, että samanlainen naisia ravisteleva ohjelma on vielä tulossa...

En usko, että Kirsi Virtanen edes haluaa, että kaikki mitä hän suustaan suoltaa, on otettava vakavasti. Hän haluaa ravistella luutuneita mielipiteitä, avata uusia näkövinkkeleitä asioihin ja herättää keskustelua. Todella tervetullutta!

t. Yle1:n ahkera kuuntelija

Miksi miehet kaipaavat hierarkioita?

Tästä ohjelmasta kai oli kyse kun satuin avaamaan radion
kesken Kirsi Virtasen puhetta.
Yleensä laitan radion kiinni kun kuulen ko. toimittajan äänen.
Nyt kuitenkin korvaani otti, että työväenluokan pojat ja miehet hakeutuvat "Helvetin enkeleiden" huomaan koska heidän työnsä on niin mitään sanomatonta, että he hakeutuvat jännityksen ja hierarkian huomaan.
Tuohon nyt ensinnkin voisi sanoa, että tuskin tällä "työläispojalla" on varaa hankkia edes Harley Davidsonia, millä nämä kyseiset herrat ajelevat.
On säälittävää jos toimittaja todella itse uskoo olevansa ironisen hauska ja provosoiva, täysin vailla itsekritiikkiä.
Kehottaisin toimittajaa ottamaan oppia esim. Jukka Kemppisestä, jonka älykäs ironisuus on upeata kuultavaa
Koska nyt näin alatyylisesti mennään arvottamaan ihmisen yhteiskuntaluokkaa, kuten tässä nyt tehtiin, niin minä puolestani en ottaisi edes "senttariksi" lehteeni noin sivistymätöntä toimittajaa, ihan jo noin hierarkian vuoksi.
Kirsi-Marja Tuomi

Oliskohan se naisten keskenäinen "demokratia" kuitenkaan
niin auvoista, varsinkin työelämässä. Parinkymmenen nais-
immeisen esimiehenä työskennelleenä voin uskaltaa olla
kovin erimieltä, ainakin tällä taholla. Muuten jutussasi
oli kyllä asiaakin, vaikka en ollut aivan varma tyylistä.
Olisko ollut hiukan kärjistystä ja provosointia?
Joka tapauksessa olen kateellinen miehellesi.

SIis aivan käsittämättömän hienoa, että nämä yhteiskunnanperusasiat "mm.veteraanien sankariasema" kyseenalaistetaan!

Olen itse naisvaltaisella alalla töissä, ja ei ne naiset kyllä osaa mitään yhdessä tehdä. Kyräilyä toisten seläntakan, kuppikuntia yms.. Mutta kyllä miesten tyhmyys armeijan käsi lippaan-toihuineen menee helposti naisten pikku juttujen ylitse..!

HYVÄ YLE!

Oltiin tässä viikonloppuna muutamana kavereiden kanssa iltaa viettämässä luonnon helmassa. Me nelikymppiset perheenisät, siis. Huomasin näin jälkikäteen että ei muuten pidetty minkäänlaisia skaboja keskenämme, vaan laitettiin safkaa ja juotiin. Ja puhuttiin henkeviä:-) Vaikka jokainen meistä SA-INTin on käynytkin, luulisin että melkein kaikki oli sitä mieltä että ainakin se paikka hierarkioineen mitä me käytiin oli jokseenkin p...stä (Virtanen on siinä oikeassa että... taas äijät puhui armeijasta, tosin vähän eri sävyllä kuin mitä voisi luulla).

Ai niin, viitaten Virtasen ohjelmaan... mitäs vikaa homoissa on?

Tämäpä mielenkiintoista... Itse muistan noilta armeijalomilta, että totta puhuen ei edes se, että olisi päässyt mihinkään sukupuolikosketuksiin (oikeasti tuskin edes halusinkaan) vastakkaisen sukupuolen kanssa, ollut niin tärkeä kuin se fiilis siitä että voisi sanoa kavereille (tai ainakin antaa ymmärtää) "saaneensa". Eli toden totta, se itse asia ei ollut tärkeä, vaan se, että oli kykenevä, "cool", toisten silmissä. Kieroutunutta... Pahasti näyttää syypäältä tällaiseen pösilöitymiseen olla armeija ja sen "tyhmistävät" olot. En ole ennnen sitä enkä sen jälkeen ollut ollenkaan samanlainen idiootti, pikemminkin olen tuntenut jotenkin käsittämättömän syvää häpeää tuosta elämänvaiheesta. Vaikka kuinka pitäisi lohduttautua sillä että olin vasta 20v. pikkupoika, joka ei mistään mitään ymmärtänyt"

Kirsi Virtanen ei varmaan ole koskaan ollut töissä missään naisvaltaisella alalla(?) Siellä hierarkiat tai oikeammin nokkimisjärjestys vallitsee. Jos vaikka istut vahingossa alempiarvoisena jonkun paikalle kahvipöydässä, huh!

Hierarkiat ovat luonnollinen asia, eläinkunnassakin on laumaeläimillä laumanjohtaja ja hierarkia. Se johtaja on joillakin muuten aika usein naaraskin.

Kirsi Virtanen vaikuttaa kyllä jonkinsortin miesvihaajalta, vaikka hän kärjistääkin asioita tahallaan, niin jotakin tuossa on taustalla. Muuten on vaikea ymmärtää, miksi aihevalikoimassa tuo mies-nainen vastakkainasettelu toistuu-toistuu-toistuu-tuistuu....

Nää sun jutut on parasta mitä radiosta tulee.

Tuomas Enbuske on ihan kiva, mutta roikkuu vieraitten varassa. Itseriittoinen Kemppinen on hukka-aikaa.

Noi kaupalliset radiot voi hyvillä mielin jättää alle arvostelun.

Terveisin Harri

Aktiivisena radionkuuntelijana tulee kuunneltua myös Kirsi Virtasta. Yleensä harmittaa suurimman osan ajasta: pinnallista ja epäjohdonmukaista on ärsyttävää kuulla. Kun Virtasella on lisäksi vielä tarkoitus puhua ärsyttävästi.
Ristiriidaisuudesta: vain pari viikkoa sitten Virtanen puhui kasvatuksesta ja ominaisuuksien periytymisestä ja antoi vanhemmille "vapautuksen" siitä että heillä olisi vaikutusta siihen millaisia lapsista tulee. Nyt kun hän puhuu hierarkioista ja sukupuolesta niin kaikki on taas puhdasta kulttuuria ja sopimista. Jos naiset olisivat keksineet jalkapallon niin se olisi ihan toisenlaista! Jokainen, joka on pelannut erilaisia pelejä lapsena, tietää että yhteen maaliin pelaaminen oli ihan tavallista, oli myös ihan tavallista harjoitella erilaisia pelivaiheita ilman mitään kilpailua jne. Eikä ole mikään kulttuurinen sattuma että useimmat pelit ovat syntyneet miesten toimesta. Sille löytyy sekä evoluutiopsykologisia etäselityksiä että kulttuurihistoriallisia lähiselityksiä. Jotka täydentävät toisiaan.
Virtanen kertoo lukevansa paljon, mutta sitten pitäisi vielä ymmärtää luettua, mikä sekään ei ole sukupuoleen liittyvä ominaisuus. On ihan kauheaa kuulla kun hän oikoo mutkia ja tekee vääriä yleistyksiä.

Eli kaiken kaikkiaan: sellaisella laadukkaalla kanavalla kuin Ylen Radio1:ssä jolla on hienot perinteet (esimerkiksi Hannu Taanilan päiväkirjat) voisi yrittää edelleenkin pitää laatua edes vähän korkeammalla. Hyvin valmisteltuja, kunnollisia ja asiapitoisia puheohjelmia, jotka eivät ole pelkkää mielipidesotkua!

Mihin mahtavat nämä Virtasen jutut tähdätä?

Luultavasti niitä ei ole tarkoitus ottaa vakavasti, en ainakaan haluaisi uskoa kenestäkään, että päästä putkahtelee tällaista argumentaatiota tositarkoituksella. Mutta eivät ne kovin vitsikkäitäkään ole. Provokaatio epäonnistuu, kun kaikki menee niin mahdottoman överiksi; ai että kaksi miestä ei voi mennä yhdessä elokuviin tai syömään! Abdsurdi liioittelu toimii tehokeinona, ei 40 minuutin esitelmän runkona.

Kun puhe ei anna mitään vihjettä sen suhteen, miten se pitäisi tulkita, mieleen tulee, että puhuja ei itsekään tiedä, mihin pyrkii, eli retoriikka on yksinkertaisesti hukassa. Tai sitten vain olen niin tyhmä, etten ymmärrä vihjeitä.

Jos nyt kuitenkin leikisti oletetaan, että totta on toinen puoli - että Virtanen muka ei olisi havainnut, että hierarkioita on kaikkialla, missä on elämää - niin mitä se sitten sanoo Virtasen naiskuvasta?

Ei hyvää, pelkään. Pari esimerkkiä:

Virtasen käsityksen mukaan naiset eivät vieraan sotajoukon uhatessa osaisi muodostaa joukkuetta puolustamaan perheitään, vaan ryntäilisivät yksilöinä, taidoillaan brassaillen kohti varmaa kuolemaa, kuten "naisten jalkapallossa". Naiset ovat siis kai moraalittomia tai sitten lasten kaltaisia.

Naiset eivät ole myöskään saaneet mitään omaa aikaiseksi koskaan vaan ovat ajautuneet pelkästään pelaamaan ja työskentelemään miehisiin organisaatioihin, miesten luomilla säännöillä. Naiset ovat siis uhreja.

Pohjimmiltaan kaikki naiset ovat, Virtasen mukaan, anarkisteja, mutta, kumma kyllä, äänestävät miehiä ahkerammin konservatiivisia puolueita. Tällaista väärää äänestyskäyttäytymistä on tapana selittää tietämättömyydestä johtuvalla hämmennyksellä. Naiset ovat siis tyhmiä.

Kannattaako lupamaksuja käyttää tällaiseen vanhanaikaiseen, sovinistisen naiskuvan levittämiseen?

No, kuten sanottu, Virtanen ei voi olla tosissaan, mutta sehän ei tarkoita, etteikö joku viaton voisi hänet tosissaan ottaa.

Eläinkunnasta löytyy sekä ei-hierarkkisia että hierarkkisia sosiaalisia rakenteita. Ensin mainitusta esimerkkinä on muurahaisyhdyskunta, joissa on työnjakoa mutta ei hierarkiaa. Siinä yksilökäyttäytyminen on puhtaasti geneettisesti ohjautunutta. Hierarkiat ovat vallitsevia kehittyneemmillä eläimillä, joiden yhdyskunnat tai laumat koostuvat ajattelevista yksilöistä. Näissä yhteisöissä, ml. ihmisyhteisöt, hierarkia vähentää sisäisiä kiistoja ja edistää yhteisön koherenttia reaktiota nopeasti muodostuvissa tilanteissa. Ihmisyhteisöjen hierarkkisuudella on vahva biologinen perusta samoin kuin koiraitten kilpailuvietillä, jota hierarkkisuus pyrkii suitsimaan.

Hierarkkisuus voi tehostaa organisaation, niin armeijan kuin yrityksen ja virastonkin, yhdensuuntaista toimintaa. Ongelmana on, että hierarkkisuus suitsiin myös luovuutta ja vähentää työntekijöiden sitoutumista työhönsä. Saman tekee myös byrokraattisuus, jolle on tärkeämpää tehdä asiat oikein kuin tehdä oikeita asioita.

Kirsi on oikeassa siinä että miehet ovat keskimäärin kilpailuhakuisempia ja tässä mielessä hierarkkisemmin suuntautuneita kuin naiset, mutta ajattelevatko miehet byrokraattisemmin kuin naiset, epäilen. Olisiko niin, että maskuliinisissa organisaatioissa valtarakenteet ovat vertikaalisia, eli hierarkkisia mutta feminiinisissä vertikaalisia, joita leimaa klikkiytymistaipumus?

En voinut olla kiinnittämättä huomiota kysymykseesi toimittajalle.
Esitänkin sinulle vastakysymyksen: Miksi jotkut miehet eivät kestä kuulla totuutta?

Yksinkertaista, rakas Watson.. kysymykseen "Miksi jotkut miehet eivät kestä kuulla totuutta?" yksinkertainen vastaus: täsmälleen samasta syystä, kuin miksi jotkut (eikä edes kovin harvat) naiset eivät kestä kuulla totuutta.