Pakkoruotsi - onko siinä loppujen lopuksi mitään järkeä?

Minulla on osaksi suomenruotsalaiset juuret isoisäni puolelta. Hän tosin nai superpuheliaan karjalaistytön, joten perheen kotikieleksi tuli suomi, jota isoisäkin osasi yhtä hyvin kuin äidinkieltään. Ruotsia sitten koulussa tankatessani harmittelin, että äitini ei ollut oppinut ruotsia isältään ja siirtänyt kielitaitoa minulle. Olisi ollut kivaa ja hyödyllistä kasvaa kaksikieliseksi. Rikkautta se olisi ollut. Opiskeluanikin se olisi helpottanut, sillä Suomen historiaa on aika mahdotonta opiskella ja tutkia osaamatta ruotsia hyvin, vanhin lähdemateriaalihan on ruotsiksi.

Ruotsinkieli kuuluu kulttuuriimme, senhän tiedämme ilman muuta.Tarpeetonta ryhtyä luettelemaan suomenruotsalaisten upeiden taiteilijoidemme ja vaikuttajiemme pitkää nimilistaa. Englannilla tietysti pärjää pohjoismaissa hyvin, joten ruotsin osaamista ei kannata perustella sillä argumentilla, että ruotsia tarvitaan kanssakäymisessä pohjoismaalaisten kanssa. Sen verran ruotsia kuitenkin puhun, että Tukholmassa usein käydessäni puhun aina ruotsia tilaisuuden tullen ja aina olen tullut hyvin ymmärretyksi.

Myös suomenruotsalaiset tuntuvat osaavan suomea yleensä oikein hyvin, joten käytännön ruotsintaidolle ei liene paljon kysyntää enää. Tosin kyllä ainakin Helsingissä taitaa saada nykyisin liikkeissä palvelua helpommin venäjäksi kuin ruotsiksi... Milläs sitten perustelisin ruotsin opiskelua, jos ei pakolla niin ainakin vapaaehtoisesti? No, juurieni ja Suomen kaksikielisen kulttuurin ja historian kunnioittamisella. Sillä, että pieniä kieliä tulisi vaalia kuten harvinaisia eläin- ja kasvilajeja, siinä suomenruotsia kuin Saimaan norppaakin. On aika masentavaa jos koko maailma kohta puhuu pelkkää englantia, joka on mielestäni aika tylsä kieli. Ludvig Wittgensteinin mukaan "kieleni rajat ovat maailmani rajat". Mitä laajemmin ymmärtää ja puhuu eri kieliä, sitä monimuotoisempana, värikkäämpänä ja kiinnostavampana maailma ja ihmiskunta näyttäytyy. Aika ahtaat ne rajat ovat pelkän suomen ja englannin puhujalla.
Liisukka

Liisukalla ihan kiintoisa ja tasapainoinen kirjoitus. Asian ydinhän on mielestäni se, että pakkoruotsia perustellaan - tautologisten sivistysargumenttien lisäksi - kahdella asialla: ruotsinkielisten palvelujen turvaamisella ja pohjoismaisten yhteyksien ylläpitämisellä. Nuo kaksi asiaa ovat kuitenkin valtion velvollisuuksia, eivät yksilön. Valtio pitää huolen vähemmistön kielipalveluista, samoin kuin kansainvälisistä suhteista, ei yksilö.

Mieleen tulee ne rähmälläänolon ajat, kun Suomessa puolueet ja jopa yksittäiset poliitikot tai kansalaiset pitivät yllä hyviä neuvostosuhteitaan. Suomen valtio pitää yllä suhteet Pohjoismaihin, en minä yksilönä.

Minulla ei todellakaan ole mitään sitä vastaan että toisen kansalliskielen opiskeluun tarjotaan mahdollisuus vapaaehtoisena millä kouluasteella tahansa. Vapaaehtoisia riittäisi, sen tiedän. Ja jos ei, niin mitä sitten? Kaikki muut argumentit on tietysti helposti kumottavissa: ruotsi osana sivistystä (tautologia), onhan meillä pakkomatematiikkakin (maailmassa on vain yksi matematiikka mutta lukemattomia kieliä), ruotsia oppimalla oppii helpommin muut kielet (miksi ranskalaiset tai venäläiset eivät sitten opiskele ruotsia) ja niin edelleen. Kielivapaus kunniaan!

Oikein paljon tsemppiä vaan Sinulle!

asun itä-suomessa, en tavitse ruotsia edes joka vuosi, mutta venäjää tarvitsisin viikottain. olisi b-kielenä venäjästä paljon hyötyä täällä.

Hyvä Kirsi, oliko taas tässäkin ohjelmassa pakko julistaa ateismiaan? Mistä muuten TIEDÄT, että JUMALA EI luonut maailmaa? Kerro ,Kirsti, kerro.

Pakkoruotsista puhuminen oli kyllä kohtuullisen kuultavaa.

Hyvä Kirsi! Taas loistava aihevalinta ja hyvin mietityt perustelut pakkoruotsia vastaan. Mikä poliitikkoja vaivaa kun kukaan heistä ei uskalla edes käsitellä asiaa? Eduskunnan kauttahan tämä epäonnistunut 70-luvun laki on korjattavissa.
Avointa keskustelua tarvitaan nyt.

Oli upeaa kuultavaa - rautaista faktaa. On vain mielenkiintoista seurata, miten pitkään hallintoeliitti jatkaa pakkoruotsin tuputtamista. Opetushallituksen pääjohtaja on jo tuntijakoryhmän puheenjohtajana kiirehtinyt vakuuttamaan, että pakkoruotsi säilyy! Ehkä hän sen päättää, onhan hän PÄÄjohtaja?

Tuntuu kuitenkin siltä, että pakkoruotsin jäidenlähtö on tosissaan alkanut. Kova vääntö kylläkin on vielä edessä. Onhan Rkp:llä ja Suomen ruotsalaisilla tukenaan miljardien eurojen säätiöt. Yhdellä ainoalla niistä, Svenska Litteratursällskapetilla, on 20-30 % kaikesta Suomen säätiövarallisuudesta. Mutta suurikin raha joutuu antautumaan, kun Suomen kansa tosissaan herää pakkoruotsalaisuuden ruususenunesta.

KIITOS! tack?

Heikki Tala
http://www.simplesite.com/Tala

Hyvä Kirsi perusteellisesta asian käsittelystä. Pakkoruotsi olisi jo viimeinkin saatava vapaa-ehtoiseksi. Ei ole ruotsia lukion jälkeen tarvinnut, mutta olisimpa osanut ranskaa tai venäjää, olisi nyt työmarkkinoilla paljon paremmat mahdollisuudet. Nyt meni 6 vuotta ruotsinopiskelua aivan hukkaan.

t: matkailuammattilainen

Erittäin asiallinen, kiihkoton ja pistävä sivallus pakkoruotsin kannattajille. Hienoa Kirsi. Teet upeaa työtä! Välimusiikkina voisit soittaakin jotain vähemmän klassista;)

Please, teet vielä juttu Svenska.nu järjestön Timo Lankisen jääviydestä/ yhteydestä opetushallituksen työryhmässä jonka tarkoituksena on tutkia "Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista"

Ks. juttu Suomen kuvalehden nettisivuilta.

Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ei usko pakkoruotsista luopumiseen, vaikka kaksi kolmasosaa suomalaisista sitä toivookin.

Hienoa Kirsi! Tulemme muistamaan sinut vapaustaistelijana matkalla vapaaehtoiseen kielten opiskeluun.

Hei Kirsi.

Kiitos erittäin hyvästä ohjelmasta. Pyytäisin, että tekisit jatko-ohjelman, jossa selvittäisit tämän järjettömän kielipolitiikan raharakenteita, sitä mitä ruotsinkielen ylläpitäminen kaikkineen maksaa suomalaisille vuositasolla.

Ystävällisin terveisin

Karin

Täällä idässä Tohmajärven kokeilu venäjänkielestä on hyvä vaihtoehto. Ruotsia emme kuule kuin satunnaisesti kesäisin kauppakeskuksissa, venäjää sensijaan päivittäin. Savonkielellä pärjää hyvin ruotsin korvaajana.

Olavi H.

Näin umpisuomalaisena ja suomenkielisenä piti jättää tämänkin ohjelmasi kuuntelu kesken, kun oli sen verran säälittävää ja katkeraa hapatusta - ikävää Kirsi ettei sinua ruotsia taitavana suomenkielisenä ole hyväksytty ruotsinkielisiin "piireihin" kovasta yrityksestäsi huolimatta - sieltäkö katkeruutesi kumpuaa Olen todella pahoillani puolestasi. Huh huh kun oli katkeraa...

Itse olen suhtautunut vuosikymmenien ajan neutraalisti Ruotsin kieleen ja sen opetukseen, mutta nuo rasistisyytökset ovat alkaneet vaikuttaa että pakkoruotsi ikuisiksi ajoiksi pois Suomesta. Nimittäin maahanmuuttajat, ruotsinkieliset ja romaanit - jos vähänkin sillä suomalaiselle tyypillisellä järjellä esittää oikeutettuja ja ihmetteleviä kysymyksiä - alkavat heti syyttämään rasistiksi. Tämä kyllä loukkaa oikeudenmukaisuuteen tottunutta suomalaista paljon. Tästä on muodostumassa todellinen ongelma. Normaali suomalainen - asiallisen kysymykseen esitettyään - loukkaantuu suunnattomasti kun vastaan ei tulekaan asiallista vastausta vaan raakoja syytöksiä rasismista. Se on kuin isku vasten kasvoja. Tämä on näiden vähemmistöjen kohdalla loukkaavaa käyttäytymistä, joka ei voi olla vaikuttamatta suomalaisten suhtautumiseen näihin vähemmistöihin. Ja sitten pahimmillaan tuodaan tv:hen henkilö taikka pari jotka taas kerran siellä haukkuvat suomalaisia rasisteiksi. Miksi sallitaan tällainen loukkaava käytös enemmistönä olevaa kansanryhmää vastaan ? Onko tällaiset epäasialliset rasismisyytökset kiihotusta kansanryhmää vastaan ?

Todella asiaa ja asiatonta. Kieltä käsittelevä osa on ihan jees ja järkiperäinen. Mutta koska valtaväestö ei ole ateistinen, pitäisi sinunkin toitottava kantasi hillitä ja siltä osin pitää suu supummalta ja silmät auki. Itse puhun 8 kieltä ruotsi mukaan lukien, mutta täällä Pohjois-Savossa sitä en ole joutunut käyttämään kertaakaan 60 vuoteen.

Kiitos Kirsi Virtanen eloisista ja virkistävistä pakinoista Mutta älä tyrkytä omaa ateistista maailmankatsomustasi kuulijoille.Uskoa elävään Jumalaan ei korvaa mikään.Se antaa toivon tässä ajassa vaihtelevassa.On hienoa,että koulussa ovat uskontotunnit,jolloin voi keskustella ja tuntea Taivaan Isän armahtava LÄSNÄOLO.Älä unohda sitä kun ensi kerralla puhut armahtamisesta.Usko tai älä.On lapsia,joiden mielestä uskontotunnit ovat mukavia.Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa. mumma-ope

Suomenkieliset joutuivat luovuttamaan maitaan ja asuttamaan sodan jaloista evakkoon jouteita siirtolaisia.
Ruotsinkielisten alueelle heitä ei hurrit laskeneet, saati sitten, että olisivat joutuneet luovuttamaan maitaan uusille asukkaille.
Suomalaiset ovat vuosisatoja joutuneet vasallina sotimaan Ruotsin puolesta.
Onneksi Venäjä voitti Suomen sodan jonka seurauksena Suomi sai itsenäisyyden. Ei ollut Suomen sodassakaan hurrit muuta kuin toisella rannalla katsomassa miten SUOMALAISET pärjäävät. Pakkoruotsi on turhuuden turhuutta.

nimimerkillä: Tosiasiat

ja myös YLE Radio 1:lle. Työ vapaan kielivalinnan puolesta on alkanut kantaa hyvää hedelmää. Jo 1980-luvulla silloinen kouluhallitus teetti tutkimuksen peruskoululaisten näkemyksistä, mitkä oppiaineet olivat oppilaiden mielestä tärkeitä ja mitkä turhia, sekä mitkä kiinnostavimpia ja mitkä ikävimpiä. Peruskoululaisilla oli jo silloin hyvin selkeät ja järkevät näkemykset koulun oppiaineista:

Tärkeimpinä pidettiin 1. matematiikkaa, 2. englantia, 3. äidinkieltä ja 4. kieliä.
Kiinnostavimpia olivat 1. liikunta, 2. kotitalous, 3. kuvaamataito ja 4. matematiikka.
Turhimpina pidettiin: 1. uskontoa, 2. RUOTSIA, 3. liikuntaa ja 4. kuvaamataitoa.
Ikävimpiä olivat 1. RUOTSI, 2. fysiikka, 3. uskonto ja 4. matematiikka.

Lapset olivat siis jo tuolloin täsmälleen samaa mieltä kuin Kirsi Virtanen tänään! On suorastaan häkellyttävää, miten selkeästi lapset osaavat hahmottaa oppiaineiden merkityksen.
Matematiikka pidetään tärkeimpänä, vaikka se on kärkipäässä ikävimmistä aineista. Pakkoruotsi sai murskaavan tuomion; kaikkein ikävin ja toiseksi turhin.

Asia on keskustelemisen arvoinen, mutta muutamat argumentit onnahtelevat.

Ensinnäkin ikuinen voihke siitä, että juuri ruotsin opiskelu on muksuille ylivoimaisen rasittavaa. Koulussa on paljon uudistettavaa, turhaa ja joutavaa, mutta joidenkuiden mielestä juuri puolipakolliset ("valinnaiset") kissansilitys- ja kakunkoristelukurssit ovat ehdottomasti rasittavinta pakkoa.

Toiseksi: varmasti maassamme on peräkyliä, joissa ei osata suomea (tai ruotsia), mutta ainakin pk-seudun suomenruotsalaiset osaavat suomea huomattavati paremmin kuin suomenkieliset ruotsia. Jos seurassa on yksikin suomenkielinen, kieli vaihtuu yleensä suomeksi.

Kolmanneksi: en usko, että kenenkään loistava ura olisi kaatunut siihen, ettei millään opi auttavasti ruotsia (tai suomea). Kyllä sellainen oppimattomuus -- tai haluttomuus oppia -- viittaa siihen, että muillakin oppimisen alueilla ja motivaation kehittämisessä on rutkasti toivomisen varaa.
Jos äidinkieltään osaa kunnolla, vieraita kieliä on melko helppo oppia. Ja mitä enemmän vieraita kieliä osaa, sitä helpompaa on oppia uusia.

Olen kotoisin pienestä yksikielisestä itäsuomalaisesta kunnasta. Sanomattakin lienee selvää, että se yksi kieli siellä on suomi. En ole koskaan tarvinnut kotipaikkakunnallani ruotsin kieltä ja se oli minulle koulussa aivan yhtä vieras kieli kuin saksa tai englanti, joita myös opiskelin. Itseasiassa saksa ja ruotsi tahtoivat mennä aina sekaisin, kun ne olivat niin mahdottoman samanlaisia ja aloitin molemmat yläasteella. Se otti välillä päähän.

Koulun jälkeen muutin opiskelemaan suurehkoon länsisuomalaiseen, kaksikieliseen kaupunkiin. Opinnoissa tarvitsin paitsi suomea ja englantia myös ruotsia, koska jotkin tenttimateriaalit olivat ruotsinkielisiä, eikä niitä ollut suomennettu (jopa tanskaa ja norjaa piti ymmärtää). Kun siirtyminen työelämään kävi ajankohtaiseksi, huomasin, että kaikkiin oman alani työpaikkoihin vaaditaan täällä päin sujuva molempien kotimaisten kielten taito. Kismitti niin vietävästi, vaikka ruotsinkielentaitoni olikin ehkä parempi kuin itäsuomalaisilla keskimäärin, ei sitä todellakaan voinut sanoa sujuvaksi.

Mutta kuinka ollakaan. Pääsin kuitenkin töihin. RUOTSINKIELISEEN TYÖPAIKKAAN, jossa työkielenä ja kahvipöytäkielenä on ruotsi. Kolmen ja puolen vuoden työkokemuksella kielitaitokin alkaa pian olla melko hyvä. Kohta uskallan varmaan hakea ns. suomenkielisiäkin työpaikkoja, joissa on kaksikielisyyden vaatimus. Huvittavaa, että kielitaitoni kelpasi ruotsinkieliselle työnantajalle (osasinhan sentään jonkin verran ja uskalsin yrittää), kun taas muualla kielitaitoni vajavaisuus on aina ollut esteenä.

Koululaisille sanoisin, että sitä ruotsia kannattaa ihan oikeasti opiskella, sillä tässä maassa moni ovi avautuu molempien kotimaisten taitajalle helpommin kuin yksikieliselle yrittäjälle.

Olen käynyt kouluni 60-luvulla, jolloin kukaan ei kyseenalaistanut mitään koulujen opetussuunnitelmista. Sain silloin ehkä keskimääräistä paremman ruotsintaidon supertehokkaan opettajan ansiosta (terveisiä vaan Seinäjoen tyttölyseoon!).

Kielitaitoni ansiosta olen voinut lukea ruotsalaisia sisustus- ja puutarhalehtiä (ne ovat minun arjen viihdettäni, kun en telkkarin hömppäjuttuja katso), kuten myös kirjoja, lukea käyttöohjeita (ne ovat usein yllättävän erilaisia suomenkieliseen verrattuna), katsoa ruotsalaisia leffoja, FST:n luonto- ja kirjallisuusohjelmia (tekstitykseen kun ei suinkaan kaikkea käännetä),
Englantia ja saksaakin osaan, mutta voi kun osaisi ranskaakin tai italiaa tai espanjaa ihan oikeasti, eikä vain sanan sieltä toisen täältä, tai vaikka venäjää... Mitkä sfäärit silloin aukeaisikaan! Terveisiä Liisukalle!

Valitettavasti Suomen kielikoulutuspolitiikka juuri haluaa maailmallemme ahtaat rajat: Lain mukaan pakollisia kieliä on tasan yksi eli toinen kotimainen.
Englanti ei ole pakollinen kieli--lainsäädännön mukaan.
Globalisaatiolle ja siitä johtuvalle englannin merkitykselle emme voi mitään.
Lainsäädännölle voimme jotain tehdä.
Perusopetuslakia pitää muuttaa siten, että nykyään kaikille pakollisen ruotsin sijasta saa halutessaan opiskella
jotain muuta kieltä.
Ei ole järkevää, että jokaikinen suomalainen on yhdellä ja samalla tavalla kielitaitoinen, että jokaisella on aivan samat maailmansa rajat. Pakkoruotsi sulkee meidät muun maailman ulkopuolelle, vapaa kielivalinta avaa maailman meille monipuolisesti.
Ruotsin kielen pitäisi siis olla yksi valinnainen B-kieli muiden valinnaisten B-kielten joukossa.
Naapurimaassamme Ruotsissa kannustetaan
maailmankielten opiskeluun;
Suomessa vastaavia kieliä kutsutaan
"harvinaisiksi kieliksi".
Niitä ovat mm. saksa, ranska, venäjä, espanja..
Miten ne voivat olla harvinaisia kieliä, jos niitä puhuu kymmenet miljoonat ihmiset maailmassa.
Suomenruotsia puhuu 300 000 ihmistä-
Tulee mieleen, halutaanko Suomen kilpailukykyä rapauttaa ja Ruotsin kilpailukykyä edistää estämällä suomalaisten monipuolinen kieltenopiskelu pakottamalla kaikki lukemaan ruotsia Suomessa. Kenen intressissä tämä on ?

Emme tarvitse vähemmistön kieltä pakosta. Tyhmä jäänne ruotsinvallan ajoilta.Ruotsinkielen pakko-opiskelu on luonut syvän ruotsinkielen inhon. Olen itse lukenut pakkoruotsia, enkä ole sitä tarvinnut. Veljeni tytär kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa 3 kertaa ruotsinkielen, eikä päässyt läpi, eikä sitten saanut ylioppilaslakkiakaan. Hän tosin pääsi lukemaan talonrakennusinsinööriksi . SAS:llä lentäessä hän puhuu lentoemännälle englantia ja hänelle vastataan ruotsiksi! Asuu USA:ssa, eikä hän ole tarvinnut ruotsinkieltä missään. Englanninkielen osaaminen olisi paljon tärkeämpi kieli osata. Sitä minä olen tarvinnut jatkuvasti matkustellessani Euroopassa.

Ekaluokkalaiseni valitsi reippaasti ekaksi vieraaksi kieleksi venäjän.
Sen jälkeen oli pakkoruotsin vuoro ja niinpä tärkein eli englanninkieli jäi viimeiseksi eli C-kieleksi.

Tässä olisi ilman muuta tarvinnut olla oikeus vaihtaa englannin- ja ruotsinkielen järjestystä.

Hänen huono englanninkielen taitonsa on nyt kuulemme minun vikani.

Pakkohaitta

Tiedän, että on täysin turhaa yrittää sanoa Kirsi Virtaselle mitään suomenruotsalaisten asemasta, niin syvälle hän on kaivautunut poteroonsa ja stereotyyppisiin asenteisiinsa.

Mutta on pakko kommentoida että tuntuu tahalliselta ärsyttämiseltä, sanoa että suomenruotsalaiset loukkaantuvat siitä että heitä kutsutaan "kyyksi povella". Eiköhän kenestä vain ole ikävä saada oman äidinkielen vuoksi tällaisia nimityksiä. Ja sen vihatun kielilain takana on jokaisen oma huoli omasta identiteetistä ja ymmärtämisestä. Äidinkielen kautta me hahmotamme maailmaa. Äidinkielen kautta me koemme ja tunnemme ja rakastamme. En tiedä onko Kirsi Virtasella särkynyt jotain sisimmässään sen takia että hänet on pakotettu opiskelemaan ruotsiksi. Olen kovin pahoillani tästä.

Enkä tiedä millaista on Pohjanmaalla, mutta uusimaalaiset suomenruotsalaiset pitävät itseään suomalaisina - eivät ruotsalaisina.

Virtasen kolumni vaikutti minun korvissani rasistisen asenteelliselta. Yritin kuunnella sitä täysin neutraalina, mutta perustelut, joilla ruotsia väheksyttiin, toimivat toisin päin käännettynä suomen kieltä vastaan. Miten voi pohjanmaan ruotsinkielinen murre särähtää noin pahasti korvaan, että sen päivittelemisessä unohtuvat suomen vekkulit murteet kuten rauman murre ja savon murre, jotka ovat monille suomenkielisille hankalia ymmärttää.

Kolumnin kalikka kalahti tietysti kovaa omaan nilkkaani. Mieleen tuli heti viime talvena kuolleen isoisäni viimeiset elinviikot Herttoniemen sairaalassa. Auttavasti suomea puhunut, Suomen puolesta sotinut ruotsinkielinen vanhus, ei kertaakaan osannut tai halunnut vaatia palvelua ruotsiksi vaikka olisi sitä kovin tarvinnut. Lääkärilatinan ja suomensekaiset hoitoarviot jäivät minun käännettävikseni.

Kyllä meillä on kielilaki, Kirsi Virtanen, mutta älä huoli, ei sitä kukaan noudata, jos ei huvita.

Ystävällisin terveisin
Mia

Olin yllättynyt, kun vahingossa radio jäi päälle ja kuuntelin ohjelmaasi, että Ylen lähetyksessä voi toimittaja arvostella ruotsin kielen ylivertaista asemaa suomessa.
Kiitos, että rohkenit tuoda nykyisen vääristyneen pakkoruotsi kielitilanteen esille.
Haitin tapauksessa toimittaja oli järkyttynyt kysyessään haitilaiselta tummalta lapselta, että; kumpi on parempi ihminen, valkoihoinen vai tummaihoinen.
Lapsen vastatessa; valkoihoinen oli toimittaja mykistynyt ilmaisun tuomasta eriarvoisuudesta.
Meillä on luotu ilmapiiri, että ruotsalaiset, ruotsinkieliset ovat parempaa väkeä, ihmisiä, Ylenkin taholta, mutta siitä eriarvoistamisesta ei nouse mitään hälyä, kommentteja toimittajilta, poliittisilta päättäjiltä, (jotka kokevat samalla olevansa sitä parempaa väkeä kannattaessaan kaikkea ruotsalaisuutta).
Puhutaan pohjoismaisesta yhteistyöstä, jossa suomen kielellä, ei ole minkäänlaista arvoa.
Mikä on sellainen yhteistyömuoto, jossa ei hyväksytä jonkin maan pääkieltä yhteiseksi, tasavertaiseksi kieleksi toisten kielien kanssa?
Kielilakiin vedoten toistetaan alati noissa piireissä käyttää vain "toista kotimaista" yhteistyökielenä, sillä sehän on virallinen "suomen kieli" suomessa.
Meidän poliittisten päättäjien itsetunto on heikko ja he pönkittävät sitä ruotsalaisuudella ja mielistelevät, hyväksyvät r-kielisten ajatukset päätöksissään.
Maailman valtakielet ovat avain maailmalle ja sillä perusteella pakkoruotsi on poistettava.
Ei Ruotsi ole enää se maa, jossa me ainoastaan asioimme.
Kaupallisiin kansainvälisiin yhteyksiin tarvitsemme kansainvälisiä kielentaitajia, eikä siinä tulppana saa olla ruotsin kieli. On ehdottomasti väärin ilmaista, kuten niin mielellään sanotaan; Opettele ensin ruotsin kieli, niin sitten on helppo oppia muita kieliä. - Kun pitää sanoa; Opettele ensin maailman kieliä, niin sitten on helppo oppia ruotsin kieli.
Vain yksikielisellä, suomenkielisellä suomella saamme toteutettua tasa-arvoisen suomen, jossa opetetaan vapaaehtoisuuteen perustuen ruotsin kieltä, joka ei tule häviämään maastamme palvelujenkaan tarjonnassa.

mieltymysten mukaanko koulun sivistystyö pitäisi rakentaa?

eiköhän me rami42 olla kaikki jonkun sortin ateisteja?
Ethän sinäkään varmaan usko Baaliin, Zeukseen, Raahan,Odiniin,Frejaan, Thoriin, Ukkoon, Sampoon jne?
On varmaan olemassa 100 jumalaa johon sinä et usko mutta silti sinulta menee herne johonkin ruumiinkoloon jos joku ilmoittaa ettei usko 101:een!

Pakkoruotsi on osanan suurempaa kokonaisuutta eli pakkoruotsitusta.
Maamme kasikielisyys tuottaa luultavasti miljardeja euroja vuosittain erilaisina maksuina käännöstehtävistä jne. eräille RKP:n "hallitsemille" instansseille.
Pakkoruotsin kannattajat tulevat tekemään kaikkensa
pitääkseen rahastusinstanssinsa ja valtansa yllä , samoin kuin Ruotsi kilpailuetunsa (kielitaidoton Suomi), kaikin mahdollisin käytettävissä olevin keinoin.
Kun kyse on rahasta ja vallasta, on maamme kansalaisten hyvinvointi pikkuseikka niiden rinnalla.
Pakkoruotsin kupla on likainen ja sen puhkeamisen myötä paljastuvat mahdolliset salaiset sopimukset, mahdollinen lahjonta, sotaoiminnat, kapinanajat, mahdollinen jne.

Tulet melkoisen varmasti saamaan aikamoisen ryöpyn niskaasi.
Oikeassahan sinä olet. Oli hyvää kuultavaa suomalaiselle miehelle.
Olen aina ollut ja tulen olemaan identiteetiltäni suomalainen ja minua syvästi loukkaa ja vihastuttaa nuo kierot lausahdukset pohjoismaisesta identiteetistä yms.

Vihastumisen syynä on suomalaisten poliitikkojen ja virkamiesten alennustila jotka ovat myyneet oman minänsä jonkun ruotsalaisuuteen liittyvän ideologian vuoksi.
Ja nuo itsensä myyneet katsovat (s-an ketk-t) heillä olevan oikeus lähteä ronkkimaan suomalaisuuttani.

Hej Kirsi Virtanen,
Tack för ditt inlevelsefulla program om ”pakkoruotsi”. Hörde även ditt tidigarte program om ”ormsvenskarna” och diskussionen i ”slaget efter tolv”.

Rätt tänkt och modigt gjort, för nu får du väl ett helvete igen! Och varför?

Jo, för du sätter inte in huvudet i ormboet utan utmanar ett stark maffiososystem som består av ledningen i ”Svenska Kulturfonden”, Svenska Litteratursällskapet”, ”Svenska folkskolans vänner”, ”Folkhälsan”, ”Svenska Folkpartiet”, ”Åbo Akademi”, Svenska Teatern”, *”Folktinget”, etc. Endast en liten grupp folkvalda, som snabbt tycks korrumperas, finns i SFP, resten är ekonomiska höjdare med ”bästa broder”-system som härskar över Svenskfinland och besluter vad som sägs och görs. (Fondernas tjänster och pengar delas främst ut till släkt, vänner, barn och barnbarn)
SFP är därför ett ytterhögerparti som springer storkapitalets ärenden och för en språkpolitik som gynnar ett fåtal svensktalande. SFP lurar ”småfolket” på det mest infama vis med sin ”muka”-liberalism och vidsynthet. Alldeles som du sade; bilden av dem som talar svenska är att vi är inskränkta, snorkiga och fördomsfulla. Men det är den officiella bilden skapad av denna maffiosoelit, och ”småfolket, indoktrinerade av finlandssvensk radio,TV och all herrans fritidsaktiviteter, ”sjunger samma sånger”. Svenskfinlands maffiosor fördummar de svensktalade i Finland och är i sista hand ansvariga för att svenskans ställning försvagas med fart. Vilken reflekterande medborgare står ut med sådan infamitet.

Själv (född 1944) har jag lidit mycket av att jag inte någonsin lärt mej finska ordentligt. Eftersom jag är född i en småstad med svensktalande föräldrar och skolgång på svenska så var hela min kultur haltande. Först när jag gifte mej med en finsktalande man började jag lära mej den finska kulturen och den finska historien. Före det visste jag nog vem Edvard Persson var, men vem Tapio Rautavara var, det var svårare.

Min man har av naturliga skäl förhållit sej välvilligt till svenskan och talar en vacker svenska (otroligt nog fast han kommer från Imatra) och skulle inte ha bråkat ifall jag hade välat sätta vår son i svensk skola. Men nej!! Jag ville inte att min son skulle bli så utanför det finska samhället som jag, så han har gått i finsk skola och det är jag faktiskt glad för!

Bland svensktalande kulturarbetare är det kännt att ifall man vill ha stipendier från Kulturfonden (som har mer pengar än Nobel-institutionen) så skall man hålla sej lågt kring politiska och språkliga åsikter och hålla sej väl med etablisemanget. Det intressanta är dessutom att svensktalande nog kan få stipendier från Kulttuurirahasto o.dyl. men finsktalande inte får stipendier från de svenska fonderna. (Någon finsktalande kan få stöd ifall projektet är för svenskan eller går på svenska. Kulttuurirahasto frågar inte efter vilket språk den ansökande har som sitt modersmål. Och t.ex. målarkonst blir väl knappast annorlunda ifall konstnären talar finska, svenska eller ryska.)

Vem rår på den svenska maffioson förrän det är för sent?! En bra början Kirsi Virtanen!

Gun Wasenius-Hietanen

"Jaa että lasten mieltymysten mukaanko koulun sivistystyö pitäisi rakentaa?"

Ei vaan aikuisten, lasten vanhempien kokemuksen ja tietämyksen perusteella.

Olen aina koittanut heille kertoa, että sen minkä tekee, koittaa tehdä mahdollisimman hyvin ja huolella mahdollisuuksien mukaan.

Samoin sanoin hänelle, kun hän papalle kertoi että haluaisi lukea venäjää eikä ruotsia.

Kerroin hänelle, että pakkoruotsi on osa niitä elämän ikäviä asioita, joita tulee eteen ja se on tavalla tai toisella selvitettävä, muutoin putoaa kelkasta.

Eipä se poitsua paljon innostanut papan puhe, mutta kun kerroin itse aikanani lukeneeni pakolla sitä oppikoulussa toisena kotimaisena kielenä ja monta vuotta, tokaisi poika
siihen. -Voihan vitsi. Ei se mikään kotimainen kieli voi olla, kun se on kerran ruotsi.

Näin se menee 13 vuotiaillakin joku pelaa.
Viimeistään jääkiekko-otteluita tms. seuraamalla selviää heille se, mikä on Suomi ja mikä on Ruotsi ja mikä kieli mihinkin maahan kuuluu.

Nykymaailmassa tarvitaan maailmankieliä, joista olemme jo jääneet jälkeen. Muissa Pohjoismaissa on opiskeltu saksaa ja ranskaa, nyt Ruotsissa kiinaakin, silläaikaa suomalaiset lapset ovat päntänneet ruotsia huonolla menestyksellä.
Opetusministeriössä tehtävä nopea muutos kielipolitiikkaan.

Hyvä rami42, mistä tiedät, ettei Ilmatar luonut maailmaa? Mistä tiedät ettei maailma tullut sotkan munasta? Mistä tiedät ettei maailmaa luonut taivaallinen kaffipannu, joka seilaa nykyään uranuksen kiertoradalla teleskooppien näkökyvyn ulkopuolella?

Negatiivin todistusvaatimus käy nopeasti omaan nilkkaan, koska et loppujen lopuksi voi todistaa minkään uskonnon pääväitteitä epätosiksi. Ketään en kiellä uskomasta omien luulojensa erinomaisuuteen, mutta hyvänen aika, onko niitä pakko todisteetta tuputtaa muiden lapsille?

menevätkö julkaisematta jääneet pakinoitsijalle?

Saattaa olla, että toimituksen henkilöillä voi olla eri näkemyksiä.

Miksi kirjoitan anonyyminä, johtuu siitä, että pelkään pakkoruotsin ja pakkoruotsituksen vastaisten mielipiteideni
vaikuttavan RKP:n vallan kautta laajemmin läheispiiriini
vaikuttavasti.
Tiedän etten ole ainoa, joka ajattelee näin.
RKP:n valta on hirvittävä, kun ajatellaan, millaisen kielilain he ovat onnistuneet junailemaan tavalla tai toisella.
-KOko suomalainen kansa on kyykytetty.
-Poliitikot eivät tajua tai välitä.
-Korkea virkamiehistö ja suuri osa taiteilijoista ja akateemisesta väestä pelkää työnsä puolesta.
-Valtionhallinto on kyllästetty "pakkoruotsitusmielisten väellä".
Jne..

Täällä ruotsinkieltä ei tarvita, sillä jos yrität käyttää ruotsia Ruotsin puolella saat vastauksen aina hyvällä "suomenkielellä", eli niinkuin he sanovat, meänkielellä.
Englanti tai norja ovat paljon tarpeellisempia.

Hyvä Kirsiii, Anna Palaa! Poista Pakko Ruotsi Suomesta:) Pakko Ruotsissa ei oo mitää järkee. Kaikki meijän koulus valittaa siitä. Ruotsii ei vaa tartte mihinkää

Tottakai meillä pitäisi olla valinnaiset kielen opinnot. Monipuolisuus on vahvuus. On järjetöntä, että venäjän kielelle olis tilaus, mutta sitä ei SAA opiskella. 70-luvun ideologiaa ja tasapäistämistä, niin klisheeltä kuin se kuulostaakin.

Koko kielen opetus on meillä vinksallaan. Opettajatkin uskovat kielipää käsitteeseen. Olin siinä käsityksessä, että minulla ei ole kielipäätä. Olin saanut aina ruotsista ehtoja ja sitten jouduin muuttamaan Tukholmaan. Opin vuodessa ruotsia valtavasti, opin myös aivan toisen päämäärän kielen puhumiseen ja opiskeluun; itsensä ilmaisun. Täällä päämääränä on saada sisällötön lause täysin oikein. Se häiritsee ilmaisua, meidän pitäisi puhua kieltä ja omilla ajatuksilla, vaikka sitten rikosuutisten lukemista pojille ja muotilehtiä tytöille tms. Kun opimme ilmaisua, herää kysymykset ja tiedon tarve kieliopille.
Saavutettaisiin nopeammat tulokset.

Muuten mielestäni lapsien koulutunteja pitäisi vähentää, leikkiä ja kommunikointia enemmän. Ei pelkkää kuuntelua penkissä. Kiusaaminenkin vähentyisi.

Niin samaa mieltä!
Olen seurannut mieheni puolelta juuri tuota Pohjanmaankin kielipolitiikkaa, mikä menee kirkkaasti selkeän järjenkäytön tuolle puolelle! Mieheni on itse ruotsinkielinen, mutta jakaa täysin käsitykset kanssasi. Tutustuttuani hänen kauttaan syvemmin tuohon ruotsinkieliseen "kulttuuriin" olen muuttanut aimmin myönteisen mielipiteeni, kun minulle on selvinnyt millaisesta nurkkakuntaisuudesta todellisuudessa on kyse!
M.K

Kirsi! Pitäisiköhän sinunkin rekisteröityä YLE-passilaiseksi, joilta vaaditaan lupaus kirjoittaa toisia loukkaamatta. Tuollaisella ivallisuudella ajat vain ruotsinkielen asemaa, mikä sinänsä ei ole huono asia. Ei tähän polemiikkiin ole tarve sotkea saksoja, islanteja eikä tohmajärviä. Itse fifty/fifty -kaksikielisenä voin puoltaa ruotsia yhtä syvällä kokemujksen rintaäänellä kuin sinä sitä vastustat. Kaksi- tai useampikielisyys on juuri se ponnahduslauta, jonka avulla ei tarvitse jämähtää Närpiöön tai Tohmajärvelle jos ei itse halua.
En minäkään pakkoruotsia kannata, mutta et sinä tuollaisella ivallisuudella ja suunpieksännällä Suomem ruotsinkielisiä alueita suomenkielisiksi saa. Aika tekee tehtävänsä, keskity sinä johonkin vähemmän vahingolliseen!

Eihän tässä nyt lasten mieltymyksistä ole kysymys vaan siitä, että _jo_lapsetkin_ hahmottavat mitkä kouluaineista ovat tärkeitä ja mitkä eivät. Tästä huolimatta ruotsin ja uskonnon kaltaisia reliikkejä pitää vielä raahata muutenkin tiukkaa opetussuunnitelmaa heikentämässä.

Jos lasten mieltymyksiä pitäisi seurata, painotettaisiin oppiaineita tietenkin seuraavasti (mitä tuskin kukaan tosissaan toivoidi):

1. liikunta, 2. kotitalous, 3. kuvaamataito ja 4. matematiikka.

kiitos!

Kuuntelin juttusi pakkoruotsista ja pidin siinä esitetyistä mielipiteistäsi.

Minusta on suomenkielen halveksimista että, suomessa on kansallisrunoilijana ruotsiksi runoillut ruutiukko Runeberg.
Suomessa on kasapäin lahjakkaimpia runoilijoita kuin tämä sotahullu ruotsinkielinen. Eino Leino sopisi paremmin suomen kansallisrunoilijaksi.

Loistava puheenvuoro, kiitokset Kirsi!

Ruotsinkielen koko Suomen laajuudelta lailla vahvistettua asemaa opetuksessa, hallinnossa jne perustellaan jatkuvasti liudalla ihan hyväksyttäviltä kuulostavia syitä. Milloin puhutaan kansalaisten tasa-arvoisen aseman vaalimisesta Suomessa, oikeudesta äidinkieleen, toisinaan puhutaan monipuolisen kielitaidon tärkeydestä ja milloin nyt mistäkin.

Vaihteeksi olisi rakentavaa pysähtyä pohtimaan, miten hyvin nämä asiat Suomessa todella ovat ja miten paljon niiden saavuttamiseen on oikeasti vaikuttanut se, että koko väestölle on yritetty opettaa, usein hyvin heikolla menestyksellä, ruotsia ilman vaihtoehtoja. ...Vai onko joku tosissaan sitä mieltä että Suomi on aidosti kaksikielinen maa koko laajudeltaan ja jos on, ovatko nuo kaksi Suomessa puhuttua kieltä suomi ja ruotsi?

Toivoisin myös, että välillä keskusteltaisiin siitäkin, miten tärkeä tekijä motivaatio oppimisessa on ja saavutettaisiinko parempi kansallinen kielitaito opettamalla yhtä kotimaista kieltä (suomi tai ruotsi) ja vaikkapa kahta vapaasti koulun tarjoamien resurssien puitteissa valittavaa vierasta kieltä.

Kaksikielisyysvaatimus akselilla suomi-ruotsi on juuri se jarru, jonka takia kansalaiset eivät pääse Suomesta Ruotsia pitemmälle, ei fyysisesti eikä eikä kulttuurillisesti eikä ulkomaankaupan tasolla! Samasta syystä Ruotsissa ei ole kaksikielisyyttä eikä pakkosuomea!

Pakkoruotsia ja kaksikielisyyttä ihannoimalla ei voi muuttaa 95% suomenkielistä maata kaksikieliseksi. Se ei onnistu, vaikka kuinka kauniisti puhut.

Satoja vuosia ruotsinkielisyydellä on suomalaisia piinattu, joten nyt ei siitä enää tarvitse puhua kauniisti!

Hyvä Kirsi!

Ei minun mielestäni kysymys ole mistään irvailusta vaan vakavasta asiasta.Kukaan ei ole tässä yhteydessä tietääkseni halunnut ruotsinkielisten pakottamista suomenkielisiksi. Joka näin väittää vääristelee asioita.Kyse on siitä, että ei haluta pakollisia ruotsinkielen opintoja vaan valinnaisuutta!

Tarkkailija

Sverige bestod i 6oo år av områdena väster och öster om Bottniska viken. Ryssarna ockuperade den den östra delen 18o8-o9. Där bor också svenskspråkiga finnar med finsk språkmelodi. Det språket är därför tydligt och förstås, i motsats till t.ex. rikssvenskan, ganska lätt i de övriga nordiska länderna.

Håkan Riska, ruotsinkielinen suomalainen

Olin iloinen kuunnellessani monipuolisesti kantaa
ottavaa kolumniasi. Toivoisinkin, että moni päättäjä
sen myös kuuntelisi... ajatuksella.
Ehkä heillekin alkaisi vähitellen ajatus kulkea
oikeampaan suuntaan? Suomenkielisten pakottaminen
opiskelemaan pienen vähemmistömme kieltä on kaikkia
tasa-arvo vaatimuksiemme vastainen.
On mieletöntä resurssien tuhlaamista käyttää aikaansa
kieleen jota ei tarvitse muualla, kuin käydessään
ruotsinkielisellä seudulla, jossa on ehkä muutama vanha
kalastaja, joka ei puhu sanaakaan suomea. Ruotsissa
kaikki myyjätkin haluavat puhua vain englantia, jota
heillä myös kiitettävästi osataan.
Minusta on varsin typerää ja kohtuutonta olettaa,
että suomalaiset haluaisivat käyttää aikaansa lukemalla
toisen "minikielen". Siihen meillä ei ole varaa.
Englanti on se kieli, joka on tieteen, tekniikan ja
liike-elämän kieli ja sen ovat fiksut ruotsalaisetkin
ymmärtäneet. - Toivon mukaan jatkat edelleen tätä
kansamme - ja päättäjiemme tietoisuuden lisäämistä,
joka kyllä näyttää olevan vaikeaa... Vuosia olemme me
nettikansa tästä kirjoitelleet, mutta kukaan ei anna
meille järki-vastauksia - niin koska niitä ei ole.

Tohmajärvellä tai Närpiössä asuvat ovat jämähtäneet? Mielestäni pääkaupunkiseudulla asuvat ovat jämähtäneet sinne ja sitten vielä olevinaan. Heh heh.
Venäjää puhuva tulee toimeen hieman suuremmalla alueella maapallolla kuin svenska taalande.

Kun aikanaan monia vuosia sitten pyrin (ja pääsin) Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen, ruotsinkieliset pääsivät tuolloin samaan tiedekuntaan kuusi pistettä pienemmällä pistemäärällä. Melkoinen etu siis. Sama on monen muunkin tiedekunnan tiedekunnan kanssa. Ja tilanne on sama edelleen eli ruotsinkieliset pääsevät yliopistoon helpommin kuin suomenkieliset. Kauppakorkeahan heillä on ihan omansa. Ja vielä on sitten Åbo akademi.

Nyt ruotsinkieliset vaativat nostamaan tulossa olevaa mediamaksua, jotta he saavat pitää oman tv-kanavansa. Siis suomenkielisten olisi kustannettava ruotsinkielisille tuokin etu. Mediamaksu sinänsä minusta on jo itsessään kyseenalainen. Pakkovero vie monelta pieneläkeläiseltä monen päivän ruokarahan. Ja moni jättää tarpeelliset lääkkeet hankkimatta, kun ei ole varaa.

Ja mitkähän ne ovatkaan suomenkielisten oikeudet Ahvenanmaalla? Ja kuinkahan paljon tuonkin maakunnan erioikeudet maksavat Suomelle?

Minusta on sama, mitä kieltä kukin puhuu, mutta kielen perusteella ei pitäisi hankkia etuoikeuksia. Yliopistoon pääsyn helppous pitää osaltaan ruotsinkielisten eliittiasemaa yllä.

Olen tehnyt pitkän työuran pääkaupunkiseudulla, mutta kouluni olen käynyt umpisuomalaisessa ympäristössä, jossa ei ruotsinkieltä kuullut eikä tarvinnut. Kielistudioitakaan koulussa ei ollut, ja opetuksen hoitivat epäpätevät opettajat. Niinpä minulla ei ollut mitään motiivia jankata ruotsin sanoja vain unohtamista varten. Kieliopin hyvä hallinta toi kuitenkin hyvät arvosanat.

Pääkaupunkiseudulla tapahtuneen työurani aikana en ole ruotsia tarvinnut, vaikka vakiviran saadakseni minun piti aikanaan suorittaa ruotsin kielitutkinto. Siitä huolimatta en osaa ruotsia lainkaan, sillä kielitutkinnon suoritin vähän kepulikonstein, sillä motiivia turhan kielen oppimiseen ei ollut. Työssäolon viime vuosina tarvitsin työssä jonkin verran englantia. Ranskasta ja espanjastakin olisi ollut hyötyä. Ruotsin tarvetta ei sen sijaan ollut.

Tai oikeastaan hyvin kauan sitten olisi ruotsilla ollut merkitystä. Olin nimittäin joitakin viikkoja Ylen ruotsinkielisellä osastolla töissä. Se tosin taisi olla molemminpuolinen vitsi, mutta hyvin minä paikassa viihdyin. Ja oli minusta hyötyäkin. Jäi muutama paha kielikömmähdys pois jostain raportista, joka ruotsinkielisten piti laatia, ehkä vuosikertomukseen. Niin, ja tulihan sitä selvitettyä sekin, että miksi hieno nainen ei pyydä päästä sairaalassa kuselle, mitä jo lähempänä eläkeikää oleva työtoveri piti paremmankuuloisena kuin pissata-sanaa.

Asun Itä-Uudenmaalla, joka on kaksi kielinen kaupunki. Siis suomenkielisiä on enemmistö. Koska olen suomenkielinen, niin täällä työn saanti on kiven alla, mutten olisin ihan pätetvä ollut moniin virkoihin ja toimiin... Mutta on tullut monia tilanteita esiin, jolloin kaksikielisyys ei riitä, sillä valintaperusteena on ollut, että pitää olla äidinkieli ruotsi.

Sitten on sellainenkin epäkohta, että yritäpäs saada näiltä suomenkielisiä asiakirjoja. Eihän nämä ruotsinkieliset ja mieliset monetkaan osaa kirjoittaa suomenkielellä. Ja viimea aikoina on tullut sellainenkin ajatus, ettei he sitä aina ymmärräkään. Sillä käsittely on jokseenkin tällaista. Hyvä kun tulit kertomaan asiasta. Voi ku me niin pahoillaan, että tällaista saattu. Vai voisiko olla poliittinen tahto kyseessä.

Hyvä Kirsi! Suomen kieli kunniaan ja kohotettakoon siihen arvoon, jolle se kuuluu.

Kyllä se suomenruotsi säilyy ilman että suomenkieliset pakotetaan sitä opettelemaan, tuolla perustelulla olisi järkevämpää opettaa joitain ikäluokkia puhumaan jotain karjalan suomensukuista kieltä vaikka liiviä ja toinen vepsää.

Todella rohkea pakina, kuuntelin ja ihmettelin kuinka uskallat.
Ruotuun palautus tai siirtäminen muihin tehtäviin lienee kuitenkin edessä lähiaikoina.
Suurempaa haaskausta kuin pakkoruotsi ei suomemme kouluisa ole.

Kiitos Kirsi Virtanen. Täyttä asiaa ja perusteellista argumentointia. Toivottavasti muutkin toimittajat uskaltavat tarttua tähän erittäin tärkeään aiheeseen.

Olen 30-v mies ja opiskellut pakkoruotsini hyvin arvosanoin. Kuitenkaan en ole sitä koskaan tarvinnut. Norjassa hotellityössäkin oli helpompi kommunikoida englanninkielellä, kuin ruotsilla. Ottaa päähän se, että olisin voinut oppia ruotsin sijaan esimerkiksi espanjaa, ranskaa tai saksaa. Ja vielä sillä mielellä, että tätä tulen vielä joskus tarvitsemaankin.

Tulevien sukupolvien vuoksi poliitikkojemme on herättävä tämän vääryyden korjaamisen. Ei meillä ole kansana enää varaa heittää resursseja hukkaan. Tarvitsemme laajaa maailmankielten osaamista. Mitä teemme toisella kääpiökielellä? Käymme ruotsinlaivalla Tukholmassa ostamassa henkkamaukkavaatteita? Mihin siinä ruotsia tarvitaan?

Jo riittää suomenkielisten, valtaväestön, kyykyttäminen.

Mistä rami24 tiedät, että jumala loi maailman? Ja mikä jumala? Faktat esiin.

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo! Pikku hiljaa päästään kohti tasa-arvoisempaa, oikeudenmukaisempaa ja rehdimpää yhteiskuntaa sinunlaistesi oikeuden esitaistelijoiden avulla.

loukkaantuu henkilökohtaisesti mikäli hänen äidinkielensä merkitystä arvioidaan rehellisesti. Usein pakkoruotsia puolustavat esiintyvät suomalaistakin suomalaisempana vaikka eihän heillä mitään todellisia perusteluja pakolle ole koskaan ollut kuten pakinastakin kuulimme. Itkua ja hammastenkiristystä on odotettavissa ruotsinkielisten taholta kun todellisuus kirjataan myös lainsäädäntöön. Pakkoruotsi kaikille suomalaisille tuli vasta -70 luvulla Johannes Virolaisen hallituksen väsätessä peruskoulua joten ei tämä nyt kovin vanha juttu ole, mutta todella vaikeasti korjattavissa kuten huomaamme.

Aika nurkkakuntainen näkemys kaksikielisyydestä. Miksi kuvitellaan, että kaikki Suomen kaksikieliset on jotain ihme suomi-ruotsi-kaksikielisiä. Me maailman kansalaiset voimme olla jopa kaksikielisiä niin, että isänkieli on japani ja äidin suomi..olemme siis suomen ja japanin kielisiä fifty-fifty..tähän soppaan pitää sitten vielä opiskella englanti (tietenkin) ja se minipakkokieli ruotsi. Maahanmuuttajille on lähes tulkoon mahdottomuus rämpiä sen pakollisen ruotsin kanssa, kun on suomenkielikin vielä alkeissa. Ruotsin pakollisuus on täysin käsittämätöntä tämän päivän Suomessa!

Kiitokset Kirsi Virtaselle puhuessasi koulujen järjettömästä poliittis-/uskonnollisesta aineesta eli pakkoruotsista. Mukavaa että jotkut uskaltavat vielä eri medioissa tarttua tähän aiheeseen.

Itse en ole koskaan saanut keneltäkään pakkoruotsittajalta vastausta kysymykseen mitä haittaa siitä olisi että ruotsi muutettaisiin valinnaiseksi. Ruotsi on varmasti hyödyllinen aine osana vapaaehtoista kielitarjontaa, mutta koko kansan pakkoruotsittaminen on resurssien (ajan ja rahan) tuhlausta.

Itse olisin toivonut että kouluissa olisi edes alkeita opetettu autojen moottoreista/huollosta. Kuitenkaan en ole vaatimassa tätä pakolliseksi opetusaineeksi koko kansalle, vaikka kukaan tuskin kieltäisi eteikö tästä olisi hyötyä. Kuten myöskin esim. uintiopetuksesta, ensiavusta jne. joita ei myöskään opeteta koko kansalle pakolla.

Laitala

Meillä on Kirsi Virtasen kanssa samanlainen tausta siinä mielessä, että minäkin olen asunut Ruotsissa ja oppinut kielen "luonnollista tietä". Mutta sikäli taas erilainen, että KV ei missään vaiheessa unohtanut suomen kieltä kokonaan, niinkuin minä tein. Kävin Värmlandissa kansakoulun läpi ja rippikoulun ja tulin v. 1952 täysin ummikkona takaisin Suomeen.
Tätä taustaa vasten voisi ajatella, että kannatan lämpimästi pakkoruotsia täällä Suomessa. Sitä en kuitenkaan tee, vaan olen sitä mieltä, että ruotsin pitäisi olla valinnainen kieli yläasteella ja lukiossa. Se aika ja valtava työmäärä, jonka oppilaat siihen uhraavat, on useimmille jokseenkin hyödytöntä. Ruotsi valinnaiseksi, niin sitä voivat opiskella ne, jotka sitä arvelevat tarvitsevansa!
Erkki Nevalainen, Ii

Tuhansien vuosien takaisia alkukantaisia uskomuksiako pitäisi uskoa???? No tulihan tuo Vatikaanikin vihdoin (1992!)tunnustaneeksi maailman, siis tämän meidän elinympäristömme sijaitsevan pallonmuotoisella taivaan kappaleella. Mitä muuta uskonto on kuin uskoa johonkin ei todelliseen vaaaaan uskomukseen ja hyvin vanhaan sellaiseen?
Olis aika tajuta, ettei kukaan !!!! ihminen pysty todistamaan jumalien olemassa oloa. Säästyis muute aika paljon aikaa lähimmäisillemme, jos ei sitä tuhlattaisi rukoilemiseen vaan käytännön auttamiseen.
Mutta hei, lisääntykää ja täyttäkää maailma! Mutta älkää unohtako, että maapallon pinta-ala alkaa jo nyt olla niin sonnan peitossa, ettei tänne ihan oikeesti pitäs enää "talkoomielessä" hankkia lisää eläjiä.

Kertakaikkisen hyvä pakina! Asiat Suomessa ovat juuri näin.

Eikä siinä vielä kaikki. Ehkäpä seuraavalla kerralla kuulemme myös päiväkoti-,koulu-,yliopisto- ja virkamiesetuiluista unohtamatta viihde-elämää jne, jne.

Niin niin, trolli. Olisiko äidinkielesi..ruotsi?? Kiitokset Kirsille, taas kerran. Yht' äkkiä YLE tuntuukin taas hiukan paremmalta!

En osaa kuvitella toista EU maata, jossa verovaroin rahoitettavaa julkista mediaa voitaisiin käyttää yhtä härskisti alustana kiihoitukselle kansanryhmää kohtaan. Suomi on tässäkin poikkeus.

Kuvottavaa, alhaisesta kansallisesta itsetunnosta kumpuvaa, ultra-nationalistista paatosta.

Kiina, Arabia, Intia..etc eivät ole kuulu siihen poliittiseen viiteryhmään, johon Suomi haluaa kuulua, siis Pohjoismaihin. Mikäli fennomaanit haluavat eristäytyä omaan pieneen Uraali-reservaattiinsa ja viljellä ideaa sivistyneestä Pohjoismaasta niin onnea vaan. Suomi haluaa olla skandinaavinen maa, joten on luonnollista että maassa opiskelleaan myös skandinaavista kieltä, jota ymmärtää enemmän tai vähemmän 20 miljoonaa ihmistä.

Erittäin alhaista Yleltä. Härskimpää kansanryhmän (suomenruotsalaiset) demonisointia en ole ennen valtavirran radiokanavalta kuullut, liioittematta mieleen tuli dialogi jota käytiin 30-luvun Saksassa. Häpeä Kirsi, tyylisi on vastenmielinen.

Asun Tohmajärvellä ja olen lukenut tämän pakkoruotsin ylioppilaaksi saakka.

Ei siitä kielestä täällä ole mitään hyötyä.
Tänne mahdollisesti saapuvat ruotsalaiset ovat hyvin todennäköisesti Ruotsiin töihin muuttaneiden jälkeläisiä ja ymmärtävät suomea. Ja riikinruotsalaiset osaavat kyllä murteellista englantia, tätä nykyajan yleisintä kieltä.

Toisaalta en kuitenkaan pakottaisi lapsia lukemaan tilalla venäjää, vaan kyllä senkin pitäisi olla vapaaehtoista.

Miksi sitten olemme tässä murheellisessa tilanteessa, missä yhden kielen väkisin opettaminen syö tilaa muilta oppiaineilta?

Yksi vastaus on RKP ja suomalaiset hallituskuviot.

Puolue menee mukaan mihin tahansa hallitukseen saadakseen olla vallan kahvassa.

Helsingissä on myös aivan tarpeeksi ruotsalaisen pääoman kavereita, jotka poliittisine kytkentöineen mitätöivät kaikki mahdolliset ruotsin kieliopetuksen "huononnukset".

Siksi pakkoruotsin poistaminen on niin toivotonta, vaikka ylivoimaisesti suurin osa väestöstä niin haluaisikin.

Toivo järjen käytöstä kieliopetuksessamme taitaa kuitenkin olla yhtä turhaa kuin se, että CO2-aivopesu lopetettaisiin.

nimim. "EU-kansalainen"

Kiitos. Aivan loistava ohjelma.
Kävin kaikki kouluni lukioon asti Pohjois-Karjalassa pienessä kaupungissa. Vihasin ruotsia koulussa, koska se oli pakollista. En ollut kovin hyvä myöskään, mutta uskon että se johtui asenteesta. Muuten olin koulussa "tosi hyvä".
En muista, että olisin kertaakaan kouluaikoinani joutunut käyttämään ruotsinkieltä kotiseudullani. Muistan, että olen ensimmäisen kerran joutunut puhumaan "pakkoruotsia" kun olin töissä tarjoilijana eräässä helsikiläisessä ravintolassa. Voin sanoa, että tämä todella lisäsi vihaa suomenruotsalaisten "parempi ihminen" asennetta kohtaan.
Olen saanut nyt 25-vuotiaana ensimmäisen suomenruotsalaisen ystävän. Ja hän aina kohteliaasti puhuu kanssani suomea.(samoin kaikki hänen ruotsinkieliset ystävänsä) he sentään ovat tajunnet, ettei asiat edisty, jos joku pakotetaan väkisin puhumaan huonosti osaamaansa kieltä.

Opettajana voin sanoa, että yksi aine sinne tai tänne ei maailmaa kaada eikä muuta! Kielten opetteleminen on kovaa työtä, ja harvalla on nykyään energiaa sellaiseen puurtamiseen, valitettavasti.

Kirsin tämänkertaissesta pakinasta puuttui pilke tyystin, sillä niin stereotyyppinen ja kansan ryhmää halveksiva sen ote oli. Luulisi, ettei enää 2000-luvulla tarvitsisi moista höpinää kuunnella.

Toimittajan osaamattomuus tuli selvästi esille syksyn lauantaiaamun ohjelmissa, joten ei oppi ojaan kaada Kirsiäkään.

Kiitos mahtavasta ohjelmastasi! Olipa ihanaa kuulla keisarin uusista vaatteista Ylen kanavalla. Olet mielettömän rohkea, kun heittäydyt tuulimyllyjä vastaan. Älä kuuntele pahoja viestejä, ne ovat häiriintyneiltä henkilöiltä. Koko Suomen kansa on tukenasi! Pakollinen ruotsi kuuluu historian romukoppaan. Uusi aika on alkamassa Suomelle!

[Onko pakkoruotsissa järkeä?] "Todennäköisesti ei, ainakaan rahallisesti ajatellen."

Nimenomaan rahallisesti pakkoruotsissa on järkeä, se kannattaa, tosin ei suomalaisille, vaan ruotsalaisille: se ei ole mikään miljoona eikä kaksi, kun pakkoruotsin, kaksikielisyyden ja ruotsalaisten etuoikeuksien varjolla siirretään vuosittain suomalaisilta veronmaksajilta ruotsalaisten taskuun, vaan kyseessä on paremminkin miljardiluokan tuhlausautomaatti. Ja siksi ruotsalaiset eivät ole valmiit antamaan tässä asiassa tuumaakaan periksi, vapaaehtoisesti.

Kiintiöetuoikeudet lähes kaikkeen korkeampaan koulutukseen ovat äärettömän arvokas asia. Suomalaisilta lapsilta varastettu kielitaito parantaa ruotsalaisten kilpailuasemaa Suomessa suhteessa suomalaisiin. Suojatyöpaikat kouluissa, virastoissa ja kaikenlaisissa yhteiskunnan tuplarakenteissa takaavat helpon elämän tarvitsematta osata muuta kuin omaa äidinkieltään. Jopa riikinruotsalaisten yritysten kilpailuasema Suomessa paranee kun kielilaki takaa palvelut ruotsiksi jne...

Kyllä pakkoruotsi kannattaa!

Ensinnäkin, hienoa että Suomesta löytyy myös ihmisiä, tosin harvassa, joilla on selkärankaa sanoa julkisesti asiat, niin kuin ne ovat.

Parhaillaan Opetushallituksessa ollaan uudistamassa peruskoulun sisältöä. Työryhmän jäsen, kansanedustaja Raija Vahasalo ilmoitti Vantaa Sanomissa 27.1., että pakkoruotsia ei poisteta perusopetuksesta. Perusteluja hän ei ilmoittanut. Samaa on ajanut työryhmän pj., OPH:n pääjohtaja Timo Lankinen.

http://www.pakkoruotsi.net/uutiset-2010.php

Lankisen puheet ovat pelkää sanahelinää.

"Tottahan toki pakkoruotsi on paikallaan jo pelkästään sen takia että Suomi kuuluu Pohjoismaihin."

Tähän voisi vastata: Tottahan toki pakkoenglanti, pakkoranska, pakkosaksa ja pakkoespanja ovat paikallaan jo pelkästään sen takia, että Suomi kuuluu Eurooppaan.

Jos laitamme Euroopan tilalle maailmaan, saame vielä muutaman pakkokieltä lisää. Pakkoruotsi ei ole kieltenopetusta vaan diktatuuria, jossa pakkoruotsin kannattajat tietävät, että sille ei ole perusteita, mutta ajavat sitä silti.

Terveisin
Pakkoruotsi.net ylläpito

Kiitos asiallisesta ja hyvästä ohjelmasta. Toivotaan, että saamme kaksikielisyyden ja pakkoruotsin historian kirjoihin homehtumaan ikuisiksi ajoiksi ja se on vain tulevaisuudessa paha muisto. Tsemppiä myös täältä suunnalta, tiedämme että saat osaksesi suomenruotsalaisilta katkeraa palautetta.

"En minäkään pakkoruotsia kannata, mutta et sinä tuollaisella ivallisuudella ja suunpieksännällä Suomen ruotsinkielisiä alueita suomenkielisiksi saa. Aika tekee tehtävänsä, keskity sinä johonkin vähemmän vahingolliseen"

Suomessa ei ole ruotsinkielisiä alueita, vaan ainoastaan suomenkielisiä ja kaksikielisiä alueita (suomi/ruotsi tai suomi/saame). Ruotsinkieliset alueet ovat ruotsinkielisten kuvittelua, sillä Pohjanmaa, Turunmaa ja Uusimaa ovat kaikki kaksikielisiä alueita.

Vai ovatko parin tuhannen asukkaan pikkumaalaiskunnat Närpiö, Korsnäs ja Luoto "alueita"?

Pakkoruotsi.net

Kuunnellesani Kirsi Virtasen pakinaa muistelin omaa kouluaikaani.Olen muutamassa asiassa eri mieltä hänen kanssaan.Oman ikäpolveni piti pyrkiä oppikouluun, joten sinne päässeet tunsivat olevansa suorastaan etuoikeutettuja saadessaan opetella aivan uusia asiaoita, kuten kieliä.Ruotsi opiskelun aloitimme oppikoulun ekaluokalta. Sehän on alkuun helppoa, koska ääne-ja kirjoitusasu ovat lähes samat kuten suomen kielessäkin. Innostus senkuin kasvoi, kun opettajamme oli niiiin ii-ha-na ja innostava! Olkoonkin, että oltiin jo paljon puhutun murrosiän kynnyksellä.Myöhemmin oli kunnon opiskelusta hyötyä, kun keskellä Sydän Savoa sain kesätyöpaikan kaksikielisestä firmasta Partekista,( jonka myyntiä myöhemmin Kone Oy:lle syvästi surin). Lienevätkö valinneet Paraisilta tulleet vieraat ja paikkakunnalle naapureiksi muuttaneet yhtiön työntekijät ihmissuhdekoulutuksen kautta, mutta kiva oli työskennellä. Sieltä kai on jäänyt viehtymys katsoa myös FST:stä filmejä ja Sromsötä kuin myös kuulua Pohjola - Nordeniin.
Toisella luokalla tuli saksa ja kyllähän saksalla ja ruotsilla on paljon yhteistä, kuuluvathan molemmat germaanisiin kieliin. Siksipä kokemuksesta väitän, että ensin ruotsin opiskelu pohjusti hyvin saksan oppimista. Ja kummasakin on vielä systemaattinen kielioppi. Sitähän yläkoululaiset, vasta ruotsin aloittaessaan, kauhistelevat!
Toinen asia, mitä kummastelin, oli se, kun Virtanen esityksessään sanoi, että mitättömän ruotsiapuhuvan väestön prosenttimäärän vuoksi ei ruotsia pitäisi koulussa kaikille opettaa. Samalla hän poistaisi uskonnon opetuksen. Ja kuitenkin yli 80% kansasta kuuluu evl.kirkkoon! Kyllä meidän suomalaisten identiteettiin uskonnolisuus kuuluu.Tuskin koskaan rukoiltiin niin paljon kuin talvisodan
aikaan. Muistona siitä radiossa soivat kello 12 lyönnit. Taideopetuksen lisäämistä kannatan, mutta sen opit tuskin kovassa paikassa turvaa antavat tai sukupolvesta toiseen pidettyjä uskontotunteja korvaavat!

Kiitos, Kirsi, puhuit taas silkkaa asiaa!
Me suomalaiset olemme maailmanmitassa harvinaisen yksikielinen = kielitaidoton kansa. Tämmöiset pakkoruotsit eivät sitä puutetta pysty korjaamaan. Itse kuulun sukupolveen, jonka oli opiskeltava pakkoruotsia 8 vuotta. Se alkoi heti oppikoulun 1. luokalla. Englanti tuli mukaan paljon myöhemmin, kolmanteen vieraaseen kieleen pääsi tutustumaan vasta lukiossa. Kahdeksassa vuodessa luulisi jo ihmislapsen oppivan puhumaan kieltä kuin kieltä. Mutta ei. Opetusmenetelmät olivat omiaan synnyttämään vain kapinaa. Lisäksi yleinen asenne ruotsinkieltä kohtaan oli negatiivinen. Kahdeksan vuotta ruotsia "opiskelleena" voin sanoa, etten sitä kieltä juuri osaa puhua vaikka puhun melkoisen sujuvasti kolmea muuta vierasta kieltä ja auttavasti paria muuta. En ole myöskään elämässäni tarvinnut ruotsin kieltä. Olisinpa saanut noista kahdeksasta vuodesta edes pari vuotta opiskella enemmän saksaa tai vaikka ranskaa!
Koulutoverini on tehnyt elämäntyönsä englannin opettajana. Hän on kouluttautunut myös ruotsin opettajaksi, vaikka ei ole sitä koskaan opettanut. Hiljattain kysyin häneltä mitä kieltä hän puhuu käydessään Ruotsissa. - Englantia! hän sanoi. Siis ruotsin opettaja. Näin syvällä ovat pakkoruotsin aiheuttamat traumat.
Ipa

Nimimerkki Ipalle: suomalaiset osaavat itse asiassa oikein hyvin vieraita kieliä, hyödytöntä ruotsia tietysti lukuunottamatta. Keskimäärin suomalaisilla on laaja kielitaito eikä suomalaisten englannintaidoissa ole mitään hävettävää, päinvastoin.

Kiitos Virtaselle erinomaisesta puheenvuorosta! Yksi asia siinä kuitenkin jäi selvittämättä: Mitä pakkoruotsi meille verovelvollisille maksaa kaikkinensa? Pidetäänkö kuluista mitään tilastoja ja jos ei pidetä, miksi ei? Nykyisinäkin niukkuuden aikoina tuntuu varsin kummalta, että joistain asioista ei saa pitää edes tilastoja.
Toinen salattu asia on esim maahanmuuton kustannukset kaikkinensa meille verovelvollisille. Tässä ja muissakin maahanmuuttoon liittyvissä asioissa kansalaisilta halutaan salata asioita, joiden perusteella he pystyisivät itse päättelemään poliitikkojen toiminnan asianmukaisuuden omalta kannaltaan.
Kansalaisten pitäminen pimennossa kustannuksista, joihin heidän verovarojaan käytetään, on kansanvallan ja demokratian halveksumista.

...95% väestöstä opiskella ruotsin kieltä kaikilla kouluasteilla, koska:"Tykkäät lueskella ruotsalaisia sisustus- ja puutarhalehtiä."
Että oikein käyttöohjeissakin vivahde eroja?!?!?
Meistä joillakin on tosiaan käsitys normaali elämästä pahasti hukassa ja aivan liikaa vapaa-aikaa.

A.Anttila

Istuin parkkipaikalla ja saastutin maailma, kun en malttanut lopettaa kuuntelemista. HYVÄ KIRSI! Poikani valmistuisi diplomi-insinööriksi piakkoi, mutta ei saa läpi ruotsin tenttiä! Hän on ollut töissä maailmanlaajuisessa yrityksessä jo monta vuotta, työkielenä englanti. Hänellä on keskivaikea luki-häiriö, mutta se ei haittaa englanninkilellä työskentlyä. Tämä perheellinen 2 lapsen isä on käynyt jo 4 kertaa tenttimässä pakolista ruotsia n. 350 km:n päässä työ-ja kotipaikastaan.Enää hän ei mene. Ruotsin tentti estää hänen valmistumisensa ja joka tapauksessa ruotsin tentin hyväksytty suorittamatta jättäminen evää häneltä pääsyn valtion virkoihin! Että siinä teille "kivan" ruotsin puolustajille! Muutenb itsekin 7 vuotta ruotsia opiskelleena yritin asioida Ruotsissa sillä kielellä. Sain huonoa palvelua, mutta kun käänsin puheen englannin kilelle, jopa sain asiallista palvelua! Ruotsista oli serkku käymässä. Oli leirintäalueella tavannut suomenruotsalaisia "ruotsia puhuvia", mutta ei ymmärtänyt riikinruotsalaisena sitä kieltä!
Äiti -49

Kiitos kommentistasi. En ymmärrä miksi ruotsin opiskelu ja sen taitaminen supistaisi muiden kielten oppimisen mahdollisuuksia? Itse opiskelin koulussa ruotsia, englantia, saksaa ja ranskaa ja nyt olen alkanut opiskella kreikkaa. Jokainen voi opiskella kieliä koulun ulkopuolellakin ja harrastuksekseen; kyllä aikuinenkin oppii kun vähän potkii itseään ja ahkeroi.

Ihmetyttää tuo ruotsinkielen vihaaminen ja ennakkoluulot tätä historiaamme ja kulttuuriimme kuuluvaa hienoa kieltä kohtaan. Itse kamppailin matematiikan kanssa koulussa ankarasti, ja mihin olen muka tarvinnut toisen asteen yhtälöitä tai logaritmeja! Hukkaan meni ja aikaa ja energiaa kului tarpeettomasti.

Ei ruotsin opiskelu tietenkään sulje meitä muun maailman ulkopuolelle. Yleisesti ottaen suomalaisten kielitaito muihin Euroopan maihin verrattuna on hyvä kunhan vain uskallamme avata suumme(vertaan esim. Italiaan ja Ranskaan, kokemusta heidän "taidoistaan" on). Englannin taitamisesta ei kannata kantaa huolta. Nuoriso oppii sitä telkkarista, netistä, elokuvista ym. jo pienestä pitäen. Helsingin liikkeiden kyltitkin alkavat olla voittopuolisesti englanniksi! Tätä naureskelivat englantilaiset turistit makeasti kesällä raitiovaunussa ja minua otti päähän.
Ja kiittäkäämme myös meidän suomenruotsalaisia suurmiehiämme, joiden ansiosta tässä maassa ei luojan kiitos ole tarvinnut päntätä pakkovenäjää!
Liisukka

Hyvä Kirsi! Minun vastikään päättynyt koulu-urani peruskoulusta lukioon meni juuri noin: pakkoruotsi rimaa hipoen yli ja käteen jäi inho koko kieltä kohtaan. Ei kuitenkaan inhoa ruotsalaisia, eikä niitä ruotsinkielisiä jotka tätä pakkoruotsia eivät kannata. Osaan muutaman sanan, mutta en käytä koskaan, ainakaan Suomessa. Ranskaa sen sijaan opin oikein hyvin lukiovuosina ja mietin jo silloin, että voi kun tätä olisi saanut lukea jo seiskalta lähtien... Yliopistossakin se pakollinen viisi pistettä meni läpihuutojutulla, koska opettaja tiesi yhtä hyvin kuin oppilaatkin, ettei ketään voisi vähempää kiinnostaa. Ja ettei kukaan tarvitse sitä.

Karjalassa näkyy venäläisiä jatkuvasti tiheämpään kuin Rovaniemen keskustassa turistiaikaan. Ruotsalaisia ei tänne kiinnosta edes matkustaa ja jos tulevat, niin englanti englanti...

Yläasteella valinnaiseksi venäjä/ranska/saksa/ruotsi - silloin motivaatio ja uskokaa tai älkää, myös ruotsin taso nousisi. Sitä kun lukisivat ne, joita se oikeasti kiinnostaa. Pakkoruotsia puolustavat suomenkielisistä vain ruotsinopettajat, joiden työ on siinä kiinni.

Oulun yliopistolla oli viime syksynä vuosien 1808-1809 muistoksi seminaari, jossa oli sekä ruotsalaisia että suomalaisia puhujia. Ruotsalaisten powerpointeissa ei ollut suomennoksia, suomalaisilla oli ruotsinnokset. Lopuksi oli kielikylvyn nimissä näytelmä, joka esitetiin suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Aihe? Selvittää, miten juntteja sellaiset suomalaisia ovat, jotka eivät tätä ihanaa pakkoruotsia halua oppia.Niiden vanhemmat nyt ovat alkoholisteja dorkia. Että tällaista suvaitsevaisuutta yliopistomaailmassa.

Pakkoruotsin asema pois - ketä äänestän?

Kirsi Virtanen haluaisi kyseenalaistaa pakkoruotsin. Ja ihan aikuisen oikeasti. Kyllä kyseenalaistaa saa, mutta missä se aikuisuus oli pakinassasi? Iva ja nälviminen eivät ole aikuisuutta.
Ruotsinkielen säilyttämisessä, pakolla tai sovulla, on kyse siitä, haluammeko kuulua Skandinaviaan vai lukeutua "itäblokkiin", jonka maiden kieliä ei ymmärretä missään muualla kuin kunkin omassa maassa? Luulisi valinnan olevan helppo!

Kiitos Kirsi!

Tämä saattoi olla ensimmäinen YLE.n ohjelma, jossa pakkoruotsia kritisoitiin ihan oikeasti ja ajan kanssa. On ollut raivostuttavaa seurata esimerkiksi tv -väittelyitä, joissa pakkoruotsin puolustajille sallitaan ties mienkälaiset heitot kun taas vastapuolen perustellutkin väitteet sivuutetaan tai ne keskeytetään.

-Tapio

Kiitos hyvästä ohjelmasta. Olipa mukavaa kuunnella kerrankin totuuksia pakkoruotsista. Olet rohkea nainet ja hyvällä asialla. Kaikkea hyvää sinulle ja jaksamista.

Pena

"Ruotsinkielen säilyttämisessä, pakolla tai sovulla, on kyse siitä, haluammeko kuulua Skandinaviaan vai lukeutua "itäblokkiin", jonka maiden kieliä ei ymmärretä missään muualla kuin kunkin omassa maassa? Luulisi valinnan olevan helppo!"

Ulkomaat usein liittävät meidät kumminkin Baltian maihin, olkoon meillä pakkoruotsi ja kaksikielyys tai ei.

Ei voi muuta kuin hymyillä tuosta vanhanaikaisesta ajattelusta että Suomi ei pärjää muuten kuin "leikkimällä" kuuluvansa Skandinaavian maihin.

Kiitos Kirsi Virtaselle ohjelmasta. On hyvä, että edes joku uskaltaa vastustaa julkisesti pakkoruotsista. Suomen pitäisi pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Nyt kuitenkin pakkoruotsi vie turhaan aikaa matemaattisesti, taiteellisesti tai teknisesti lahjakkailta oppilailta. Kun aikaa ja resursseja on rajallisesti käytettävissä, voisi pakkoruotsin lopettaa ja ottaa vihdoin huomion suomalaisten enemmistön mielipide, vai tarvitaanko uusi vallankumous. Oppilaathan sen voivat tehdä, jos päättäjät eivät ymmärrä heidän ja Suomen parasta.

Kiitokset Kirsi Virtaselle erinomaisesta ja rohkeasta esiintymisestä.

Kaksikielinen suomalainen

Harva näyttää tajunneen (varsinkin pakkoruotsittajien leirissä) että Kirsi Virtanen kärjisti asioita, niinkuin tehdään jotta saadaan ääni kuuluville. Näyttää myös jäävän huomaamatta että jutussa ei syytetä asenneongelmista pelkästään ruotsinkielisiä, vaan myöskin suomenkielisiä, se näemmä vain näyttää joiltakin jäävän kuulematta.
Lisäksi Suomi kuuluu pohjoismaihin riippumatta siitä mitä kieltä täällä puhutaan, skandinaviaan taas emme Islannin kanssa kuulu, ja jotkut tiputtaisivat myöskin Tanskan skandinaviasta pois. Jos se että puhumme suomea tekee meistä sekunda pohjoismaalaisia, niin haluammeko tosiaan sitä? Miksi olla toisen luokan pohjoismaalaisia kun voimme olla ykkösluokan eurooppalaisia? Vai rupeavatko pakkoruotsittajat jo kieltämään Suomen eurooppalaisuuden siksi että emme puhu ruotsia vaan sen sijaan mieluummin englantia?
Harvoinpa YLE:ltä on tullut mitään pakkoruotsia vastaan, mutta kun tulee niin se todellakin näemmä koetaan hyökkäyksenä suomenruotsalaisia vastaan. Surullista että Kirsi Virtanen jo ennustikin tämän omassa jutussaan: Jos joku erehtyy arvostelemaan pakkoruotsia, häntä syytetään rasistiksi. Se siitä suomenruotsalaisten suvaitsevaisuudesta.
Ja koska Uskomatonta pelasi natsikortin, niin minä vastaan siihen Freudenthal-kortilla, tätä tuskin tarttee selitellä sen enempää.
Laitala

Lainaus=on kyse siitä, haluammeko kuulua Skandinaviaan vai lukeutua "itäblokkiin..
Eikö siellä seurata maailmaa jo vuodesta 1995 olemme kuuluneet eurooppaan, eli EU:hun. Ois muutenkin hyvä että seuraisit maailmantapahtumia useammin, itäblokkia ei ole enää, eikä ruotsin kieltä sen torjumiseen aikaisemminkaan ole tarvittu. Vai nukuitko historiantunnit suomen lähihistorian osalta koulussa. Kukaan ei halua itäblokin kieliä pakkoruotsin tilalle pakoksi, vaan oikeata valinnan vapautta, nykyisen pakottamisen sijaan..!!
Valinta on helppo,otakaamme maillia ruotsin kielilaista, sieltähän muukin aina matkitaan..

En tätä ennen tiennyt, kuka on Kirsi Virtanen. Nyt tiedän.

Kiitos, teit rohkeudellasi aivan mielettömän hienon vaikutuksen!

Karjaalla voitiin palkata umpiruotsalaisia lääkäreitä. Miksi Joensuussa ei saa toimia umpisuomalainen poliisi?

Kiitokset Kirsti Virtaselle loistavasta puheenvuorostanne. Osoitti rohkeutta puuttua täysin sensuroituun aiheeseen. Niin kuin pakinassanne totesitte, pakkoruotsi, kielilakimme ja maan kaksikielisyys ovat Suomessa uskonto, valtionuskonto, jota ei saa kyseenalaistaa.
POOL

Kirsi Virtasen puheessa oli paljon faktoja. Kuitenkin tärkeintä on, että Suomesta tulee yksikielinen samalla tavalla kuin Ruotsi.

Olen 100% samaa mieltä kanssasi!

"Ruotsinkielen säilyttämisessä, pakolla tai sovulla, on kyse siitä, haluammeko kuulua Skandinaviaan vai lukeutua "itäblokkiin", jonka maiden kieliä ei ymmärretä missään muualla kuin kunkin omassa maassa?"

- Kyse on siitä, haluammeko olla Suomi vai valtio nimeltä "Pohjoismaat". Jos haluamme olla itsenäinen Suomi emmekä jokin "Pohjoismaat", emme puhu ruotsia, vaan puhumme sitä kieltä, joka luo Suomelle oman identiteetin, eli puhumme suomea. Olisi siis loogisempaa kannattaa ruotsin alas ajamista Suomessa, pakolla tai sovulla, Suomen identiteetin vahvistamiseksi.

- Kyse on siitä, haluammeko olla vain osa Pohjoismaita vai myös osa Eurooppaa. Jos haluamme kuulua myös Eurooppaan, opettelemme, emme niinkään ruotsia, vaan englantia, saksaa ja ranskaa.

- Kyse on siitä, haluammeko Pohjoismaisen yhteistyön olevan lähinnä Ruotsin imperialismia, vai haluammeko sen olevan myös Itämeren maiden (Baltia) yhteistyötä. Jos haluamme olla viimeksi mainittua, käytämme työkielenä yhteistyössä lingua francaa, englantia. On siis loogisempaa kannattaa englannin opiskelua, pakolla tai sovulla, Suomen edun ajamiseksi.

Kuulun mieluummin "itäblokkiin" kuin Pohjoismaihin, jos Pohjoismaat haluavat pakottaa minulle ruotsin kielen, mutta "itäblokki" ei halua

Mutta hei, ruotsinkielisethän voivat aina muuttaa Ruotsiin! Siellä kun puhutaan ruotsia. Saa Suomessakin toki ruotsia puhua, mutta ei suomenkieliselle.

huh... Olen opiskellut kymmenen vuotta yliopistossa. Lähinnä kirjoilla viimeiset 5 vuotta. Kaikki on kiinni siitä saanko ruotsinkielen läpi... Minulla on vaikea lukihäiriö mutta englannin opin helposti sitä käyttämällä. Olen akateemisesti lahjakas, mutta ruotsi on kuin jonkun omituisen koodin opettelua. En puhu tai ole koskaan kuullut sitä minulle puhuttavan, muuta kuin oppitunneilla.
Miksi minulla on tämä ruotsin kielinen ase ohimolla?
äänestän kokoomusta normaalisti, mutta viimeaikoina ollen äänestänyt vain persuja koska siellä on edes jotain suuntaa pakko ruotsista pois.

Väitän että urpilainen on pääministeri ensi vaalien jälkeen jos sdp päättää lopettaa pokkuroinnin ja vastustaa pakko ruotsia.

Hyvä juttu mutta pakinatyylistä en pitänyt, tämä tyyli myös teki hallaa asian esittämiselle. Tässä kun ei ole kyse vitsistä vaan vakavasta asiasta, jossa liikkuu todella isot rahat ja monien ihmisten elämä.

Itse olen saanut vapautuksen pakollisesta korkeakoulu-ruotsista ja ihmettelen miksei aikaisemman kirjoittajan poika ole saanut vapautusta myös jos kerran lukihäiriö on.

Jään mielenkiinnolla odottamaan loppuvuoden kielipoliittista keskustelua, taino ei tässä tumput suorina seistä, töitä on tehty paljo asioiden eteen monella tasolla ja RKP:tä saattaa odottaa aika tylyt hallitusneuvottelut 2011 keväällä.

Niin mikä tässä nyt oli niin pahaa? Sekö, että joku uskalsi sanoa totuuden julkisesti? Sekö, että tajusit itsekin, että nykyinen kielilaki ja suomenruotsalaisten käytös on pahassa ristiriidassa oikeudenmukaisuuden ja demokratian kanssa?

Sekö, että et tajusit itse kenties omaavasi niitä hyvinkin rasistisia ja syrjiviä asenteita, mitkä tuntuvat kukkivan suomenruotsalaisten keskuudessa?`

Näin umpisuomalaisena oli hienoa kuunnella kun joku uskalsi ja sai sanoa sen ääneen mitä valtaosa tässä maassa perustellusti ajattelee. Kenties haluaisit kertoa mitkä kohdat eivät pitäneet paikkaansa?

Kuuntelin ohjelmasi, ja koen tarpeelliseksi kiittää.

t. Kieltenopettajan puoliso ja kahden lapsen isä.

Hyvä Kirsi. Poistaisit pakkoruotsin ja pakkouskonnon mutta miksi jättää asia puolitiehen. Harva tarvitsee matematiikasta muuta kuin peruslakutoimitukset. Pois siis pakkomatematiikka. Maanteidettä tarvitaan ehkä lomakohteen valinnassa. Se hoituu matkatoimistojen esitteillä. Miksi siis pakkomaantiedettä. Sama koskee fysiikkaa, biologiaa (osaamme lisääntyäkin ilman koulutusta), äidinkieltä (senhän opimme jo lapsena) jne.

Mitä siis tarvitsemme: ehkä kotitaloutta, liikuntaa ja taideaineita. Siis pakkotaitoaineiden lisäksi vain pelkkiä vapaaehtoisia aineita niille, jotka arvelevat niitä joskus tarvitsevansa. Vai tarvitanko edes oppivelvollisuutta?

Vai olisiko koulu pakolisine oppiaineineen sittenkin se mitä Suomessa tarvitaan?

Me suomenkieliset jotka kasvoimme aikoinaan nykyistä huomattavasti kaksikielisemmässä Helsingissä emme ymmärrä tätä silmitöntä vihaa ruotsinkieltä kohtaan. Ruotsia kuultiin kaupoissa, pihoilla, harrastuksissa. Kaksikieliset perheet olivat tavallisia, eikä ainakaan meidän tavallisten kaupunkilaisten keskuudessa kieli ollut mikään erottava tai rajoittava tekijä. Pihalla minäkin opin leikit ja lorut kahdella kielellä, ja aikuisena olen iloinen siitä, että pystyn lukemaan hienojen ruotsinkielisten kirjailijoidemme kuten Westön teoksia myös ruotsiksi. Alkukielellä ne aukeavat ihan eri tavalla lukijalle kuin käännökset. Ruotsinkieli ei ole mahdotonta oppia jos on pikkuisenkin halua.

Mihin populisti K.Virtanen pyrkii? Politiikkaanko? Puolue joka saattaisi ottaa hänet avosylin vastaan olisi kai Perussuomalaiset? Ääniä kyllä kertyy kosolti sieltä Itä-Helsingin suunnalta lietsomalla kielivihaa.
Kiittäkäämme ruotsinkielisiä poliitikkojamme (mm.Paasikivi) ja sotilaitamme (mm. Mannerheim) siitä että emme tässä maassa ole joutuneet opiskelemaan pakkovenäjää.

Kirsihän kerttoi pitävänsä maksalaatikosta vaikkei pidäkään rusinoista. Olen pahoillani isoisäsi puolesta, muttei sen takia koko kansaa kuitenkaan kannata pakotaa opiskelemaan ruotsia

Kiitos rohkeasta ohjelmasta. Todella virkistävää väsyneelle sielulle.
Aika saada pakkoruotsi pois päiväjärjestyksestä ja siirtyä uuteen ja demokraattiseen yhteiskuntapolitiikkaan.

Kiitos!

Den synpunkt som Gun W-H framförde var helt ny för mej. Kan det vara sant? Maffiososystem?
Erkki Nevalainen

Kiitos Kirsi erittäin hyvästä ja asiallisesta radio-ohjelmastasi. Osuit "naulan kantaan".

Tässä sinulle uusi herkullinen ohjelmaaihe:

Tulossa uusi pohjoismainen kielikampanja

Norden - Virallinen pohjoismainen yhteistyö http://www.norden.org/fi kampanjoi näyttävästi uutta pohjoismaista kielikampanjaa.

Nyt aloittettavalla yhteispohjoismaisella kielikampanjalla aiotaan vahvistaa lasten ja nuorten kykyä ymmärtää ja viestiä keskenään jollakin kolmesta skandinaavisesta kielestä, eli ruotsiksi, norjaksi tai tanskaksi. Kielikampanja on määrä julkistaa helmikuussa 2010, ja se kestää koko vuoden. Suomen tai islannin kieli eivät kuulu kampanjaan.

Suomi rahoittaa Norden -toiminnasta 17%, mutta hetkinen...missä on Suomen kielen kampanja tai edes maininta suomen kielestä? Nordenin sivuilla Suomi on sentään kelpuutettu pohjoismaihin, mutta miten suomen kieltä on virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä huomioitu tai kampanjoitu? Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat toimintaa, joka syrjii suomenkieltä (Pohjolan toiseksi puhutuinta kieltä) pohjoismaisessa yhteistyössä.

Pohjoismaisen yhteistyön ministeri Jan Vapaavuori sanoi puheessaan Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen järjestämässä Merkkivuoden 1809 päätöskonferenssissa maanantaina 18. tammikuuta mm. seuraavaa:

\"Suomen kaksikielisyyden turvaamiseksi ja pohjoismaisen yhteistyön parantamiseksi meidän täytyy varmistaa, että lapset ja nuoret oppivat ruotsia ja ennen kaikkea ymmärtävät ruotsintaitojen merkityksen. Tavoite on, että kaikki pohjoismaalaiset voivat kommunikoida keskenään jollain skandinaavisella kielellä\", Vapaavuori toteaa.

Mitä Jan Vapaavuori on tehnyt suomen kielen edistämiseksi kyseisessä yhteistyöelimessä? Miten Norden kampanjoi suomalaisuuden tai suomen kielen puolesta?

Olen suomenruotsalainen, osaan suomea jonkun verran. Olen opiskellut ja oppinut suomea koulussa ihan mielellani. Asenteestahan se on kiinni, ja minusta koulunkaynti oli kiva.
Nyt asun ulkomailla, naimississa ranskalaismiehen kanssa. Meilla on yksi lapsi. Puhun lapseni kanssa ruotsia, mieheni puhuu ranskaa ja lapsemme vastaa meille sitten engannin kielella. Kunnon amerikkalainen kun on.
No,melkein kaikki ihmiset suhtautuvat tahan meidan jarjestelyyn positiivisesti, paitsi muutamat henkilot.He kuuluvat kaikki samaan ryhmaan: Suomenkieliset ulkomailla asuvat rouvat.
Miksi?
No, minunhan pitaisi ehdottomasti,kunnon suomalaisena, puhua suomea tyttareni kanssa.Vaikka on hyvin epatodennakoista etta palaamme Suomeen. Silti, suomea , eika ruotsia minun pitaisi puhua?(Mita mielta sina olet tasta?)
No, se nyt on heidan ongelmansa. Yksi on ihan varma. En ikina vaittaisi etta kaikki suomenkieliset ovat samanlaisia. Tiedan hyvin etteivat ole.
Joten sinun puheesi ovat juuri sen takia aika loukkaavia; kaikki suomenruotsalaiset tykkaavat nain, miettivat niin, ovat sita mielta etta ...
Ne "totuudet" eivat kertakaikkiaan pida paikkansa. Mekin olemme yksiloita, ja eri mielta asioista. Jopa "pakkoruotsista".

Olet syntynyt ja kasvanut kaksikielisellä paikkakunnalla ja olet kuullut sitä ruotsia aina siellä teilläpäin. Näin ei kuitenkaan ole koko Suomen alueella ja ruotsia kuitenkin kaikille opetetaan. Itse olen asunut koko elämäni paikkakunnilla, joissa ei ole asunut yhtään ruotsinkielistä. En siis ole koskaan tarvinnut oikeasti ruotsia missään, täällä se kaksikielisyys ei ole elävää ja rikasta, tänne ei edes eksy turistina yhtään suomenruotsalaista. Miksi siis minun ja muiden suomalaisten, jotka emme elä ruotsinkielisten kanssa sekaisin tarvitsee pakolla opiskella ruotsia? (meitä muuten on paljon, jos vilkaiset karttaa, josta näkyy missä suomenruotsalaisia asuu Suomessa). Olisi paljon parempi, että voisimme valita juuri ne kielet opiskeltavaksi kuin itse haluamme. Tämä on vain ihan realistinen näkemys ruotsinkielen tarpeesta täällä missä ei ruotsinkielisiä asu, tämä ei ole edes vihaa itse kieltä kohtaan, pelkästään kyseenalaistan pakkoruotsin tarpeellisuuden KAIKILLE suomalaisille ja kaikilla kouluasteilla.

...teidän kanssa.

Suomessa puhutaan sitä mitä toimii - jos kaikki puhuu suomea niin suomea se on, jos kaikki osaa ruotsia niin miksei sitä? Tai sit englantia, venäjää - pääasia on että viesti menee perille, eikö vain?

Jos Kirsin tekstissä vaihtaisi sanan "suomenruotsalainen" sanaksi "etiopilainen", veikkaisin että tulisi aikamoiset sakot YLElle.

Suomenruotsalaisena näen enemmän ja enemmän syitä muuttaa pois maasta. En haluaisi, mutta lasten kannalta ehkä olisi parempi kasvaa isoksi ilman tällaista vihaa.

Aivan loistava ohjelma.

Poliitikkojen syyt pitää kielipoliittinen Status Quo on yksi olennainen kysymys Suomen kielipolitiikan kehittymättömydessä. Kirjoitin siitä pitkän vain pintaa koskettavan analyysin joka ei mahdu tänne, mutta jonka voi lukea Ajankohtaisen Kakkosen mainiossa pakkoruotsikeskustelussa http://atuubi.yle.fi/keskustelu/id-20056 56?page=67

Olen asunut kymmeniä vuosia pääkaupunkiseuduilla ns. paremmissa kaupunginosissa, teen työtä monissa kaksikielisissä firmoissa, siis ystävinäni ja työtovereina on monia suomenruotsalaisia. Silti fakta on tämä: ruotsia ei ole tarvinnut puhua, sitä ei ole haluttu eikä vaadittu. Suomenruotsalaisina he ovat ovat olleet täysin suomenkielisiä, puhe on aloitettu kysymättä suomeksi, suomenruotsalaisuus ei ole tullut esille kuin sukunimessä ja mitään palveluvaatimuksia tai niskojen nakkelua heiltä ei ole kuulunut. Yhtään sanaa ei ole suomeksi hapuiltu, päinvastoin, kun he ovat ruotsia puhuneet niin ns. vaikeat sanat on korvattu suomella. Koska suomalaisia he selkärangaltaan ovat, aivan kuin minäkin.

Olen varma että 90% suomenruotsalaista haluaisi pakkoruotsin pois jos heiltä sitä kysyttäisiin ilman RKP:n kirvestä pään päällä ja Folktingetin hirttoköyttä kaulan ympärillä. He eivät VAADI palveluja ruotsiksi, koska he osaavat suomea täydellisesti. Sivistynyt ihminen ymmärtää tämän.

Pakkoruotsi on kehäpäätelmien runsaudensarvi. Aina päästään samaan lopputulokseen: pakkoruotsi on koska pakkoruotsi on. Tästä oravanpyörästä on nyt hypättävä ulos aikuisten ihmisten loogiseen ja todelliseen maailmaan ja mietittävä Suomen kielipolitiikka uudelleen vastaamaan tulevaisuuden tarpeita koko Suomen, ei pienen hemmotellun vähemmistön, hyväksi.

Kirsille suurkiitos ja voimia sanan säilälle.

Hyvä Kirsi! Täydet pisteet!

Hyvä ja erinomainen selostus taas Kirsiltä. Demokraattisin keinoin emme voi pakkoruotsille mitään, mutta mukava kuulla sinunkaltaisen kovanluokan asiantuntijan mielipide.
Kauhu oli se tunne, jolla aikoinaan pakkoruotsia päntättiin. En ole sitä koskaan tarvinnut, Ruotsissakin on pärjännyt hyvin englannilla.
On se hyvä, että asiasta pidetään ääntä, Demokratian keinoin emme voi mitään, Sääliksi käy vaan lapsia, en toivoisi turhaa rangaistusta hyödyllisen oppimisen tilalle.
Kaikkea hyvää Kirsille!

Kaksikieliset jätetään kokonaan laskuista jääveinä pois, hehän osaa molemmat.Ahdasmielisen kaksikielisen pitää ajatella kokonaisuutta , Yksikielisistä on 99% suomen kielisiä.
Pakkoruotsissa on kysymys aivan muusta. Koululaitos yrittää veronmaksajain rahoilla pakottaa suurta enemmistöä lukemaan kieltä, jota ei todellakaan tarvitse, ruotsia.
Mannerheim sanoi aikoinaan, että ensimmäisenä vieraana kielenä pitää opetella VIHOLLISEN kieli. Ruotsi ei kykene Suomea valloittamaan, sitä ei kannata opetella.

Opiskelin ruotsia koko kouluaikani innokkaasti kuten kaikkea muutakin. En ole koskaan varsinaisesti puhunut kieltä, mutta olen nauttinut kovasti sen osaamisesta: kuuntelen ruotsinkielisiä ohjelmia, luen ruotsalaisia kokkauslehtiä, jokus luen kirjojakin ruotsin kielellä. Minusta ei ole milloinkaan tuntunut siltä, että olisin opiskellut turhaan.

Poikani, 17, inhoaa ruotsin opiskelua, kuten kaikki muutkin ikätoverinsa, vaikka olen tehnyt kaikkeni hänen asenteensa muuttamiseksi varhaislapsuudesta saakka.

Minulla on ruotsinkielinen tuttava, ystävä ja sukulainen. Tampereen seudulla ei mahdollisuudet tällaiseen eivät ole kovinkaan mahtavat. Puhun kaikkien em. kanssa suomea, mutta olen ajatellut vielä jossain vaiheessa siirtyä ruotsiin. Nyt viidenkympin paremmalla puolella näyttää oppimiskykykin paranevan...

En tiedä, olenko pakkoruotsin kannalla. Ehkä ruotsin opiskelua voisi vähän vähentää. Minulla se oli toinen kieli. Luultavasti vähemmälläkin saataisiin toivottu vaikutus aikaiseksi.

Kaikkea menestystä ruotsin kielelle ja suomenruotsalaiselle kulttuurille Suomessa!

Outi Tampereelta

Päivastoin kuin Kirsi, joka väitti TITÄVÄNSÄ, että Jumalaa ei ole, en ole väittänyt, että TIETÄISIN, että Jumala on. Kunhan Kirsi ja hänen tavallaan USKOVAT (uskostahan on kyse)todistavat, että Jumalaa ei ole, täytyy minunkin tarkistaa uskoni. Järkeni kyllä sanoo, että tyhjästä on paha nyhjäistä.

Kiitos ihanan raikkaasta ohjelmasta ja erityisesti rohkeudesta. On totisesti aika puhua tällaisestakin virtahevosta olohuoneessa.

Paavo Ruotsista

Eikö tässä maassa ole tähdellisempiä huolenaiheita ja korjattavia epäkohtia kuin ns. pakkoruotsi! Muihin Kirsi Virtasen juttuihin on näköjään tullut tätä keskustelua huomattavasti vähemmän kommentteja, vaikka hän on käsitellyt paljon suurempiakin ongelmia kuin tuo ruotsin opiskelu. Kumma kyllä sen kielen oppiminen näyttää olevan porukalle tosi vaikeaa. Mutta kielten opiskelu on työtä, ja varsinkin sellaisten kielten jotka ovat ns. kielioppikieliä kuten juuri ruotsi. Kökköenglannilla pärjää ja tulee ymmärretyksi panemalla vain sanoja peräkkäin. Entäs sitten kun sanoja pitäisi taivuttaa? Apua apua, kamala kieli, en opi, en osaa! Hyvät ihmiset, opiskelu vaatii kovaa työtä ja istumalihaksia, ja se on meidän peruskouluissamme näköjään unohdettu. Koulussa kun pitäisi olla vain kivaa. Ei se niin mene. Viimeistään työelämässä havaitsee, että ei se duuni aina niin hauskaa ole mutta sitä on silti tehtävä. Parku pois, Suomen kansa ja huolestukaa ihmiset jo nyt pahemmistakin ongelmista kuin ruotsin kielestä!

Olen itäsuomalainen. En ole koskaan tarvinnut ruotsin kieltä, jos ei lasketa lain vaatimia koulussa suoritettuja ruotsin kokeita tarpeeksi (ja minä en laske).

Tiesin jo kyseisen kielen opiskelun aikoihin, että sen tarve jää suurella todennäköisyydellä erittäin pieneksi. Olen 27-vuotias nyt ja en ole siis tarvinnut kieltä lainkaan. Alkuperäinen arvioni hyvin pienestä tarpeestakin siis osoittautui liian optimistiseksi.

Olisin halunnut opiskella saksaa ja opiskelinkin sitä yläasteella. Lukiossa kuitenkin jätin sen opiskelun, koska en jaksanut muiden aineiden lisäksi lukea pakollisten englannin ja ruotsin lisäksi kolmatta vierasta kieltä. Minulle turha ruotsin opiskelu vei mielestäni minulta mahdollisuuden keskittyä tarpeellisemman kielen opiskeluun.

Englannista olen aina pitänyt. Jo lapsena huomasi, että se on tärkeä kieli ja todella tärkeä se on ollutkin. Pidin englannin opiskelusta ja se oli minulla aina vahvimpia aineita koulussa. Sen opiskeluun oli motivaatiota sen tärkeyden ja hyödyllisyyden vuoksi.

Minusta ruotsin kielen lain avulla kouluun pakottaminen on erittäin surullista ja haitallista valtavan kokoiselle osalle väestöä. Mikään ei estäisi ruotsin opettamista vapaavalintaisena kielenä. Ei mikään, paitsi Kirsi Virtasen mainitsemat seikat, jotka jo tiesin hyvin ennen ohjelman kuuntelemista.

Liian usein näissä keskusteluissa ajaudutaan pohtimaan asiaa siltä kantilta, että ruotsia joko opetetaan tai ei. Valinnaisena kielenä saavutettaisiin kauan kaivattua joustavuutta. Ne, jotka haluavat opiskella ruotsia tai kokevat sen tärkeäksi taidoksi voisivat valinnaisena kielenä sitä edelleen opiskella.

Älkää kuitenkaan vaivautuko tulemaan luokseni sillä argumentilla, että oli minulle itselleni edullista se, että minut aikoinani pakotettiin oppimaan tuota kieltä. Kuten sanoin, en jaksanut tämän lain vaatiman pakon vuoksi opiskella sellaista kieltä, joka olisi minulle ollut tärkeämpi elämässä ja paljon motivoivampi aine koulussa.

Mielestäni tällainen vahingollinen pakotus on myös vaikuttanut negatiivisesti suhtautumisessani suomenruotsalaiseen väestöön, ruotsalaiseen kansanpuolueeseen ja ruotsin kieleen.

-itäsuomalainen korkeakoulutettu

Eikä ilmeisesti äidinkielenopetusta. Muuten, kuinka monella on ollut hyötyä kemian tunneista koulun jälkeen? Entä fysiikan? Miten on tuon jatkomatikan puoli? Onhan insinöörejä olemassa, mutta entäs me muut tallaajat? Koulu on täynnä "turhia" oppiaineita joita ei käytetä enää koulun jälkeen, mutta silti niiden opetusta painotetaan. Ja ruotsista voi tehdä vapaaehtoisen aineen, mutta kielet pitää pysyä pakollisina kouluissa. Kaikkien tulee opiskella ainakin kaksi vierasta kieltä pakollisina. Mitkä ne sitten ovat on eri asia. Veikkaan että moni koulussa käyvä vain haluaa eroon ruotsintunneista, mutta eivät halua mitään niiden tilalle. Fat chance. Ruotsi maistuisi ehkä pikkasen paremmalle jos pistetään samalle viivalle venäjän kanssa pakon edessä. Venäjä ei ole mikään helppo kieli.

Olen pitkään odottanut että asioista voidaan puhua Suomessa avoimesti. Ruotsin kieli on ollut tabu jota ei saa arvostella edes asiallisesti. Olen ollut valtiolla töissä yli 25 vuotta ja ruotsia en ole koskaan tarvinnut. Suomalaisten olisi vihdoin aika ajatella globaalisti: muitakin kieliä on ja jokaisen suomalaisen ei tarvitse opetella samaa vierasta kieltä.

Rutsissa 18 vuotta asuneena,muutimme suomeen 14 vuotta sitten. Täällä en olla ruotsinkieltä tarvineet, en minä eikä lapsetkaan. Asumme pääkaupunkiseudulla ja tulemme aivan hyvin toimeen suomenkielellä, englantia kyllä tarvitaan. Ruotsissa meidänikäisten (55v)suomasta muuttaneiden lapsenlapset eivät enään osaa suomenkieltä juurikaan.
Pakkoruotsi kyllä poistuu Suomesta, mitä nopeammin sitä parempi!

"Veikkaan että moni koulussa käyvä vain haluaa eroon ruotsintunneista, mutta eivät halua mitään niiden tilalle."

Ota huomioon, ettei me vapaan kielivalinnan kannattajat olla kaikki peruskoululaisia tai sen ikäisiä.

Ammattikouluissa, korkeakouluissa ja yliopistoissa ei välttämättä tarvitse ruotsia korvata edes toisella vieraalla kielellä, vaan vapaus valita jotain tulevassa työssä tärkeitä kursseja, syventäviä sellaisia.

"Kukakohan vaatii islantilaisia puhumaan ruotsia? Ja haluavatko islantilaisetkin oppia puhumaan ruotsia, jotta voivat sitten keskustella ruotsiksi aina kun tapaavat jonkun toisen pohjoismaalaisen?"

Bästa Kirsi, på Island läser man sex år danska i skolan. Islänningarna talar en lättförståelig danska och kan därför kommunicera med andra nordbor, även finlandssvenskar, utan att använda engelska.

Kiitos "vapaustaistelijallemme"!

Rukoilen, että lapseni välttyvät pakkoruotsilta ja siltä turhautumiselta minkä itse koin. Rukoilen vaikka et sitä hyväksy. Kaikkea hyvää sinulle!

Kirsin Virtanen halusi jälleen vetää mutkat suoriksi: Jokainen opiskelkoon niitä kieliä, joista on eniten hyötyä omassa elinympäristössä. Siis vaikka englantia kannattaakin opiskella joka puolella Suomea, on ruotsin opiskelu länsipuolella yhtä mielekästä kuin venäjän itä-Suomessa.
Aikoinaan emme - niinkuin kai viisasta olikin - halunneet oppia venäjää sulautumisen pelossa. Saattaa se vieläkin uinua alitajunnassamme, mutta eiköhän kielen oppimisen vaikeus anna liiankin hyvän suojan tuolle pelolle. Ja toisaalta onhan tilanne länsi- ja etelärannikolla, jossa on kiinteä ruotsinkielinen väestö aivan toinen.
Ainoa vieras kieli, joka tunkeutuu koteihimme saakka on kuitenkin englanti. Ei sekään silti aivan helposti tartu päähämme.
Opiskelin pari vuotta esperantoa. Se on selkeä kieli, jonka oppiminen vaatii ehkä kolmasosan (jotkut sanovat 1/5) siitä ajasta, minkä ns. elävän kielen oppiminen vaatii. Vaikka kieli on keinotekoinen,käyttäjästä se tuntuu samalta kuin muutkin vieraat kielet.
Esperanto olisi mitä sovelian kakkoskieli kaikille kansoille. Sillä kielellä voisimme tasavertaisina kommunikoida! Ja ilman sitä epäsuhtaa, minkä esim. englantia äidinkielenään puhuva nyt saa.
Aikoinaan Ranska esti sen, että esperantosta olisi tullut virallinen kongressikieli. Voi vaan arvata mitkä tahot sitä nyt eniten vastustavat.
Esperanton suosio on nyt voimakkainta Kaukoidässä. Englannin saavuttama valta-asema on tietenkin ehdoton, mutta ovatko kaikki asiantilaan tyytyväisiä? Ehkä he hyväksyvät englannin nyt kun muita käytännön vaihtoehtoja ei ole. Entäs jos USA:n valta-asema joskus romahtaa? Senkin varalta joku poliittisesti neutraali kieli, kuten esperanto, voisi olla monessa suhteessa hyödyllinen väline. Vaikka esperanto pohjautuu eurooppailaisiin kieliin, sen omaksuminen esim aasialaisille on paljon helpompaa kuin esim englannin tai ranskan.
Raimo Jukkola

Kike_B: "Venäjä ei ole mikään helppo kieli." Venäjä on paitsi helppo kieli, niin myös aidosti tarpeellinen. Toisin kuin ruotsi. Kiihkoruotsikot yrittävät vedota muihin "pakollisiin" aineisiin ja sanovat niitä "turhiksi". Ei voi olla ahtaampaa näkökulmaa asiaan! 'Jos ei ole pakkoruotsia niin ei saa olla muitakaan aineita' tuntuu kaislikossa elävä suru ajattelevan. Tämä ajattelutapa on tuttu vuosien takaa.

Muistatteko tapauksen Hietaniemen hautausmaalta? Vuonna 2004 oli ilmestynyt kyltti "uusi alue" mutta kun se ei ollut ruotsiksi, sitä ei saanut olla lainkaan. Helsingin hautaustoimen johtaja Ritva Lehto sanoi alistuneesti että suomenkielinen kylttikin on otettava siis pois. "Oikeudenmukaisuuden nimissä on siis oltava ilman kylttejä molemmilla kielillä."
Ei ole rajaa ruotsinkielisen politiikassa.

Hyvä Kirsi Virtanen!

Pakkoruotsille ei ole yhtään perustetta jäljellä-jos niitä nyt koskaan olikaan. Paitsi laki- ja natsikortit, jotka tarvittaessa nostetaan esiin.

Kansan enemmistön tahto ei toteudu tässä asiassa- missä demokratia? Eduskunta ja hallitus täynnä vellihousuja!

Mainio kirjoitus ja mainiot radio-ohjelmat. Jatka samaan tapaan.

Kiitos, mielenkiintoisesta ohjelmasta. Ohjelmasi oli selkeästi tuotemerkkiä Kirsi Virtanen.

Tosin asia pitäisikin nostaa uudestaan ja pysyvästi tapetille. Maailma muuttuu ja kyseinen aihe tarvitsee asiallisalista keskustelu. Kummankaan osapuolen aggressiivinen tai hyökkäävä asenne ei edesauta asiasta keskustelua. Osapuolien täytyy myöntää itselleen todellinen tilanne ja hyväksyä se.

Tietenkin kielien pitää olla pakollisia. Mutta vain kielien yleisesti eikä vain tietyn kielen. Nyt ongelman on se että kun lähes kaikki tarvitsevat englantia niin se myös valitaan. Kun ruotsi on pakollinen niin tässä onkin sitten käytetty ne kahden kielen paikka jonka normaali opiskelija pystyy opiskelemaan ilman että se alkaa haittaamaan muita aineita. Tuloksena on että suomalaisten kielitaito on huono: osataan vaan englantia ja huonolla motivaatiolla opittua ruotsia vain vähän. Kuitenkin tarvittaisiin ranskan, saksan, kiinan, jne kielten osaajia. Tämä pakkoruotsi on uskomattoman suuri haitta ja rasite Suomelle koska se kaventaa huomattavasti suomalaisten osaamaa kielipalettia.

Minä tarvitsen matematiikaa ja fysikkaa joka päivä. Itse asiassa jokainen ihminen tarvitseen fysikkaa joka päivä. Kun kävelet, ajat autoa, tai tee mitä tahansa niin hyvällä fysiikan ymmärryksellä ymmärrät miten asiat toimii ja se auttaa välttämään ongelmia. Kuinka monta kolaria olisikaan vältetty jos ihmiset ymmärtäisivät fysiikan peruslait. Mutta kun eivät ymmärrä kun kaikki aika menee pakkoruotsin opiskeluun. Lisäksi koulufysiikassa on se ongelma että opetetaan liikaa laskuja kun pitäis opettaa sitä enemmän miten fysiikka toimii.

Olen DI ja en ole tarvinut kertaakaan ruotsia vaikka sitä piti pakolla opiskella 8 vuotta. Se oli ainoa aine minun opiskelu-uralla, joka oli pakollinen peruskoulusta TKK:lla ja jota ei voinut korvata millään muulla. Suomen tyhmät poliitikot kun ovat päättäneet että ruotsi on tärkeämpi aine tietotekniikan DI:lle kun vaikka tietorakenteet ja algoritmit tai englanti. Kummastakin voi luistaa opinnoissa vaikka ilman kumpaakin ei voi toimia ohjelmoijana. Vain ja ainoastaan virkamiesruotsista ei voi luistaa!

Avasit mielenkiintoisesti suomenruotsalaisten näkökulmaa asiaan, ja perustelut tuntuivat kantavan. Haluan nostaa esiin vielä kaksi uutta asiaa, pakkoruotsin vaikutuksen talouteen ja lainsäädäntöön.

Taloudellisen yhteistyön näkökulmasta kysyn, millainen kyky ihmisellä on toimia osana kansainvälistä verkostoa, jos hän osaa suomea, ruotsia ja englantia. Verrattuna, että ruotsi olisi korvattu jollakin maailman kielellä. Kansalaisten toimintakyky on suoraan rinnasteinen Suomen hyvinvointiin. Jokainen ruotsintunti on oman arvioni mukaan menetetty kansainvälisen yhteistyön ja liiketoiminnan mahdollisuus.

Liiketoimintaympäristön näkökulmasta ruotsinkielinen lainsäädäntö on Suomelle tarpeeton taakka. Ulkomaisille yrityksille Suomeen olisi helpompi perustaa yritystoimintaa mikäli lainsäädäntö olisi ruotsin sijasta englanniksi. Tällä hetkellä ruotsinkielisen lainsäädännön ylläpitäminen ja luominen kuormittaa tarpeettomasti suomalaista yhteiskuntaa.

Kansalaisten yhtenmukaisuutta toteuttaisi parhaiten suomen- ja englanninkielinen laki. Englannin kieli palvelee oikeudenmukaisemmin kuin ruotsi, kun huomioidaan kaikki Suomessa olevat vähemmistöt.

Oikeudenmukaisuus ja taloudellinen toimintakyky ovat hyvinvoinnin perusta.

Jotkut ruotsinkieliset voivat väittää vastustavansa pakkoruotsitusta. Todellisuudessa jokikinen ruotsinkielinen HYÖTYY siitä. Joten helppo on uskotella että vastustaa, mutta uskaltavatko he julkisesti sitä vastustaa ? Eivät. Ainoita poikkeuksia on täälläkin ruotsiksi kirjoittanut rohkea ja oikeamielinen Gun, joka paljasti ruotsinkielisten syndikaatti-ja mafiososyteemin. Lisäksi ehkä prof. Fred Karlsson, joka aikoinaan kirjoitti pitkän artikeelin HBL:ään otsikolla : " Det är dags för finlandssvensk självkritik " ( On suonmenruotsinkielisten itsekritiikin aika ) .
Mitään itsekritiikkiä ei ole kuulunut. Esim. Claes Anderssonin puheisiin ei ole luottaminen. Hänestä mukamas ruotsinkielisten kiintiöt ovat vääriä, mutta hän kuitenkin kannattaa pakkoruotsia... Samanlaisia tekopyhiä, näennäishumanisteja ovat kaikki muutkin ruotsinkieliset "humanistit"...Niistä pahin Jacob Söderman.
Muita on roppakaupalla.

KIITOS KIRSI!

Yleisradiolla on vielä toivoa!

Olipas melko katkeraa ja loukkaavaakin tekstiä - eikä kummallisilla yleistyksillä ollut mitään määrää. Enpä ihmettelisi jos joku tekee tästäkin kantelun, syytä olisi. Asiasisältönsä puutteen lisäksi itse ohjelmakin oli odottamattoman huono, ainakin minä kaipaan radion puheohjelmalta henkilökohtaisen ruikutuksen sijasta edes hiukan objektiivisempaa otetta. Varsinkin sen loistavan seksi-jutun jälkeen tämä oli kyllä riman alitus.

Ja - kuten arvata saattoikin - palautelaatikko pursuilee näitä "hyvä hyvä Kirsi kun uskalsit sanoa, painukoot svedupellet sinne mistä ovat tulleetkin" -viestejä. Hohhoijaa.

Hyvä Kirsi! Sinä se osaat ja uskallat sanoa miten asiat ovat. Älä välitä noista niuhoista, jotka haluavat estää lapsiltamme vapaan kieltenopiskelun.

Kielten opiskelu perustukoon valinnaisuuteen ja motivaatioon. Pakko ei ole koskaan hyvästä. Kielten opiskeluunäidinkieli + kaksi pakollsta kieltä. RUOTSI olkoon myös valinnaisena suomenkielisille.

Jatka samaan rataan. Kyllä me vielä vapaudumme ikeestä!

Mitä on loukkaavaa ? Se, että meidän lasten pitää 4.7%n vähemmistön kieltä opiskella. Näillä ruotsalaisilla täällä ei ole mitään suhteellisuuden tajua, ei pienintäkään. Ruotsissa opiskellaan pakkoenglantia, muttei suomea, vaikka suomenkielinen vähemmistö on 2 kertaa niin suuri kuin ruotsinkielinen täällä. Ruotsi on fiksu. Suomessa tarvitaan muutosta heti ja rajusti. Huhhuh, mikä valtio. Tämä epädemokraattisuus on kestänyt liian kauan. Sen takia ihmiset eivät kestä sitä enää. Jotkut puhuvat vihasta. Ei ole kyse vihasta vaan suhteellisuudesta, sitä tarvitaan. Eihän kouluruotsi ole ainoa asia, kaikki virkamiesruotsi ja muut etuisuudet, turhat ruotsinkieliset tienviitat jne kaikki maksaa ja ruotsinkielisten verorahat eivät siihen riitä.

Hienoa Kirsi, kiitos, että uskallat puhua pakkoruotsista.
Äänestäisin sinua eduskuntaan, jos olisit ehdolla!

Vantaalla 2,9% puhuu ruotsia, muita kieliä puhuvia on lähes 10 % ja suomenkielisiä on n 87 %.
Silti kaikkien vantaalaisten, suomenkielisten ja muukielisten, on opiskeltava pakkoruotsia, jotta bättre folk saa palvelut omalla kielellään.

Valtion ja kuntien talous on pohjamudissa ja kaikesta on leikattava. Silti meillä on tuo pyhä lehmä, pakkoruotsi ja kaksikielisyys, johon on löydyttävä rahaa, vaikka ihmiset riutuvat leipäjonoissa ja vanhukset ja sairaat jäävät ilman hoitoa.

Ruotsissa uusi kielilaki edellyttää kaikilta kansalaisilta ruotsin kielen osaamista.
Suomessa on kielilakia korjattava vastaavasti niin että kaikkien vähemmistökieliryhmien, myös ruotsinkielisten, on opiskeltava suomea, niin että selviävät tässä 95% suomenkielisessä maassa.

Ruotsinkielisiä on hyysätty jo satoja vuosia tässä maassa, nyt meidän suomenkielisten mitta on tullut täyteen!

On ylimielistä vedota siihen, että jos ei opi ruotsia, niin on oppimiskyvyssä vikaa ja sillä perusteella vaatia kuitenkin oppimaan tuota kieltä. Jos koulun oppisisällöissä on muuttamista, se ei tarkoita sitä, että ruotsia ei kuitenkaan saisi kyseenalaistaa. Virtanen perusteli hyvin loogisesti, miksi pakko ei ole tarpeen ruotsinkielen kohdalla ja että ruotsinkieliset vaativat kohtuuttomia lakiin vedoten. Lakia on muutettava. Tämä on se ongelma, kun ruotsinkielen opetus on vielä uskon asia liian monelle poliitikolle. Onko näillä tarve osoittaa kyvykkyytensä, kun heillä on ollut resursseja oppia myös monelle turha kieli?

On tavallisen ihmisen vähättelyä estää häntä laittamasta aikaansa johonkin muuhun kuin turhan kielen opiskeluun. Opettajana tiedän, että aina ei ole pelkästään kyse laiskuudesta, vaan ihan todellisesta kiusaaamisesta monen oppimisvaikeuksisen kohdalla.

Virtasen jutussa ei ollut lainkaan katkeruutta, vaan se oli tervetullutta puhetta tästä tabusta aiheesta.

On ylimielistä vedota siihen, että jos ei opi ruotsia, niin on oppimiskyvyssä vikaa ja sillä perusteella vaataia kuitenkin oppimaan tuota kieltä. Jos koulun oppisisällöissä on muuttamista, se ei tarkoita sitä, että ruotsia ei saisi kyseenalaistaa. Virtanen perusteli hyvin loogisesti, miksi pakko ei ole tarpeen ruotsinkielen kohdalla ja että ruotsinkieliset vaativat kohtuuttomia lakiin vedoten. Lakia on muutettava. Tämä on se ongelma, kun ruotsinkielen opetus on vielä uskonasia liian monelle poliitikolle. Onko näillä tarve osoittaa kyvykkyytensä, kun heillä on ollut resursseja oppia myös monelle turha kieli.

On tavallisen ihmisen vähättelyä estää häntä laittamasta aikaansa johonkin muuhun kuin turhan kielen opiskeluun. Opettajana tiedän, että aina ei ole pelkästään kyse laiskuudesta, vaan ihan todellisesta kiusaaamisesta monen oppimisvaikeuksisen kohdalla.

Virtasen jutussa ei ollut lainkaan katkeruutta, vaan se oli tervetullutta puhetta tästä tabusta aiheesta.

Vasabladet, tänään:

"Yle-journalistista tehty kantelu, koska lausui suomenruotsalaisista.
(Publicerad 1 februari 2010 kl. 23:40. Senast ändrad 1 februari 2010 kl. 23:42)

Ylejournalisti Kirsi Virtanen esitti lausunnon kaikista suomenruotsalaisista radiokolumnissaan YLE 1:ssä viime viikolla.Näin katsoo 5 henkilöä, jotka ilmoittavat Virtasen Julkisen sanan neuvostoon. Yksi ilmoittajista on vaasalainen sosiologi Kjell Herberts.
Kolumni sisälsi monia asiattomuuksia ja suoria epätotuuksia, kuten että suomenruotsalaiset eivät olisi isänmaallisia. Sellaista vetelyä emme halua kuulla. Puhtaasti sosiologisesti pohdin minä: jos me kuulemme tämän usein, ehkäon vaara, että suomenruotsalaiset alkavat loitontautua ja eivät tunne itseään enää tervetulleiksi omassa maassaan, sanoo Herberts.
-Minä tykkään, että se on merkillistä, että julkisen sanan neuvosto ei käsitellyt Holger Westin aiemmin Virtasesta tekemää valitusta.
Viime kesänä Wester ilmoitti saman kolumnistin JSN:oon, koska tämä vertasi suomenruotsalaisia kyykäärmeisiin.
JSN ottaa kantaa siihen, onko toimittaja noudattanut journalistien eettisiä sääntöjä vai eikö ole. Kirjeessään JSN:ään allekirjoittaneet kirjoittavat myös, että kolumni on selvästi tapaus, jossa kiihotetaan kansanryhmää vastaan. Kiihotukseen ei JSN ota kantaa, vaan kiihotus on rikos, josta valtionsyyttäjä voi nostaa kanteen.
-On tärkeintä, ettäYLE ottaa vastuunsa. Mutta jos tämä ei auta, ehkä täytyy olla valmis menemään pidemmälle."

hazard-kolumnikeskustelusta kaikki tietävätkin jo, että Julkisen sanan neuvosto vaatii sitoumuksen, että toimittajaa ei haasteta oikeuteen , jos se ottaa kantaa asiaan ja antaa mahdollisen huomautuksen toimittajalle.
Olisi tosin herkullista, jos RKP haastaisi Virtasen oikeuteen kiihotuksesta. Toivokaamme, että Herberts ja hänen 4 muskettisoturiaan jaksavat ajaa asiaa.

Keskusteluun voinemme lisätä näkökulman, kun täysin ruotsinkielinen tulee avioliiton kautta paikkakunnalle, jossa on kaksikielinen firma, mutta valtaväestö suomenkielistä. Valoitan mieheni äidin "kohtaloa" Hänen suuri syntinsä paikkakuntalaisten mielestä oli se, että hän, autonkuljettajan vaimo, puhui samaa kieltä kuin yhtiön
johto. Sehän piti rangaista. Hänen etunimensä muutettiin, omaa nimeään hän kuuli vain sukulaisten kesken. Eikä tullut kuuloonkaan, että olisi opettanut lapsilleen äidinkielensä. Vuosien varrella hän opetteli suomen." Hurrittelu" loppui vasta sitten, kun hän oli elääkkeele päästyään matkoilla tulkkina ja apuna kyläläisille.
Mutta mitä häneltä ei ole voitu riistää on oma kulttuuri; nytkin lähempänä 90 kymmentä, hänen rintamamiestalonsa piha on yhtä kaunis, kuin 1950-luvulla. Verhot vaihdetaan joka "sesonkiin".Vasta tavatessamme hän mieti uusien ostamista.Vieraat on aina otettu ilöisesti vastaan. Viherpeukalon lisäksi hän omaa jauhopeukalon. Näitä taitoja hän sai myös yhtiön palveluksessa käyttää. Positiivinen elämän asenne,osallistuminen ja yhdistystoiminta, kaikesta huolimatta, on pitänyt virkeänäja ja laulujen sanat niin suomeksi kuin ruotsiksi ovat yhä mielessä. Kielirasismi ei häntä lannistanut.

Pohjanmaan ruotsinkieliset perustivat Jalkaväkirykmenti 61:n (JR 61 ) kesäkuun puolivälissä 1941.
Esim. toukokussa 1944 JR 61 määräpää oli Karjalankannas. Viipuri oli tuolloin jo menetetty ja JR 61 oli määräätty estämään venäläisten eteneminen Viipurista lounaaseen.
Vai kahdeksan tunnin sen jälkeen kun rykmentti 22. kesäkuuta oli asettunut asemiin Tienhaarassa, trittivät venäläisjoukot ensimmäisen kerran ylittää salmen.
Kaikki hyökkäykset torjuttiiin. Suomalaiset ottivat myös venäläisten valtaman pienen sillanpääaseman haltuunsan.
Kun 3. prikaati 4.-5. elokuuta vapautti rykmentin, oli Tienhaara alue vahvasti suomalaisten hallinnassa.
Tienhaaran taistelut olivat kunniallinen päätös JR 61:n toiminnalle.
Ja myös me hurrit ottivat vastaan siirtolaiset.

Pohjoismaisissa kuvioissa puhutaan yleensä n s skandinaviaa. Skandinavia ei ole kieli, se on ruotsin, norjan ja tanskan eräänlainen fuusio.

Ruotsinkielentaitoinen pärjää hyvin skandinaviaksi. Myös pakkoruotsia opiskellut.

Monet islantilaiset puhuvat skandinaviaa. Tanskalaisiakin ymmärtää ruotsinkielentaitoinen, jos vain tanskalainen muistaa artikuloida. Epäselvästi mumisevaa tanskalaista ei ymmärrä edes riikinruotsalainen.

Pakkoruotsi ei estä muiden kielten oppimista. Päinvastoin, mitä useamman kielen oppii, sitä helpommaksi tulee yhä uusien kielien oppiminen.

Ellei ruotsia koulussa lukeneella ole ollut hyötyä ruotsinkielestä on se oma vika. Ellei etsiydy tilanteisiin, jossa kielitaitoa saa käytettyä, ei sille löydy käyttöä. Itse luin ranskaa eikä siitä ole ollut minulle oikeastaan mitään hyötyä. En myöskään ole hakeutunut tilanteisiin, joissa olisin ranskaa tarvinnut.

On yksioikoista väittää että Suomen pitäminen kaksikielisenä maksaa, ellei pysty näyttämään mikä siinä maksaa. Vielä ei ole kukaan pystynyt sitä esittämään.

Ehkä olisi syytä laskea mitä ruotsinkielen ylläpito Suomelle tuottaa. Saattaisimme yllättyä.

On se säälittävää että haukutaan ruotsin kieltä. Mikään kieli ei ole turha osata. Jos osaat ruotsia sinullaon helppoa oppia muita kieliä, esim saksaa. Mutta jos olet laiska et opi yhtään mitään. Ja siitä vaan oppimaan venäjän kieltä. Se on varmasti hyvä osata mutta ei varmaankaan helppo. Minä puhun ruotsia, suomea, englantia sujuvasti ja hyvin pärjään saksan kielelläkin ja koskaan en ole huomannut että joku kieli olisi ollut turha! Sen sijaan olen monta kertaa auttanut suomalaisia jotka ei puhu ruotsia TAI englnatia jotka ei ole saatu edes tunnelbanabiljett ostettu asemalla tukholmassa. Ja tulen tulevaisuudessakin auttamaan. Harmi vaan että aina puhutaan "pakkoruotsista" koska nuoret ihmiset eivät aina ymmärrä että siitä voi olla hyötyä ja negatiivinen asenne muodostuu jo varhaisessa iässä. En ole mitenkään rikas mutta usein olen kuullut ihmisten puhuvan "bättre folkesta"..kai me sitten ollaan niin paljon parempia vaan en tiedä? Ja muuten, tanskalaiset ymmärtävät tosi hyvin suomenruotsia. Olen kansainvälisessä firmassa jossa on kolme pomoa; yksi tanskasta, yksi hollannista ja yksi suomalainen. Firman kieli suomessa on englanti mutta koska osaan ruotsia saan tehdä mielenkiintoisia työmatkoja ruotsiin norjaan ja tanskaan. Toimistossa puolet ovat suomenkielisiä mutta ovat nopeasti oppineet ihan hyvin koska mitään asennetta ruotsinkieltä vastaan ei ole. Se on kuin niin usein, itsestä kiinni eikä vain pakosta. Että näin.

Jag håller med dig! Trots att jag är finlandssvensk, trots att jag inte kan så bra finska.

Tvångssvenskan kostar, och tvångssvenskan blir ett skenheligt argument för finlandssvenskar att inte lära sig finska. Själv kan jag inte finska, för jag har aldrig behövt tala finska. Trots att jag bott i Finland under mina första 20 år i livet.

Nu lever jag i Sverige och har inga planer på att flytta tillbaka. Jag kan inte, jag täcks inte, arbeta i mitt hemland utan att kunna finska. Så tvångssvenskan har, om vi hårddrar det, tvingat mig i exil.

Jos asia olisi niin muuttaisin sekunnissa Ruotsiin. Tai sitten voitaisiin tietysti perustaa omaa maa. Rannikkoalueet missä puhutaan enimmäkseen ruotsia voisi olla Suomenruotsi ja loput sitten Suomi. Ei tarvistee enää sitten miettiä mitä puhutaan.

---Tapaus yksi: (hyökkäysvaihe kesä 1941): 28/29.8. ja 30.8.41 (Em. historia, osa 3, ss. 282 - 284 ja 294). Ruotsinkielinen JR 24 harhautti ylempää johtoa ilmoittamalla, että vihollisen perääntymistie oli annetun tehtävän mukaisesti katkaistu. Todellisuudessa tie oli avoin ja vihollisen käytössä.
Historia: ”Eversti Winellillä (ruotsinkielisen JR/ 24:n komentaja) oli siis käsitys, että Ylä-Sommeen tienristeysmaasto olisi ollut edelleenkin omassa hallussa...”, vaikka todellisuudessa sinne edennyt ruotsinkielinen komppania oli työnnetty pois, ja pataljoona (ruotsinkielinen I/JR 24), joka oli määrätty ottamaan tämä kohde haltuunsa, ei sinne päässyt. ”ja Porlammin maasto pysyi edelleenkin avoinna vihollisjoukkojen valumiselle etelään”. Sivu 294: ”sillä eversti Winell oli yhä edelleen IV AK:n johdolle vakuuttanut Yläsommeen tienristeyksen olevan suomalaisten hallussa.”
Valehteleminen oman joukon suorituksesta. Ei yhtään tapausta suomalaisilla joukoilla. Ei edes siksi, että luulee oman joukkonsa tehneen jotakin.

Tapaus kaksi (perääntymisvaihe kesä1944): 25.6.44 (osa 7, s. 333). Saimaan kanavalla sillanpääaseman puolustus oli määrätty ruotsinkielisen osaston tehtäväksi.
Historia: ”Kun lopulta suurin osa osaston miehistä oli häipynyt kanavan länsipuolelle, kapteeni Krogerus tyhjensi saamastaan käskystä sillanpään” (s.333). ”3.Pr. (suomalainen) ryhmittyi kiireisesti puolustukseen Ventelän kannakselle Isoniityn pohjoispään tasalla ja miehitti Lavolan sillanpään kukistumisen takia siellä myös 17.D:lle (ruotsinkieliselle) kuuluvan lohkon” (s.334), Puolustusryhmityksen käskyssä oli määrätty (s.298): 17. D:n tuli asettua puolustukseen luja sillanpääasema Lavolassa. Perin harvoin ruotsinkielinen joukko ymmärsi, mitä oli käsketty tehdä. Tässä tapauksessa se ei yrittänytkään tehdä mitä oli käsketty. Legendaarinen torjuntavoitto. Suomalainen joukko joutui miehittämään sille määrätyt asemat, ”kun lopulta suurin osa osaston miehistä oli häipynyt”.

Tapaus kolme: 25.6.44 (osa 7, s. 342). Ruotsinkielinen (III/JR 13) komppania jätti luvattomasti asemansa.
Historia: "Tämän linjan eteläsiipeä puolustanut III/Jr 13:n komppania oli nähtävästi pelännyt saarrostusuhkaa ja poistunut klo 13.30 seudussa taakse, jatkanut Ventelänselän yli matkaa 3.Pr:n alueelle, sekä kulkenut hajautuneen III/JR 13:n kokoamispaikalle Särkijärvelle."
Näin divisioonan puolustuslohkolla yhden komppanian asemat oli jätetty tyhjäksi asiasta kenellekään mitään ilmoittamatta. Komppania siirtyi ovelasti naapuriprikaatin alueelle, jossa kukaan ei tiennyt mikä sen tehtävä oli, minkälaisen käskyn mukaan se toimi, ja niin se sai kenenkään estämättä marssia selustaan 15 kilometriä rintamasta. Legendaarinen torjuntavoitto, jonkalaista suomalaisilla ei ole ainoatakaan, vaikka ne olivat olleet suurhyökkäyksen torjunnassa jo 10 vuorokatta ennen kuin ruotsinkieliset ehtivät rintamalle.

Tapaus neljä: 25.6.44 (osa 7, ss.353-354). II/Jr 13 ei noudattanut divisioonan komentajan antamaa hyökkäyskäskyä.
Historia: "Pataljoonien yhteisenä ensi tehtävänä oli Talinmyllyn valtaaminen ja siitä tehdyn suunnitelman mukaisesti Er.P 14 aloittikin illalla kahdella komppanialla etenemisen, mutta II/JR 13 pysyi edessä olevan vihollisen takia paikallaan." Tästä syystä divisioonan komentaja antoi sille uuden käskyn liittyä sen toisella siivellä etenevän III/JR 48:n hyökkäykseen. Kriittisen tilanteen takia pataljoonat oli otettu divisioonan komentajan välittömään johtoon. Jälleen ainutlaatuinen tapaus. Kysymyksessä on petos, josta vihollinen hyötyi ja omille oli vahinkoa. Yhteisen suunnitelman pettäminen, naapuripataljoonien pettäminen. ”Legendaarinen torjuntavoitto”, jonka filmaamisen rahoittamista HS suosittelee pääkirjoituksessaan.

Tapaus viisi: 27.6.44 (osa 7, s. 366) ”Aamusta lähtien ilmeni pataljoonan (III/JR 13) riveissä myös hajautumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Monet pataljoonan upseerit ja aliupseerit kaatuivat tai haavoittuivat, joukossa pataljoonan komentaja, kapteeni Alfthan, jonka tilalle määrättiin kapteeni B. Fougstedt. Pataljoona joutui hajaantumistilaan, niin että siitä oli päivällä rintamassa jäljellä enää vain toistakymmentä miestä . Eversti Forsberg antoi kello 10.20 käskyn, että II JR 48:n komentajan tuli ottaa rintamavastuu myös III JR 13:n lohkolla ja levittää sinne voimiaan”.
Pataljoonan hajaantumista ja sen osien vetäytymistä taakse. Tällaista esiintyi vain ruotsinkielisillä joukoilla.

Tapaus kuusi: 28.6.44 (osa 7, s. 378). II/JR 13 lähti metsiä myöten pakoon ja jätti raskaat aseensa, vaikka ei ollut edes kosketuksessa viholliseen.
Historia: ”Puolen päivän aikaan alkoi myös kapteeni Laxen suunnitella Talinmyllyn tien varrella olevan, heikoksi kutistuneen II/JR 13:kin siirtämistä taemmas. Kello 13.15 pataljoona irroittautui ja vetäytyi häiriöittä uusiin asemiin Lapinhoikan suon pohjoisreunaan. Silloin todettiin, että vihollinen oli jo lähellä selustassa pisteen 44 maastossa ja löi pohjoiseen yrittäneen luutnantti Hård af Segerstadin ruotsinmaalaisen osaston tappioita tuottaen takaisin. Tämän johdosta pataljoona lähti sadan miehen vahvuiseksi kutistuneena kello viisitoista vetäytymään metsiä myöten itään päin ja jätti jälkeensä konekiväärinsä ja kranaatinheittimensä. Kun everstiluutnantti Saarelainen sai tietää II/JR 13:n jättäneen asemat pataljoonansa (ErP. 14) oikealla sivustalla, hän antoi käskyn miehittää myös II/JR 13:n lohkon, mutta vihollinen oli jo ehtinyt ottaa tämän lohkomaaston haltuunsa."
Aseet pöheikköön ja pakoon, vaikka rinnakkaispataljoona Er.P 14 oli jo levittäytynyt pakenevan porukan ja vihollisen väliin. Yhtä hyvin vihollinen, jonka pakenijat tapasivat, oli Er.P 14:n selän takana, mutta tämä piti asemansa annetun tehtävän mukaisesti iltaan saakka, vieläpä varmistaen livohkaan lähteneen ruotsinkielisen porukan jättämän aukon. Jälleen suomalainen joukko joutui ottamaan vastuun pakoon lähteneen ruotsinkielisen joukon tehtävästä, joka ei edes naapurilleen ilmoittanut lähdöstään. Eräs ruotsinkielisten legendaarinen torjuntavoitto, josta on tehtävä sankarielokuva. Suomalaissa joukoissa ei siinnyt vastaavaa käyttäytymistä.

Kirjoittaja jatkoi tämän todella pitkän tekstin jälkeen vielä loppukommenttinaan:

Aina kun ruotsinkielinen joukko jätti asemansa, suomalainen joukko joutui ottamaan vastuun senkin tehtävästä. Päinvastaista tapausta ei ole ainoatakaan. Tämä havainto ilmeisesti selittää sen, että ruotsinkieliselle rykmentille ei annettu itsenäistä tehtävää vaativassa liikuntasodassa: Vitjasta oli helppo lähteä koska vaan, kun rintamavastuu oli suomalaisella joukolla.
Ratkaiseva erilaisuus näiden joukkojen välillä oli se, että kun suomalaiset pakenivat, se tapahtui näkyvän todellisen uhan edessä (panssarit, pommitus, rynnäkkö). Ruotsinkieliset pakenivat kuviteltua uhkaa, joka tilanteen kehittyessä saattoi muodostua. (Edellä kohdat kaksi, kolme, viisi ja kuusi.)
Nuo sotahistorian tiedot vahvistavat sen toteamuksen, että kesän 1944 torjuntavoitto Kannaksella saavutettiin ruotsinkielisten aiheuttamista vaikeuksista huolimatta.

----------

Aamulehti 14.5.-97: Ruotsinkieliset kieltäytyvät usein varusmiespalvelusta Vaasan läänissä. ”Vaasan sotilasläänin alueella riittää pohdittavaa asevelvollisista jo ennestäänkin, sillä siellä on väestöpohjaan suhteutettuna erittäin korkeat asevelvollisuuden asepalveluksesta kieltäytyvien määrät erityisesti ruotsinkielisten keskuudessa”.
- ”Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan MTS:n pääsihteerin, tohtori Silvo Hietasen mukaan Vaasan läänin luvut ovat korkeat verrattuna vaikkapa Hämeen tai Turun ja Porin läänin väestöpohjaan”.
Perinne siis elää, sodan aikana rintamakarkureista 62 % oli ruotsinkielisiä, vaikka heidän osuutensa väestöstä oli vain 10 %.

----------

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/sijoituskartta.htm

Ruotsissa kielenä ei ole mitään muuta vikaa kuin että se on lähes kaikille suomalaisille hyödytön kieli. Englannilla pärjää vähintään erinomaisesti pohjoismaissa ja aina vaan paremmin kaikissa maailman maissa.

,jos RKP tekisi kantelun?. Kaikki tällainen tulee olemaan haitaksi ruotsinkieliselle vähemmistölle. Te ette ymmärrä, miten pitää välit suomenkielisiin kunnossa. Itse lietsotte vihaa. KIrsi Virtasen juttu oli harvinaisen asiallinen, vaikkakin kirpeä. Siinä ei käytetty alatyylisiä ilmaisuja, vaan sanottiin asiat niin kuin ne ovat. En kiinnittänyt huomiota, sanottiinko ruotsinkielisiä epäisänmaallisiksi. Se ei ollut oleellista. Nyt kielivähemmistö nostaa esiin jonkin epäolennaisen asian, jotta pääasia unohtuisi.Miten jutussa kiihotettiin kansanryhmää vastaan? Eikö saa sanoa, ettei halua oppia ruotsia? Eikö saa sanoa, että se on väärin suurinta osaa kansaa kohtaan? Miksi te ruotsinkieliset ette käsitä, että saatte itse puhua ihan mitä haluatte, mutta te ette voi vaatia enemmistöä tekemään niinkuin te tahdotte. Te ette voi vaatia enemmistöä myöskään rahoittamaan tv-kanavianne. Teillä on erittäin rikkaita säätiöitä. Ne voivat kustantaa teille omat kanavanne.

Jos suomenkieliset eivät tarvitsitse lukea ruotsea, niin miksi ruotsenkielisten pitäisi lukea suomea? Melkein kaikki ruotsenkieliset osaavat suomea sujuvasti, mihin tarvitaan siis suomenkielistä opetusta kolmannelta luokalta lähtien? Ruotsenkielisillä on ylioppilaskirjoituksissa pakkosuomi, mutta suomenkielisillä ei ole pakkoruotsi. Vaikka meitä ruotsenkielisiä on vähemmän, on meillä samat oikeudet. Niin turha teidän suomenkielisten on valittaa.

Kiitos Kirsi, että otit tärkeän asian puheeksi. Olen harmitellut pakkoruotsin turhuutta jo monen vuosikymmenen ajan.
Tässä yksi esimerkki kielipolitiikkamme älyttömyydestä:
Kuka oikeasti käyttää ruotsinkielelle väännettyjä paikannimiä? Ainakin pääkaupunkiseudulla ruotsinkieliset asukkaat puhuvat sekakieltä, jossa harvinaisemmat ja ytimekkäimmät sanat ovat usein suomea, eivätkä itsekään käytä ruotsinkielisiä paikannimiä. Kartoissa ne vievät paljon tilaa ja vaikeuttavat hahmattamista.
Kallista, epäkäytännöllistä ja täysin turhaa, lopetetaan koko touhu.

Virallisen totuuden mukaan "kaksikielisyys on rikkaus". Sitä se on tietysti pienelle ruotsinkieliselle vähemmistölle, mutta suomenkieliselle valtaenemmistölle se ainoastaan kohtuuton taakka ja valtava kustannus. Kustannusten suuruudesta ei ole esitetty julkisuudessa laskelmaa, koska sehän ei olisi sopivaa.

Tässä alkajaisiksi listaa heti mieleen tulevista kuluista:
Svenska YLE 70 miljoonaa/ vuosi.

Valtion virastojen ja laitosten ruotsinkieliset palvelut ja materiaali. Samojen laitosten ruotsinkielisiä palveluja tuottava henkilöstö = tuhansia henkilötyövuosia. Kustannus helposti 50 miljoonaa/ 1000 henkilöä/ vuosi.

Edukunnan toiminta ja kaikki asiapaperit ruotsiksi= muutama miljoona.

Koko lainsäädäntö ruotsiksi

Pakkoruotsin opetus. Kun kaksikielisyydestä luovutaan, vähenee ruotsin opiskelu arvaukseni mukaan 80% . Tästä säästöä.

Nykyiset virkamiesten ruotsinkurssit loppuvat (vrt. Oulu)

Suomen suomenkielisellä armeijalla on ruotsinkielinen varuskunta. Se on sekä tarpeeton kulu että turvallisuusriski.

Virallisesti yksikieliseksi muutetussa Suomessa on kohtuuton määrä ruotsinkielisiä korkeakouluja ja muita opiskelupaikkoja.

Tässä aluksi muutamien satojen miljoonien kulut, varmasti vain jäävuoren huippu.

Valtiovarainministeriö on esittänyt juuri laskelmia julkisen talouden kestävyysvajeesta. Laskelmien mukaan vuositasolla pitäisi löytää 1.5 miljardin säästöt. Luopumalla kaksikielisyydestä säästöistä saataisiin kasaan merkittävä osa.

On selvää, että ruotsinkielen asemalle Suomessa on historialliset perusteet,kun olimme osa Ruotsia;ja 'sivistyshän' on tullut lännestä(ja uhka idästä).Hallinnon ja kirkon kieli on ollut ruotsi vielä se jälkeenkin kun venäjä valloitti Suomen v.1809:Kirkon kirjoissa ruotsinkielisten pappien antamat ruotsinkieliset nimet suomea puhuville suomalaisille muistuttavat tästä,josta myös minun sukunimeni on muistona.-Suomenkielen nousu vuosisata sitten kielitaistoineen ja Suomen itsenäistyminen Venäjästä,muttei ruotsista, kirjattiin perustuslakiimme kaksikielisenä valtiona vallasväen C.G Mannerheim,Svinhufud ect. ansiosta.-Parhaimmillaan aateliset maanomistajat ja virkamiehet ja 'sivistyneistö' olivat ruotsinkielisiä-bätrefolk.
Eriasia on,että suomenniemeä on asuttanut ruotsinkielinen
vähemmistö jo viikinkiajoista yli 1000 v. sitten,ja täten kuuluvat suomeen kuin kuka tahansa suomenkielinen suomalainen.Koska suomenruotsalaisia on huomattava määrä Suomessa on heillä laillinen ja moraalinen oikeus puhua ja käyttää omaa kieltään ja kultturiaan.Eriasia on pitääkö suomenkielisten (tämän takia ?) oppia ruotsia.Itse osaan ruotsia ja englantia,ja kaikkialla skandinaviassa pärjää englannilla(huom!:englannilla ei pärjää kylläkään Ranskassa eikä Espanjassa) tai hoonolla ruotsilla.-Lisäksi selvyydeksi:tautologia on itsestään selvyys tai semmoisena 'pidettävä',kuten matematiikassa (a=a).

"Pohjoismaisissa kuvioissa puhutaan yleensä n s skandinaviaa. Skandinavia ei ole kieli, se on ruotsin, norjan ja tanskan eräänlainen fuusio. "

Pohjoismaisissa kuvioissa puhutaan nykyään yleensä englantia, johtuen juuri "skandinavian" ymmärrys ongelmista (joihin itsekin viittaat myhemmin). Ja kuten sanoit, skandinaviska ei ole mikään oikea kieli. Yleensä pohjoismaista puhuttaessa jätetään mainitsematta pohjoismaiden toiseksi puhutuin kieli, joka on: suomi. Yllättäen olen Pohjois-Ruotsissa pärjännyt suomella (puhuin englantia, ja yritin jopa harjoittaa ruotsiani, viittaan tällä myöhempään syytteeseesi ihmisten haluttomuudesta käyttää ruotsia), samaten Norjan Lofooteilla ihmiset osaaat yllättävän paljon suomea, ainakin itse yllätyin suuresti. Saattaa tosin johtua Norjan kveeniläisväestöstä.

"Ruotsinkielentaitoinen pärjää hyvin skandinaviaksi. Myös pakkoruotsia opiskellut."

Vielä paremmin pärjää englannilla, jolla pärjää hyvin myöskin muualla maailmassa. Tällä saadaankin kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

"Monet islantilaiset puhuvat skandinaviaa. Tanskalaisiakin ymmärtää ruotsinkielentaitoinen, jos vain tanskalainen muistaa artikuloida. Epäselvästi mumisevaa tanskalaista ei ymmärrä edes riikinruotsalainen."

Onneksi olkoon, perustelit juuri englannin käytön pohjoismaisessa yhteistyössä. Ja kuten sanoit, skandinavia ei ole kieli.

"Pakkoruotsi ei estä muiden kielten oppimista. Päinvastoin, mitä useamman kielen oppii, sitä helpommaksi tulee yhä uusien kielien oppiminen."

Niin kauan kuin kielen opiskelu vaatii aikaa, se on poissa muista kielistä. Jos minulle on varattu päivästä kieltenopiskeluun vaikka 3h, ja käytän sen kokonaan ruotsinopiskeluun, minulla ei ole aikaa opiskella muuta kieltä. Vielä ei ole kehitelty Matrix:ista tuttua laitetta jolla saataisiin taidot ladattua sekunneissa ihmisen aivoihin.
Vaikka kielten opiskelu helpottaisi muiden kieltenopiskelua, miksi pitäisi kulkea mutkan kautta? Miksi pitää opiskella ruotsia jotta voisi oppia vaikka saksaa, miksei sitä saksaa voisi opiskella heti suoraan, ja jos haluja riittää niin sen jälkeen ruotsia? Miksei tämä koskaan toimi näin päin pakkoruotsittajilla? Lisäksi tämä saksa toimisi ihan yhtä hyvin porttina niihin muihin kieliin. Miksei tämäkään koskaan toimi, eikö kaikkien kielten pitäisi helpottaa tuota kielten opiskelua?

"Ellei ruotsia koulussa lukeneella ole ollut hyötyä ruotsinkielestä on se oma vika. Ellei etsiydy tilanteisiin, jossa kielitaitoa saa käytettyä, ei sille löydy käyttöä. Itse luin ranskaa eikä siitä ole ollut minulle oikeastaan mitään hyötyä. En myöskään ole hakeutunut tilanteisiin, joissa olisin ranskaa tarvinnut."

Ruotsia ei tarvita Suomessa juurikaan siksi, koska Suomessa puhutaan yli 95% (käytännössä liki 100%) suomea. Tällöin arkielämässä ei sille ruotsille Suomessa löydy käyttöä. Sekään ei aina auta vaikka hakeutuisikin tilanteisiin missä voisi puhua ruotsia. Koska te pakkoruotsittajat pidätte niin omakohtaisista kokemuksista, kerron itsekin oman tarinani:
Ajattelin siis parantaa ruotsin taitoani, ja ajattelin jopa muuttaa omaa asennoitumistani tähän pakkoruotsiin. Menin siis suomenruotsalaisen lehden (peppar.fi) sivuille ja ajattelin kokeilla keskustelua siellä ruotsiksi. Älkää pelätkö, en sekaantunut sanallakaan kielipolitiikkaan, halusin vain puhua arkielämän ruotsia. Lehdessä oli kysymys, minkä kirjan olitte lukenut kesällä ja mitä piditte siitä. Kerroin ruotsiksi että lukemani kirja oli 5. Elefantti ja jonka oli kirjoittanut Terry Pratchett, pidin kirjasta ja suosittelin muillekin. Pistin keskustelun suosikkeihin ja kävin viikon ajan tarkkailemassa keskustelua. Tänä aikana ei tullut yhtään kommenttia. Tästä on pääteltävissä se etteivät suomenruotsalaiset harrasta kirjallisuutta, tai se ettei kukaan lähtenyt mukaan keskusteluun kun siellä sattui olemaan joku selvästi ei-ruotsia äidinkielenään puhuva.

"On yksioikoista väittää että Suomen pitäminen kaksikielisenä maksaa, ellei pysty näyttämään mikä siinä maksaa. Vielä ei ole kukaan pystynyt sitä esittämään.
Ehkä olisi syytä laskea mitä ruotsinkielen ylläpito Suomelle tuottaa. Saattaisimme yllättyä."

Vaikka olemma vaatineet lukuja/laskelmia kaksikielisyyden kustannuksista, poliitikot eivät suostu niitä paljastamaan. Ainoa veikkaus siitä tulee Ruotsin puolelta, jossa on sanottu ettei siellä olisi varaa pitää samankaltaista kaksikielistä systeemiä kuin Suomessa. Käsittääkseni Ruotsi ei ole juurikaan Suomea köyhempi (taitaa itse asiassa olla päinvastoin), joten ihmettelen mistä meillä riittäävät nuo rahat. Mutta muutetaanpa tämä väite toisinpäin: On yksioikoista vaatia pitämään Suomea kaksikielisenä ellei pysty osoittamaan siitä koituvaa rahallista tuottoa. Tätä, kuten myöskään muita kaksikielisyyden tuomia siunauksia ole kukaan voinut vielä osoittaa.
Mutta heitänpä ilmaan kysymyksen: Miksei ruotsia voi tehdä valinnaiseksi? Tällöin oltaisiin tilanteessa, jossa henkilöt jotka haluavat opiskella ruotsia voisivat tehdä niin, ja henkilöt jotka eivät haluaisi opiskella ruotsia saisivat opiskella muuta kieltä. Käsittääkseni tämä olisi win-win -tilanne, johon itsekin olisin tyytyväinen. Kysynkin nyt teiltä pakkoruotsittajat: Millä lailla pakkoruotsi on parempi asia kuin valinnainen ruotsi?

-Laitala-

Sinulla oli hyvät pointit varsinkin ohjelman lopussa joita olisi voinut tuoda esille, puhumatta suoraan sanoen paskaa suomenruotsalaisista (lähinnä ohjelman alussa). Kritiikkisi suomenruotsalaisia kohtaan piti vähän paremmin paikkaansa pohjalaisten kohdalla, ja aika huonosti esim. helsinkiläisten. Mutta pohjalaisena voin sanoa etten tunne ketään joka mielummin näkisi että ruotsalaiset voittaisivat esim. Suomi-Ruotsi lätkäotteluissa, vaikka katsookin paljon ruotsin telkkaria (koska sieltä ruotsinkielinen tarjonta on tietysti parempi kuin YLE:ltä).

Ja emme ole kaikki samankaltaisia (esim. en ole kertaakaan äänestänyt RKP:tä), oneeksi en usko että keskiverto suomalainen näkee maailman mustavalkoisella tavallasi. Älä hyökkää ihmisiin tai ihmisryhmiin, vaan asioihin! Ja pakkoruotsiin saa hyökätä.

Itse opin puhumaan suomea vasta opeskeluaikanani Helsingissä, ei siitä syystä että olisin ollut asennevammainen... vaan siitä syystä että ruotsinkielisellä pohjanmaalla suomea ei tarpeeksi usein tarvita. Ja koulussa sitä opetetaan niin teoreettisellä tavalla ettei siitä paljon hyötyä ole, mutta tuskallisin aine se juuri siitä syystä oli. Tämän perusteella ymmärään tosi hyvin miksi valtaosa suomalaisista eivät opi ruotsia, koska ette yleensä tarvitse sitä muualla kuin koulussa ja sitä opetetaan tuskallisella tavalla. Ja tosi harva teistä saa pelastuksen sillä tavoin että lähtisitte opiskelemaan ruotsinkieliselle pohjanmaalle (tuskinpa edes Vaasa riittäisi) tai vaikka Ahvenanmaalle. :) Eli ymmärrän miksi ette opi ruotsia puhumaan, tai miksi ette uskalla sitä puhua vaikka yllättävän usein osaisittekin.

Ehdotan että mahdollisimman nopeasti ruvettaisi opettamaan sekä ruotsia että suomea luontevammalla ja hauskemmalla tavalla, eikä nykyisellä kieliopin professorin tyylillä. Tällä tavoin ruotsin kielellä vois herättää edes vähän kiinnostusta myös sen jälkeen kun se ei enää pakollinen ole, koska se päivä on selvästi tulossa.

Suomenruotsalaisena en aio sokeasti pitää kiinni pakkoruotsista, vaan mietin... mitkä 'kielioikeudet' ovat meikäläisille tärkeitä. No nehän ovat peruspalvelut kaksikielisillä paikkakunnilla, ja niiden ylläpitäämiseksi pakkoruotsi ei auttanut kovin paljon. Esim. oikeudenkäynnissä haluaisin toimia omalla kielelläni ilman että se heikentäisi asemani, sillä en osa ilmaistaa itseäni yhtä hyvin muilla kuin omalla äidinkielelläni... tämä on oikeusvaltiossa tärkeä asia. Vakavasti sairaana esim. Helsingin sairaalassa, toivoisin myös että pärjäisin ruotsin kielellä jos joutuisin lääkärille kuvaamaan oireita. Eli ainakin joku pitäisi tällaisissa tapauksissa toimia tulkkina, ellei lääkäri itse puhu ruotsia. Bussikuskin kanssa taas puhun ihan mielelläni suomea.

On muistettava että suomenruotsalaiset ovat yhtä paljon suomalaisia kuin suomenkieliset suomalaiset, isoisämme sotiva myös puolellamme... ja kauan ennen sitä me oltiin täällä, pitkään ennen kuin suomen ja ruotsin rajaa vedettiin. Silti yllä mainitsemani peruspalveluiden ylläpitääminen esim. venäjäksi tai vaikka arabiksi voisi myös olla toivottavaa jossain paikkakunnissa, ainakin tulevaisuudessa. Maailma muuttuu, ja ihmisetkin muuttuvat ja muuttavat. Tämänkin syystä pakkoruotsi pikkuhiljaa poistuu. Ei edes Suomi tai suomen kansa ole aina ollut eikä tule aina olemaan.

Juuri edesmennyt Harry Järv oli toinen suomenruotsalainen joka teki osuutensa, katso Etulinjan edessä elokuvaa jos et tunne tätä tapausta. 62% kuullostaa aika epätodennäköiseltä luvulta. "JR61:lle"-kirjoitus on todennäköisesti täynnä propagandaa.

Tuo pitkä teksti oli eräiden sotilaiden keräämää omakohtaisista kokemuksista koottua aineistoa ja sitä verrattiin Suomen sotahistoriaan. Ikävä asia tämä "Munsalan soutukerho", mutta se ei auta, että asiasta vaietaan.

Jos joku on propagandaa, niin ruotsinkielisellä rahalla tehty ruotsinkielinen elokuva ruotsinkielisistä "urotöistä". Sitä ei käynyt katsomassakaan kuin murto-osa oikeisiin elokuviin verrattuna. "Ruotsinkieli on myrkkyä monille", totesi Lindman tuosta flopista.

Skandinavia ei ole kieli, se on ruotsin, norjan ja tanskan eräänlainen fuusio. >>
Meillä on jo yksi "fuusiokieli", se on englanti.
Miksi suomalaisten pitäisi opiskella skandinavian fuusiokieli englannin lisäksi ?
Onhan niitä muitakin maita kuin pohjoismaita..
Venäjä, Saksa, Ranska, Espanja, Kiina..
Miksi näiden maiden kieliä ei saisi opiskella ruotsin vaihtoehtona ? Miksi 100 % pitää osata ruotsia,
mutta 0 % kiinaa ja venäjää ?

Mutta kun tämä meidän AIKAMME ON RAJALLINEN.
Siksi ruotsin vaihtoehtona pitää saada opiskella muita kieliä.
Jos ruotsia tarvitsee, sen voi opiskella aikuisena, sen oppii sitten helpommin, kun osaa jo ranskaa ennestään..
Pakkoruotsi on AIKAVARAS.
----
Kustannuksista: Koskaan ei eduskunta selvittänyt, paljonko pakkoruotsi ja uusi kielilaki aiheuttavat kustannuksia..
Yleensä lakimuutosten kustannusvaikutukset selvitetään tarkasti, kielilain tapauksessa ei selvitetty..
Mutta vertailukohdaksi voi ottaa YLEn:
20 % tv-maksutuloista menee ruotsinkieliseen toimintaan, ja RKP vaatii mediamaksuksi 200 euroa, jotta ylimitoitettu ruotsinkielinen palvelu säilyisi nykyisellään.
Sen perusteella kaksikielisyys maksaa 15 % enemmän kuin yksikielisyys.. siitä tulee satoja miljoonia, ellei miljardeja kansantalouden tilinpidossa.
Halvemmaksi tulee opettaa kaikille ei-suomenkielisille suomea.

Kiitos, kiitos, ja vielä kerran kiitos!

Tämä sotajuttu menee vähän harhateille, mutta oli hyvinkin ennustettavaa, että kun silminnäkijät vääjäämättömästi kuolevat pois, alkaa uusia "sankaritöitä" nousta esiin.

Ikävää tässä on se, että kun on ensin saatu aikaan syvä inho pakkoruotsia kohtaan, se muuttuu inhoksi ruotsia ja ruotsalaisia kohtaan. Se on se alati kohoava hinta etuoikeuksista, jota ruotsin kieli maassamme tällä hetkellä nauttii.

Joo sitä yritin suomenruotsalaisena nostaa esille... pakkoruotsia ymmärrän että inhoatte. Ruotsinkielisillä seuduilla koululaiset inhoavat myös suomea kouluaineena, ei siksi että sitä olisi katsottu turhaana... vaan siksi että se on hankalin aine joka tuo varsinkin lukioissa 4:n ja 5:n arvosanoja, niin minullekin aikoinaan teki. Se että opiskelin suomen kieltä 3. luokasta lähtien ja lukiossakin, enkä siltikään osanut sitä juurikaan käyttää kertoo jotain. Muuttaessani Helsinkiin rupesin sitä käyttämään, ja pari vuotta myöhemmin osasin sitä käyttää jopa niin että suomenkielinen ei ainakaan heti huomaa etten puhu omaa äidinkieltä. Olen sen verran suomenkielisten kanssa tätä keskustellut että tiedän että teillekin ruotsia opetetaan näin kömplöllä ja epäkäytännöllisellä tavalla. Eli ensimmäinen asia mitä pitäisi tehdä on muuttaa tapa millä opetetaan ainakin kotimaisia kielejä, olkoon pakollisia vai ei.

No mitä sit pakkoruotsi on saanut aikaiseksi?
- vihaa
+ jonkin verran ruotsinkielen ymmärrystä, moni suomalainen osaa lukea ruotsia... ja lääkäri saattaa jopa ymmärtää jos joku vanhus tai lapsi tarvitsee omalla kielellään kuvata oireita

Ruotsinkielisenä suomalaisena näen mielellään että tällaisissa tärkeissä tilanteissa pystyisi käyttämään ruotsia, ei asennevammasta johtuen... vaan oikeasta tarpeesta johtuen. Suomenruotsalaisena en myöskään halua ärsyttää vaatimalla turhissa tilanteissa palvelua ruotsiksi, minua taas nolottaa kun muut tekee noin.

Pakkoruotsi kaikille on mielestäni tämän tarpeen tyydyttämiseksi liian korkea hinta. Mutta lääkärin tai juristin olisi hyvää oppia vähän ruotsia jos meinaa työskennellä kaksikielisellä paikkakunnalla, kaikkea ei tarvitse ymmärtää... mutta omaan ammattiin liittyviä asioita.

Myös vähän korkeammin koulutettuna henkilöna saattaa myös syntyä halu lukea omaan ammattiin liittyviä asioita ruotsiksikin. Luin myös jostain että poliitikot jotka ruotsia osaavat saavat paljon paremmat suhteet ruotsalaispoliitikkojen kanssa, vaikka englanniksi pärjää hyvin niin syntyy lähempi yhteys jos yksi osapuoli saa omaa kieltä käyttää. Tämän tiedän myös omasta kokemuksesta, aiemmin jouduin englantia käyttämään keskutellessani suomenkielisten kanssa... sillä saa viestejä välitettyä... joo... mutta itse kommunikaatio ja yhteys on aivan eri tasolla kun nykyisin suomeksi tulen toimeen.

Tässä nyt vähän perusteluita, miksi osa suomalaisista saattaisi haluta ruotsia opiskella... vapaaehtoisesti, ja valitsemansa tavallaan. Nykyisellä pakkoruotsilla ei ole tällaista valintavaraa.

Kokonaista 45 minuuttia Kirsi Virtanen puhui ivallisella sävyllä näistä hirveistä, ylimielisistä, pettävistä, itsekkäistä ruotsinkielisistä verrattuina suomenkielisiin, viattomiin lapsiraukkoihin. Mahtaako hän edes itse uskoa ilmaisuihin?! Asenteellisessa pakinoinnissa loistaa katkera halveksinta ja viha. Keinotekoinen järkeily on poimittu suoraan fennomaanien blogikirjoituksista ja nettisivuista tarkoituksena poistaa ruotsin kieltä Suomesta vihan lietsomisella ja hyötyargumenteilla. Jos jatkaa samalla linjalla voi yhtä hyvin poistaa esim. sairaala- ja vanhustenhoitoa, sehän on halvempaa jos vanhat ja pitkäaikaissairaat kuolisivat pois. Samalla ei vahingossakaan mainita mitä ruotsinkieliset tuottavat esim. veroissa ja muilla aloilla. Pakinassa vilisivät asiavirheitä ja populistisia ilmaisuja. Mitä jos ruotsinkielinen puhuisi suomenkielisistä samaan tyyliin julkisesti? Sehän olisi kamala hyökkäys valtaväestöä kohti, nyt se on vain… ( jaa, mitä?) Lopulta Kirsi tuli siihen tulokseen että ruotsi ei ole kieli vain uskonto, mitä hän ilmeisesti vihaa yhtä paljon.
Missä on tutkiva journalismi, puolueettomien tietojen etsintä ja yritys ratkaista kysymyksiä keskustelemalla ja kuuntelemalla. Ivailua ja ruotsalaisen Alfonsin repliikkejä käyttämällä näyttää vain miten kaukana Kirsi on tutkintakohteista. Tässä kyllä henkilökohtaiset traumat ovat ohittaneet objektivisuuden ja yrittämisen.
Se mitä tällaista kiihkoilua ajavat usein unohtavat teorioillaan on että he vainoavat eläviä kanssaihmisiä, mikä yleensä pidetään vakavasti tuomitsevana, kansainvälisesti ja Yleisradiossakin.
Mieleen tulee myös hemmoteltuja kakaroita, jos en saa niin kuin haluan vihaan sinua loppuiäksi ja katson kyllä että saat kärsiä …
Ja mitä kommentteihin tulee, niin siinä ilmestyvät tasan ne samat, muutamat ihmiset jotka täyttävät päivänsä vuodesta toiseen, aamusta aamuun kirjoittamalla (anteeksi liimaamalla) samat argumentit uudelleen ja uudelleen joka ikiseen palstaan tai julkiseen keskusteluun. Organisoimisesta huolimatta väitteet eivät kehity. Heitä on hyvin helppo tunnistaa. Kirsi on ilmeisesti täälläkin mennyt lankaan tai sitten hän on yksi heistä. Onneksi olkoon!

"tarkoituksena poistaa ruotsin kieltä Suomesta vihan lietsomisella ja hyötyargumenteilla."

Millaisia hyötyargumentteja, voisitko nostaa esiin pari?

"Samalla ei vahingossakaan mainita mitä ruotsinkieliset tuottavat esim. veroissa ja muilla aloilla."

4,8% väestöstä on kourallinen ihmisiä, heidän veropanoksensa on hyttysen pissa valtameressä. Mutta tuohan oli niitä "liimattavia kliseitä"...

Tällaisia ohjelmia ja lehtijuttuja olisi mielenkiintoista saada enemmän tarjolle.

Kaikkea hyvää Sinulle!

Suomenruotsalaisena mun pitää sanoa että joskus alussa meinasin lakkaa kuuntelemasta kun tuli sen verran paljon loukkaavia juttua etten käsittänyt että tällaista YLE-toimittajalta olisi sallittua. Mutta loppujen lopuksi totesin että pakkoruotsia pitäisi keskustella, ehkä moni kokee vihamielisyytä juuri sen takia että pakkoruotsin kyseenalaistaminen on pitkälti tabu.

Toki haluaisin nähdä että suomenkieliset tietäisivät enemmän suomenruotsalaisten kulttuureista (joo niitä on monta, esim. pohjalaiset ja Helsinkiläiset ovat aivan erilaisia... kielestä riippumatta) ...jotta osaisivat kunnioittaa niitä. (Olen esim. usein saanut kysymyksen suomenkielisiltä kavereilta miksei joko minä tai vaimoni puhuu suomea lapselle, no vastaus on ettemme osaisi luontevalla tavalla läheistyä omaa lasta millään muulla kuin omalla äidinkielellä.)

Mutta samalla suomenruotsalaiset pitää myös oppia näkemään muiden näkökulmasta. Liian moni meistä pelkää turhaan paljon, vähän samoin kuin juutalaiset pelkäävät anti-semitismiä turhaan paljon näinä päivinä. Itse on ole niin vakuuttunut siitä että pakkoruotsi jotenkin pelastaa oikeuksiamme, voi olla päin vastoin... että ruokkii fennomaanien ajatuksia.

Ja kun luin noita kommentteja totesin että valtaosa haluaisi pakkoruotsista irti, eikä suomenruotsalaisista irti. Itse asiassa itäsuomalaiset ovat jo päässeet meistä irti, koska ei siellä suomenruotsalaisia ole... ainoastaan pakkoruotsia. Venäjäläisiä sen sijaan on, eikä nekään ole valloittajia... joten idässä pakkovenäjää vois olla hyödyllisempi vaihtoehto. Mutta jotain naapurimaan kieltä mielestäni olisi hyvää oppia, kun porukka liikku yhä enemmän rajojen ylitse.

Kiitos hyvästä ohjelmasta!Kerrankin joku uskaltaa sanoa miten asiat ovat ja Yle vielä suostui lähettämään sen. Kiitos myös Ylelle! Älä välitä Kirsi noista "pohjanoteerajista". He eivät ole joutuneet luovuttamaan opiskelupaikkaansa ruotsinkielisellle kielikiintiön takia. He eivät ymmärrä miten tuhoavaa ja lannistavaaon pakollinen ruotsinkielen opetus suomalaisille.

Jatka samaan rataa! Hyvä Kirsi, Hyvä Yle!

hei Kirsi
Puhuit viiden prosentin ruotsinkielisestä vähemmistöstä, kuten tapana on. Pitää kuitenkin muistaa että suurin osa tästä joukosta on kaksikielisiä, eli suomalaisessa kieliosaamisessa on aivan turhaa päällekkäisyyttä...
Vain pieni osa tästä 5-prosentista on sellaisia, jotka eivät osaa suomea, lieneekö syynä sitten asennevamma vai oppimisvaikeudet. Ainakin heille on annettu hyvät mahdollisuudet oppia suomea, saavathan he suomenkielen kielikylpyjä ja -suihkutusta ihan luonnostaan...
Poistetaan enemmistön pakkoruotsi ja pannaan rahaa siihen, että nämä suomea osaamattomat ruotsinkieliset saisivat haltuunsa maansa valtakielen!
Ja annetaan vihdoin meidän suomenkielisten opiskella hyödyllisempiä kieliä kuin ruotsi!

Välillä olen epäillyt, että kaikki yleläiset ovat aivopestyjä, mutta Sinun blogisi osoittaa, että siellä uskalletaan käyttää omiakin aivoja. Jatka samaan tapaan!

"Missä on tutkiva journalismi, puolueettomien tietojen etsintä ja yritys ratkaista kysymyksiä keskustelemalla ja kuuntelemalla."

Niin, pakkoruotsia kannattavan kanssa on aivan turha yrittää keskustella rakentavasti koska pakollisuuden tueksi ei ole olemassa mitään järjellisiä perusteita. Jostakin kumman syystä ruotsinkieliset ottavat suomalaisten kielieliopinnot henkilökohtaisena asiana vaikka kyse on tasan ja vain meidän kieliopinnoistamme eikä mistään teihin liittyvästä asiasta vaikka muuta väittäisittekin. Oikeastaan ruotsinkieliset ovat jäävejä keskustelemaan koko tästä asiasta.

Lue nyt ihmeessä mitä kirjoitin viimeksi, kaikki eivät saa suomenkielen kielikylpyä tarpeeksi. Ja se osuus joka ei sitä saa on merkittävä osa 6% vähemmistöstämme (ei 5%), moni teistä varmaan asuu Helsingissä ja uskoo että Helsinkiläissuomenruotsalainen on jotenkin se keskiverto suomenruotsalainen... Mee vaikka ens kesällä Pietarsaareen turistiksi, tai vaikka sen naapurikunnalle Luotoon (Larsmo) joka on umpiruotsinkielinen. No Pietarsaari varmaan riittää, siellä saadaan ainakin normaalisti palvelua suomeksi. :)

Ja olen toki samaa mieltä että pitäisi saada esim. suomenruotsalaiset pohjalaiset oppimaan suomea paremmin. Lähinnä opettamalla luontevammalla tavalla, teidän pitäisi nähdä miten opetetaan suomea tänään... ikään kuin olis matiikkaa, paitsi että löytyy enemmän poikkeuksia kuin sääntöjä joita pitää opetella. Kukaan ei voi puhua tuolla tavalla ajatellen.

Ja olen myös sitä mieltä että itäsuomalaiset pitäisi saada opiskella venäjää ruotsin kielen sijalle.

Ja olen sitä mieltä että me rannikkolaiset pitäisi joskus käydä venäjän rajaseuduilla, ja te idästä ruotsinkielisillä rannikkoseuduilla.

"Lue nyt ihmeessä mitä kirjoitin viimeksi, kaikki eivät saa suomenkielen kielikylpyä tarpeeksi"

Ruotsissa on semmoinen tapa että kaikissa oppilaitoksissa pitää olla vähintään 2/3 osaa oppitunneista ruotsinkielellä, näin ummikoita ei pääse työelämään ainakaan kovin helposti. Käytännössä kaikissa maissa vähemmistöt opiskelevat maan pääkielellä jotta kommunikaatiovaikeuksia ei pääse syntymään ja palvelut ovat kaikkien saatavilla. Työskentely Suomessa ilman suomen kieltä on erittäin rajoitettua joten kyse on myös käytännön järkevyydestä.

"Työskentely Suomessa ilman suomen kieltä on erittäin rajoitettua joten kyse on myös käytännön järkevyydestä."

Tämä riippuu ihan siitä missä päin Suomessa asut, ja minkälaisissa tehtävissä olet.

Asiasta toiseen, olisi hyvää jos englanniksi pärjäisi paremmin Suomen työelämässä samoin kuin muissa EU-maissa. Ei ole ainakaan mitään järkeä siinä että esim. siivojalta vaaditaan suomen kielen taitoja jotta pystyisi lukemaan ohjeita (tämän olen lukenut perusteluna), kääntäkää ne ohjeet hyvät ihmiset tai Suomi muuttuu pikkuhiljaa umpisuomalaiseksi ja köyhäksi eläkeläispesäksi.

.... unohdettaisiin kokonaan sekä suomi että ruotsi. Otettaisiin viralliseksi kieleksi joku EUn valtakielistä...tai latina....tai venäjä....tai thai. Eipähän sitten kukaan olisi toista heikommassa asemassa erinäisissä tilanteissa jossa vielä nyt haluaisi toimia/kuulla/lukea nimenomaan omalla äidinkielellään. Siinähän sitten kaikki on samassa veneessä kun oikeudenkäynti viedään läpi latinaksi!

Vakavissaan - ymmärrän n.s. pakkoruotsin hiertävän Kirsin ja monen muunkin nivusissa jotka eivät koe siitä olevan heille mitään hyötyä - tapa jolla nuristaan on osittain jopa rumaa jollei jopa törkeätä ja imbesilliä ja faktoja vääristävää - eli kaikkea muuta kuin rakentavaa. Jos annettaisiinkin mahdollisuus valita naapurikielistämme - ruotsi tai venäjä (ruotsinkielisissä kouluissa vastaavasti tietenkin suomi tai venäjä). Jompi kumpi pakollisena ja sen opetuksen aloitus aikaistettava siten että alkeet oppii jo hyvin varhain, eli silloin kun lapsi on luonnostaan kiinnostunut asioista ja oppii kieliä suoraan ihon läpi (vrt. kielikylpy). On kuitenkin muistettava se että syntyperäiset suomalaiset jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään eivät hevin taivu siihen että yhteiskunnasta romutettaisiin täysin heidän mahdollisuutensa saada länsimaiseen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin vahvasti liittyvät palvelut/toiminnot jatkossakin omalla äidinkielellään - eli tietyt virat vaatisivat jatkossakin ruotsin kielen taidon. Ei n.s. ugrikaan halua joutua selvittämään lääkärille, tuomarille, poliisille, verottajalle ym ym asioitaan jollakin vieraalla kielellä.

Ethän Kirsi ole kantanut Ruotsista mukanasi siellä itsellesi mahdollisesti jääneitä traumoja.....?

Blogi. Onko Suomessa mitään järkeä? Ei ainaakaan rahallisesti ajatellen. Tämä sosialismin paratiisi. Finne kakka inne.

Itseasiassa, aikusen?oikeasti ym
Minut pakotettiin lukemaan saksaa, ruotsia ja englantia, mutta ei turkkia jota olisin tarvinnut.

Hyvä, mahtava pakina! :)

"Jos annettaisiinkin mahdollisuus valita naapurikielistämme - ruotsi tai venäjä (ruotsinkielisissä kouluissa vastaavasti tietenkin suomi tai venäjä)."

Tämä naapurinkielet on tietenkin täysin älyvapaa vaihtoehto vapaalle kielivalinnalle joka on käytössä kaikkialla missä länsimainen demokratia toimii. Naapurikielivalinnalla jossa vaihtoehtoina ovat ainoastaan ruotsi ja venäjä pyritään tietenkin säilyttämään ruotsin hegemonia jo pelkällä kielen näennäisellä helppoudella jossa ei tietenkään huomioda kuinka mitätön ja tarpeeton kieli ruotsi on suomalaisille. Suomessa pieni (4.8%) ruotsinkielinen vähemmistö ei tietenkään määrittele demokratian olemusta, mutta pystyy vielä säätiöittensä kautta vaikuttamaan rahalla kansanedustajien mielipiteisiin.
Ps. Viro ja Norja ovat myös Suomen naapureita.

".... unohdettaisiin kokonaan sekä suomi että ruotsi. Otettaisiin viralliseksi kieleksi joku EUn valtakielistä...tai latina....tai venäjä....tai thai."

Miksi pyörä pitäisi keksiä uudelleen? EUn valtakieli saksa ja maailmankieli englanti toimivat erinomaisesti. Kun suomalaisille annetaan tilaa ja mahdollisuus opiskella näitä, niin Suomen kilpailutilannekin alkaa näyttämään paljon paremmalta.

Jossei leikitä minun säännöilläni, ei sitten leikitä ollenkaan. Eli tyypillinen pakkoruotsittajan itku-potku-raivari. Mutta onneksi et ollutkaan vakavissasi.

Mutta siirrynpä itsekin asialinjalle nyt. Ehdotuksesi mahdollisuudesta valita naapurikielen (ruotsi ja venäjä) on ihan hyvä alku, jos lisäämme listaan vielä saksan ja ranskan, olemme jo aika pitkällä vapaassa kielivalinnassa ja kannattaisin tätä ehdotustasi. Eli kielen voisi valita vapaasti tästä paletista (ruotsi/venäjä/saksa/(ranska)). Tietenkin jos koulussa opetetaan tasokkaasti muitakin kieliä en näkisi haittana jos niistäkin voitaisiin valita esim. japani tai espanja.

Ja loppuun, onko tämä pakkoruotsi mahdollistanut sen että ruotsinkieliset saavat tarpeeksi hyvää palvelua omalla kielellään? Katsoin FST5 Spotlightin Svenskans svanesång, ja vaikutti siltä että on hankaluuksia saada ruotsinkielistä palvelua. Kannattaisiko siis muuttaa lähestymistapaa ts. muuttaa ruotsi valinnaiseksi? Lisäksi nykyään suomenkielisetkään eivät saa omalla äidinkielellään palvelua esim. sairaaloissa, joissa työskentelee nykyisin aika paljon ulkomaalaisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia.

Ensiksikin: iso KIITOS Kirsi Virtaselle suoraselkäisestä kannanotosta!

On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa että todellinen syy, jonka vuoksi RKP ja suomenruotsalainen eliitti kynsin hampain pitävät kiinni pakollisesta ruotsin opetuksesta Suomen kouluissa, ei liity itse kieleen.

Jotta maailmanmittakaavassa ainutlaatuista, ruotsinkielistä vähemmistöä röyhkeästi suosivia rakenteita voidaan suomenruotsalaisten näkökulmasta jollain verukkeella ylläpitää, SIIHEN TARVITAAN PAKOLLISTA RUOTSIN KIELEN OPETUSTA SUOMEN KOULUISSA. Jos kaikilla suomenkielisillä ei pakkoruotsin kautta olisi muodollista mahdollisuutta hakea ruotsinkieliseen koulutukseen, ruotsinkielisille räätälöidyt kiintiöt olisi entistä vaikeampi perustella ja ylläpitää. Niin epätasa-arvoisia ja ihmisten yhdenmukaista kohtelua loukkaavia ne ovat.

Suomenkielistä enemmistöä huomattavasti korkeamman koulutuksen ruotsikieliselle vähemmistölle takaava järjestelmä taas takaa ruotsikielisille määränsä nähden epädemokraattisen enemmistön yhteiskunnan avainpaikoille, jota taas tarvitaan että epädemokraattista järjestelmää voidaan ylläpitää. Tarkoittaa käytännössä ekonomeja, juristeja, yhteiskuntatieteileijöitä, humanisteja, lääkäreitä... Ruotsikieliset eivät ymmärrettävästä syytä pidä melua siitä, että heidän viiteryhmästään esimerkiksi lähihoitajia koulutetaan liian vähän jotta ruotsinkielinen lähihoito sairaaloissa voitaisiin turvata. Lääkärikoulutuksesta meteliä pidetään kyllä.

Koulutusasiassa kyse ei ole mistään pienestä epäkohdasta, ei laadullisesti eikä määrällisesti. Järjestelmä on täysin epädemokraattinen ja erittäin epäoikeudenmukainen suomenkielisiä kohtaan. Paljon isompi asia kuin yksi pakollinen ruotsin kieli (joka sekin tietysti on väärin).

Tarkemmat luvut löytyvät täältä
http://www.pakkoruotsi.net/kiintiot.shtml

''Jos annettaisiinkin mahdollisuus valita naapurikielistämme - ruotsi tai venäjä (ruotsinkielisissä kouluissa vastaavasti tietenkin suomi tai venäjä). Jompi kumpi pakollisena''

Miksi ihmeessä minkään kielen äidinkielen lisäksi pitäisi olla pakollinen vaihtoehto? Kyllä kielivalinnat tehdään yleensä rationaalisti sen mukaan, mikä hyödyllisimmäksi koetaan - ruotsia lukuunottamatta, joka edelleen putkahtelee pakollisen - ja hyödyttömänä.

''On kuitenkin muistettava se että syntyperäiset suomalaiset jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään eivät hevin taivu...''

Sitten on heidät pakotettava taipumaan. Niinhän suomenkielisten kohdalla on ruotsin osalta tehty.

''...saada länsimaiseen demokratiaan ja ihmisoikeuksiin vahvasti liittyvät palvelut/toiminnot jatkossakin omalla äidinkielellään - eli tietyt virat vaatisivat jatkossakin ruotsin kielen taidon.''

Ei virkaan lähtökohtaisesti tarvita ruotsin taitoa. Pitäkööt ruotsinkieliset itse huolta siitä, että saavat omalla kielellään haluamansa palvelut, ei siihen tarvita suomenkielisille pakkoruotsia. Jos ruotsinkieliset juristit, lääkärit jne. eivät hakeudu sellaisiin töihin, jossa palvelevat muita ruotsinkielisiä, niin olkoon se heidän häpeänsä.

Sitäpaitsi samalla periaatteella voitaisiin vaatia palveluja venäjän kielellä, somalialla ja ties millä.

Minusta ruotsinkielisten suomenkielisiin kohdistama kieliterrori olisi aika jo lopettaa. Paitsi että ruotsinkielen monesti naurettavuuksiinkin menevä ylläpito tulee kalliiksi veronmaksajille, joista 95 % on suomenkielisiä, niin kysymys on myös oikeudenmukaisuudesta, sillä kielen ei pitäisi tuoda pääväestöä syrjiviä etuoikeuksia. Ei yhä vähenevien ruotsinkielisten etuoikeudet voi loputtomasti jatkua.

Yksi naurettavuuksista on muuten metroasema nimelta Kaisaniemi - Kajsaniemi. Mitenkähän paljon tuollaisten kylttien hankkiminen mahtaakaan maksaa?

"Ei yhä vähenevien ruotsinkielisten etuoikeudet voi loputtomasti jatkua."

Yllä oleva on varsin yleinen väärinkäsitys (tai pelkkä hoksotinvirhe) koska prosenttilukuhan ei koskaan mittaa mitään absoluuttisesti vaan vain suhteellisesti. 1900-luvun alussa ruotsia äidinkielenään puhuvia suomalaisia oli noin 300 000, eli kutakuinkin saman verran kuin tälläkin hetkellä. Prosentti huiteli tuolloin jossakin 15 ja 20 välillä - koko maassa keskimäärin. Suomea äidinkielenä puhuvien suhteellinen osuus on kasvanut viimeisen reilun 100 vuoden aikana pääasiassa koska:

1. ruotsia äidinkielenään puhuva kaupunkien työväestö on valtaosaltaan "suomettunut"

2. 1900-luvun alkupuolen kieliriidat ja fennomaanisuuden ihannointi sai usean alun perin kotikieleltään ruotsinkielisen perheen laittamaan lapsensa suomenkieliseen kouluun - sen lisäksi että vaihtoivat sukunimensä suomalaiseksi (tai siltä kuulostavaksi).

3. Ruotsinkielisellä väestöllä on nimenomaan kielitaitonsa ansiosta aina ollut paljon matalampi kynnys muuttaa Suomen rajojen ulkopuolelle (suomenkielistä väestöä muutti suurina joukkoina Ruotsiin 70-luvulla, ruotsinkielisiä on suhteellisesti ottaen muuttanut jatkuvasti tietty määrä muualle)

Nimiasioista voi todeta että halvin ratkaisuhan olis ollut se ettei kaikkia noita Helsingforsin ym. alunperin ruotsinkielisiä nimiä olisi ollenkaan suomennettu (useimmiten kaiken lisäksi täysin virheellisesti) ja kyltitetty - eihän Joensuu ole ruotsiksi Flodmynning - vaan Joensuu. Jonkun mielestä oli kuitenkin niin oli pakko tehdä koska suomenkielisille on jostakin syystä niin pirun vaikeata saada tuotettua tiettyjä äänteitä suustaan - joka helposti heijastuu myös tankero-englantina ym.

Kiitos Kirsi osuvasta ja aiheellisesta puheestasi ja kirjoituksestasi.
Suomeen on saatava Ruotsin kielilaki sovellettuna tänne. Eli maan valtakieli on maan ainoa virallinen kieli.
Puheessasi et uskaltanut sanoa ääneen kaikki ne epäoikeudenmukaisuudet, joilla yhteiskunnassamme ruotsinkieliset sortavat valtakielisiä ja muita vähemmistökieliä. Kielikiintiöitä ei ole enää missään muussa maassa, ne on poistettu aikoja sitten epäoikeudenmukaisina. Suomessa niiden avulla yksi piskuinen kieliluokka porhaltaa yliopistoihin alemmilla pääsykoepisteillä ja vie suomenkielisiltä hakijoilta joka vuosi runsaat 500 paikkaa, vaikka ruotsinkielisillä on omatkin yliopistonsa. Näin ruotsinkielisille akateeminen ala on taattu, parempi palkka ja yhteiskunnan merkkiasemat.
Pakkovirkamiesruotsi ympäri Suomen on nöyryyttävää!
Kuntien ja kaupunkien kaksikielisyys perustuen 3000 asukasta tai 8 % on naurettavaa! Miten kalliiksi tämä kaksikielisyyssyöttä tuleekaan. Koko pakkoruotsitus on kehä- eli kierre.
On poistettava pakkoruotsitus koulusta. Annettava oppilaiden ja vanhempien itse päättää kielivalinnastaan.
Päättäjät ovat niin korruptoituneet rikkaiden ruotsinkielisten rahastojen ja säätiöiden avulla - että he eivät uskalla enää puuttua tähän keinotekoiseen ja järjettömään enää pakolla ja keinotekoisesti ylläpidettävään pakkoruotsiin.
PAKKORUOTSI LOPUTTAVA!

"Ei yhä vähenevien ruotsinkielisten etuoikeudet voi loputtomasti jatkua."

""Yllä oleva on varsin yleinen väärinkäsitys (tai pelkkä hoksotinvirhe) koska prosenttilukuhan ei koskaan mittaa mitään absoluuttisesti vaan vain suhteellisesti.""

Looginen virhe suhteellisuuteen vetoavalla on ajatusvirhe joka ei näytä ruotsikielisille olevan kovin tuntematon, eli etuoikeus rinnastetaan oikeudeksi. Mitähän mieltä ruotsinkieliset olisivat jos saamenkieliset tai venäjänkieliset pääsisivät automaattisesti yliopistoon ja ruotsinkieliset valittaisiin viimeisenä keräilyeränä enemmistön jälkeen?

HIENOSTA JA HYVINPRUSTELLUSTA PAKINASTA.
TOIVOTTAVASTI JATKOA SEURAA.

Kielitilannetta tunnetasolla

Kirsin kuvaus suomenruotsalaisten ajatusmaailmasta oli todenpi kuin saattoi uskoa. FST toteutti ilmiöstä kaksi tv-reportaasia.

Spotlight: Ett språk - ett folk? Onsdag 10.2.2010 21:00
http://svenska.yle.fi/nyhete/kolumnartikel.php?typ=spotlight

http://arenan.yle.fi/video/744614
http://arenan.yle.fi/video/740826

Huomioita ohjelmista:

Omien sanojensa mukaan kieltenopettaja ymmärsi vasta toistojen jälkeen hitaasti, mikä sappivaivoista kärsineen naisen hätä oli hänen soittaessaan hätäkeskukseen. Ohjelman perusteella hätäkeskuksen henkilökunnalta tulee tästä lähin vaatia täydellinen lääketieteen sanaston hallinta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi... tai no ruotsikin voisi riittää.

Kielen opettajan keskeisin argumentti ruotsinkielen pakollisuuden puolesta oli ettei koskaan voi olla varma ruotsin kielen tarpeettomuudesta yksilötasolla. Edellisen perusteella keskeisiksi oppimissisällöksi tulisi lisätä runsaasti kieliä, koskaan kun ei tiedä mitä kieltä vastaantulija sattuu puhumaan.

Ohjelmista puuttui pyrkimys kohti mielikästä ratkaisua, voivottelu ja vääristely johtaa ruotsin kielen umpikujaan Suomessa.

"Omien sanojensa mukaan kieltenopettaja ymmärsi vasta toistojen jälkeen hitaasti, mikä sappivaivoista kärsineen naisen hätä oli hänen soittaessaan hätäkeskukseen. Ohjelman perusteella hätäkeskuksen henkilökunnalta tulee tästä lähin vaatia täydellinen lääketieteen sanaston hallinta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi... tai no ruotsikin voisi riittää."

Itse asiassa tuokaan ei riitä. Muutama päivä Sitten Pohjanmaan hätäkeskuksen johtaja ilmoitti, että ruotsinkielisiä on hänen mukaansa pystyttävä palvelemaan sillä murteella, jota hätäkeskukseen soittava sattuu käyttämään. Ts. suomen, ruotsin, englannin lisäksi tarvittava kielitaito sisältää korsnäsin, malaxin, närpesin jne murteet.

Tämä murrevaatimus oli keskeinen peruste sille, miksi Jyväskylään ei haastatellun mielestä voida sijoittaa keskisen Suomen hätäkeskusta. Korsnäsiläisen ei siis tarvitse osata sen paremmin ruotsi kuin suomeakaan asioidessaan viranomaisen kanssa, vaan ihan omalla korsnäsin murteella on palvelut saatava.

Lapsikaan ei löydä rajojaan jos aikuinen ei niitä aseta. Tämä ruotsinkielinen vähemmistömme rinnastuu aika tavalla lapseen, jolle rajat on jätetty asettamatta. Ruotsalaiset kuten lapsetkin tarvitsevat rajoja rakkautta ihan omaksi parhaakseen.

Ruotsista oppia. Yksikielisyys. Se sopii meille, koska suhteellisuuden tajua pitäisi olla.

Kiitos Kirsi! Kuuntelin Areenasta puheesi pakkoruotsista. Olipa mahtavan rohkeaa! Tuosta ei kovin usein julkisesti edes puhuta. Vanha kissa pöydälle vaan.

Nuorena olen kokenut juuri ruotsinkielen ajanhukaksi, kun koen muut eurooppalaiset kielet paljon tärkeämmäksi tulevaisuuden kannalta. Euroopassa puhutaan paljon saksaa ja ranskaa ja eipä tekisi pahitteeksi taitaa italiaa ja espanjaakin. Valitettavasti pakkoruotsi syö resurssit kaikkeen tähän. Rahaa on näköjään vain ruotsiin, kun muista kielistä olisi varmasti paljon enemmän hyötyä edelleen kansainvälistyvässä maailmassa, kun työpaikan perässä muutetaan jopa toiseen EU-maahan.

ruotsin kieli, suomen kieli etc.

Terv. Kielipoliisi

Kuuntelin vasta äsken Areenasta. Olipa hulppea yhdistelmä kolumnia ja pakinaa. Välillä hyviä huomioita ja välillä nauroin ääneen. Ja vielä härnäävän provosoiva ote. Välillä olit niin tosisassi, että jouduin tarkastamaan kuvastasi naururypyt. Sait minut yhtä hyvälle tuulelle kuin telkkarissa pyörinyt 'Laitetaan luotiliivit', josta pari osaa vielä jäljellä. Kiitos.

Uskon että kieltä voi oppia kunnolla oikeastaan vain jos siihen on motivoitunut. Eli en kannata pakkoruotsia. Koska tappelin 8 kk armeijassa varastelevien, lintsaavien ja käsittämätöntä murretta puhuvien närpiöläisten ja muiden pohjanmaalaisten kanssa minun on vaikea ajatella että kuulun samaan ryhmään. Väestölaskennan mukaan kyllä varmaan. Suojelukoulussa missä olin muutaman viikon oli aivan eri mentaliteetti, siellä oli ihmisiä kaikkialta Suomesta. /
Toisaalta oma isäni ei osannut kovinkaan paljon suomea, hän oli sotainvalidi ja sairaaloissa oli aina ongelmia tiedonkulun ja lääkeiden kanssa. Minusta olisi tärkeämpää että hoitajilla on jonkinlainen peruskielitaito(siis ei täysin suomenkielisillä paikkakunnilla) kuin että lääkärin täytyisi puhua täydellistä ruotsia. Siuntiossa, missä isäni kasvoi, oli 30-luvulla 6 ruotsinkielistä koulua ja yksi suomenkielinen jossa oli muutama oppilas./
Jos on kiinnostunut historiasta, Suomen historiasta, tai vaikkapa sukututkimuksesta, niin ei kyllä pääse kovinkaan pitkälle tutkimaan asiakirjoja jos hallitsee vain suomen kielen. Parhaimmillaan kinnostus ruotsin kieleen(venäjään, latinaan) tuleekin jostakin tällaisesta koetusta tarpeesta. /Kunnioitan myöskin ihmisiä kuten esim. S.Heikinheimoa joka osasi haukkua meitä tanskaksi Hufvudstadsbladetissa. /Onhan se myöskin jotenkin tehokkaampaa riidellä ruotsalaisten(Ruotsin)kanssa, jos siis liikkuu niissä ympyröissä, ruotsiksi. Göran Persson sanoi että hän ihan oikeasti pelkäsi Paavo Lipposen raivoa, mutta samalla kunniottaa häntä hyvin paljon.

"Fridens Liljor"

Itse en ole paljoa tarvinnut Ruotsia vaikka Ruotsin rajalle ei ole pitkälti. Suomella olen siellä pärjännyt ja meän kielellä. Ja etelä-ruotsalaisten (skone jne) ruotsi on jo täyttä hepreaa että englanniksi väännämme sujuvasti ja toisiamma ymmärrämme. Venäjää meilläkin kuulee viikottain ja sitä olisi tarvinnut monta monta kertaa, useammin kuin ruotsia.

MIksi ihmeessä ruotsin kielestä luopuminen on joillein niin vaikeaa. Ja ruotsi kielen tuntien poistaminen koulusta siirtää vapautuvat tunnit tärkeimpiin aineisiin.

"Mutta, jos unohdetaan rahat ja katsotaan kielitilannetta tunnetasolla."

No koetetaanpas: Venäjän vallan alle vaihtumisen 200-vuotispäivää vieteltiin viime vuonna ja sivussa pohdiskeltiin ruotsin kielen kuvitteellista asemaa, jos historiakulku olisikin ollut toinen. Vaan entäpä, jos koko ruotsin kieltä ei olisi tullut Suomeen. Ruotsi on valloittajan kieli suomen kannalta (kuten molemmat ovat saamen kannalta, mutta eihän sitä nyt kai tartte pohtia). Puhuttu ja historian kulussa kirjoitetuksikin kehittynyt suomi ei - kas kummaa - päätynytkään hallinnon, politiikan, opetuksen, taiteen ja tutkimuksen kieleksi tuosta noin vaan, kun emme eläneetkään enää Suomessa, vaan Ruotsissa. Vaan jos meitä ei olisikaan valloitettu: olisimmeko ottaneet ruotsin kielen kehittyvän koululaitoksemme pakollisiin opintoihin mainituista pohjoismaisista kielisyistä? Ja miksi ei samaan syssyyn norjan, tanskan ja islannin kieltä? Vai olisimmeko aloittaneetkin vieraiden kielten opinnot kielitieteellisesti loogisemmin meitä lähempänä olevista kielistä?

Jos ja jos ja jos. Historiamme on kuitenkin se mikä on ja siihen kuuluu se tosiseikka, että Ruotsin valtauspolitiikan seurauksena Suomen alueelle muuttaneet ruotsalaiset sekä heidän seuranaan muiden kansallisuuksien yrittäjähenkiset toimijat ottivat haltuunsa maamme alueen resursseineen. Ja hupsista: palataankin takaisin alussa mainittuun rahaan. Venäjän keisareiden intressit miehittää venäläisillä ja venäläisyydellä valtaamansa Suomen ruotsalaisuus, eivät olleet kummoiset, kun historian tapahtumia tarkastelee. Näin siis Suomea valtaamaan tulleiden ruotsalaisten jälkeläiset jatkoivat vallan hallussapitoa omalla äidinkielellään.

Tässä vaiheessa minua saisi joku viisaampi valistaa, puhuttiinko vuosina 1809-1917 suomenruotsalaisista. Venäjän kannalta olimme kaikki suomalaisia kielestä ja yhteiskunnallisesta asemasta riippumatta. Tämän näen itse merkittävänä syynä sille, että ruotsalaisvetoinen suomalaisuusliike oli miltei pakotettu ottamaan suomen agendaksi myös kielipolitiikassa; ainakin mitä tulee ulkopolitiikkaan: sisäpolitiikassa esimerkiksi yliopistojen kielilaki venyi vuoteen 1937 asti. Tämän kehityksen nykyvaihetta puimme nyt. Suomen tilanteen logiikalla jokaisen kansakunnan ex-valloittajien kieli pitäisi kuuluu kulttuuriperinnöllisistä syistä pakolliseen opetusohjelmaan.

Nämäkin kommentit kirvoittavat useita helppoja ja jopa ehkä oikeutettujakin vastaperusteluja, mutta pakkoruotsi yhdeltä kannalta on myös jäänne ajalta, jota ei ole. Ajalta, jolloin vain suomenkieltä käyttävällä ei ollut minkäänlaisia mahdollisuuksia edetä merkittävästi koulutuksen tai työelämässä oppimisen kautta. Kaksikielisyys on rikkaus, mutta sen rikkauden itseisarvo ei mielestäni enää oikeuta ruotsin opiskelun pakollisuutta. Jos ruotsinkielen asema halutaan jostain syystä säilyttää palvelukielenä yms., tulee pakkoruotsin sijasta edellyttää kyseeseen tulevien ammattien harjoittajilta kattavaa ja osaamisen varmistavaa kielikoetta.

Negatiivisten painotusten sijasta pakkoruotsista vapautuminen voisi olla kehityskulun avaus laajempaankin opintojen varhaisempaan valinnaisuuteen. Koululaitoksemme yleissivistää liikaakin integroinnin ja yksilöllisten taipumusten kustannuksella.

"Pakkoruotsin saa ja voi kyseenalaistaa. Nyt on vain kyse siitä, pitäisikö se todella kyseenalaistaa? Ihan aikuisten oikeastikin?"

Yhteiskunta on vaarallisilla raiteilla, jos kaikkea, aivan kaikkea, ei kyseenalaisteta säännöllisesti. Lapset osaavat senkin luontaisesti - toivottavasti aikuisetkin ja ihan oikeasti ;)

Kävin kouluni 70-luvulla Lohjalla, joka on pääosin yksikielinen. Vain eteläosissa eli kotikylässäni puhutaan ruotsia. Kieliraja kulkee siellä. Keskikoulussa ruotsi oli tuolloin pakollista, mutta kansalaiskoulussa ei. En muista kenenkään valittaneen pakkoruotsista.Myöhemmin kihlauduin suomenruotsalaisen tytän kanssa ja opin ruotsia vähän paremmin.
2000-luvulla kävin lisäksi ATK- alan koulutuksen Karjaalla. Opetus tapahtui ruotsin kielellä, mutta tentit ja näyttötutkintojen tehtävänannot olivat suomeksi.
Minulle siis ruotsinkielstä on ollut hyötyä ja huviakin.
Kaveripiiriini kuuluu edelleen paljon ruotsinkielisiä, jotka kaikki osaavat suomea. Minkäänlaista kieliriirtaa ei ole, ellei huumoripitosta naljailua lasketa sellaiseksi.
Vaikka ruotsin kieltä en tarvitsekaan työssäni, on sitä ihan mukava osata. Täällä Länsi-Uudellamaalla ainakin sitä puhutaan paljon.
Joiden kirjoittajien mielestä ruotsin kielen opettaminen koulussa johtuu salaliitosta, jonka tarkoituksena on vain elättää rikkaita ruotsalaisia, jotka eivät pärjäisi muuten kuin alistamalla suomalaiset.
Toisia taas harmittaa kaikkinainen pakko.
Olen matkustellut työni vuoksi varsin paljon ja voin sanoa, että muualla Euroopasakin opetaan pakolla naapurimaiden kieliä.
Erityisesti perusuomalaisten kannattajat tuntuvat kokevan ruotsin kielen ja suomenruotsalaiset maamme vihollisiksi.En oikein ymmärrä mistä se viha kumpuaa, muttei minun tarvitsekaan.
Ei ole olemassa mitään kieltä, jota ei kannattaisi opiskella oman äidinkieln opittuaan. Äidinkielen opettelu on kuitenkin tärkeintä.
Euroopassa käytetään Suomea esimerkkinä siitä, miten hyvin autonomia toimii Ahvenanmaalla, joka muuten on yksikielinen. Siellä silti joutuvat lapsiraukat opettelemaan suomea pakolla, vaikka hekään eivät suomen kieltä tarvitse.
Parasta kai olisi palata aikaan ennen peruskoulua, jolloin oli vielä jako keskikouluun/kansalaiskouluun. Ja ne, jotka kieltäytyvät ruotsin opetuksesta olisivat iloisia, kun saisivat opetella vaikkapa puukäsitöitä tai metallitöitä sen sijaan.
Vai olisiko näin?
Yleissivistävään koulutukseen kuuluu opetella väh. kolmea kieltä. Vaikka maassamme on vain n. 5% ruotsinkielisiä, on se kuitenkin voimissaan. Yli 300 000 ihmistä puhuu sitä äidinkielenään. Tahdommepa sitä tai emme.
Se, että he joutuvat kaikki opettelemaan suomen kielen koulussa, on tyystin sivuutettu. Mutta hehän ovatkin vähemmistönä. En ole kuullut heidän valittavan siitä, että opettelisvat mieluummin vaikkapa venäjää pakkosuomen sijaan...
Ruotsinkielen asema on aihe, jota käsitellään tunnetasolla. Maalaisjärki sanoo, että on hyvä osata naapurimaan kieltä. Tunne sanoo, että enemmistön ei tarvitse osata vähemmistön kiletä. Järki kertoo olevan hyötyä sittä, että edes auttavasti pärjää pohjoismaissa ja ymmärtää suurinpiirtein, mitä esim lehdessä Norjassa lukee. Tunne sanoo, että ruotsalaiset alistivat Suomen ja riistivät sitä vuosisatoja ja siksikään ei tulisi ruotsia opetella, ettei tuntisi itseään alistetuksi.
Olen kuitenkin varma, että muutaman vuosikymmenen kuluttua ei pakkoruotsia enää ole.
Mitäköhän kieltä sitten vastustetaan?
Olisipa veikeä nähdä pikku persupiltin tankkaavan ranskaa, joka on edelleen esim.diplomatian virallinen kieli. Tai saksaa, jota varmasti jokainen tarvitsee esim. Viitasaarella.(syntymäpaikkani).
Saattaisi syntyä koulukuntia, joista osa kuuluisi ns.latinisteihin ja osa germaanisen filologian kannattajiin, mitä tulisi pakolliseen kolmanteen kieleen. Venäjää näet tuskin kukaan haluaisi kannattaa!

Jotkut radiokolumnisi ovat hyviä. Jotkut radiokolumnisi taas ovat huonoja. Joistakin radiokolumneista en osaa sanoa.

Tämä pakkoruotsia koskeva radiokolumni on paras radiokolumni jonka olet esittänyt. Olen joka kohdasta samaa mieltä, mistä puhuit kolumnissasi. Minulla ei ole mitään kommentoitavaa tähän, koska kolumnissasi mainitset kaikki tarvittavat seikat.

Toivottavasti mahdollisimman moni kuulee tämän radiokolumnin.

Kippis ja kulaus sinulle ja tälle onnistuneelle kolumnillesi!

Piti vielä edellisessä viestissä sanoa että koko uskonnon opetusta ei pitäisi lopettaa. Varsinainen uskonnon opetus voitaisiin korvata yleisluontoisella uskontotiedon kurssilla jolla olisi yleistietoa tarjoava merkitys. Siis uskontiedon kurssilla kerrottaisiin mitä eri uskontoja on olemassa ja minkälaisia ne ovat, ja että mitkä ovat niiden sisältöarvot ja välinearvot.

Ateismi ei sinänsä tarkoita sitä että se merkitsisi rationaalisuutta tai inhimillisyyttä. Ateisteilla voi olla taipumusta korvata uskonto jollakin uskonnollisia piirteitä saavalla ideologialla. Ns. "ilmastonmuutos" ja siitä puhuminen on saanut uskontoa muistuttavia piirteitä.

Sinänsä on ihan sama mihin itse kukin uskoo tai on uskomatta. Ruukinmatruuna on monesti sanonut että uskonnon totuusarvolla ei ole mitään merkitystä vaan merkitys on nimenomaan välinearvolla.

Voi, että olen väsynyt tähän vänkäämiseen! Ja että kollega- yleläinen viitsii piestä tuolla lailla! Onko yleissivistyksestä jotain haittaa? haittaako ketään jos osaa ruotsia? Onko se ylimielistä? Jos annat ilmaiseksi lapsellesi kaksi kieltä , se on mitä hienoin asia, tai kolme! Itse olen oppinut molemmat kotimaiset luonollisesti eikä koulussa tarvinnut pistää vastaan niitten opiskelua. Joo, opiskelu vaatii ponnistusta ja sitähän ei nykynuori ainakaan halua, kaikki pitää tulla ilmaiseksi ja englanti riittää kaikkeen! Onko välttämätöntä laittaa energiaa vihamielisyyteen? Onko kivaa panostaa negatiivisyyteen? Pistäkää hyvä ihmiset energianne parempiin asioihin,korjattavaa tässä yhteiskunnassa on enemmän kuin jonkun kielen vihaamiseen menevät voimavarat, siis auttakaa itseänne!

Sinä nimetön 15:40

Kysyt onko yleissivistyksestä jotain haittaa? Minä kysyn onko yleissivistystä pakkoruotsi, joka on kansan enemmistön tahdon vastaista. Pakkoruotsissa on kysymys valinnan kieltämisestä ja jonkin poliittisen illuusion ylläpitämisestä. Onko sivistyneempää sallia lapsille valinnan vapaus oikeasti tärkeisiin kieliin vai pakottaa heidät opiskelemaan turhaa kääpiökieltä. Sinä olet itse negatiivisuuden ja pakon edustaja. Valinnan vapauden puolesta taisteleva Kirsi on positiivisuuden, tulevaisuuden ja motivoituneen ja monipuolisen kielten opiskelun puolella.
Kirjoitat itsekin, että on lahja antaa lapselle kielitaito. Miksi sen pitäisi olla juuri ruotsi? Miksemme vaisi itse valita kieltä?

Hyvä Kirsi!

Saat vastauksen kysymykseesi kielen haitasta jos kysyt vaikkapa ruotsalaisilta haittaisiko heidän kieliopintojaan mikäli siellä olisi pakollinen suomi kaikille ruotsalaisille. Ruotsi on suomalaisille aivan yhtä tarpeellinen kieli kuin on suomi ruotsalaisille, eli käytännössä tarpeeton. Toki Suomessa ruotsinkieliset tarvitsevat ruotsia ja samoin Ruotsissa suomenkieliset tarvitsevat suomea, siis jos ovat näin päättäneet. Suomalaiset tarvitsevat merkittävien kielten osaamista ja siksi haluaisimme opiskella saksaa, ranskaa, venäjää, kiinaa, espanjaa sekä muita tärkeitä kieliä EU:ssa ja maailmalla. Kaikissa kyselyissä pakkoruotsia vastustaa enemmistö suomalaisista, olisihan se hullua vaatia pakkotoimia omaa itseään kohtaan.

Minullekin ruotsin kielestä on ollut huvia, joskus vähän hyötyäkin, mutta en silti ole sitä mieltä, että sitä olisi kaikkien pakolla opiskeltava. En ole perussuomalaisten kannattaja, se on puolue jota en ikinä äänestäisi; olen akateemisesti koulutettu, puhun kuutta kieltä, sukujuuristani löytyy ruotsinkielisiä sekä isän että äidin puolelta - ja silti minusta pakkoruotsi on kansantaloudellista tuhlausta ja vääryys maamme enemmistöä kohtaan.
Pieni asiavirhe tekstissäsi: surkuttelemasi Ahvenanmaan lapsiraukat nimenomaan eivät joudu opiskelemaan pakkosuomea. Ainoa pakollinen kieli Ahvenanmaan kouluissa on englanti, ja vaikka enemmistö valitseekin suomen kielen opinnot, noin kolmasosa koululaisista opiskelee ainoastaan yhtä vierasta kieltä, siis englantia. Siitä huolimatta, että Ahvenanmaan suomenkielinen vähemmistö on prosentuaalisesti yhtä suuri kuin mannermaan ruotsinkielinen vähemmistö. Eikä Ahvenenmaalla ole suomenkielisiä kouluja.
Vaadit aika paljon yleissivistävältä koulutukselta, vähintään kolme kieltä - vai tarkoititko äidinkieli ja kaksi vierasta? EU:n suositus on kaksi vierasta kieltä, mutta läheskään kaikkialla se ei toteudu; ei esimerkiksi Ruotsisssa, missä toisen vieraan kielen sijaan voi valita englannin lisäopintoja.
Se, että ruotsinkieliset joutuvat opiskelemaan suomea, johtuu käytännön tarpeesta. Minusta suomen opinnot voisi heille muuttaa valinnaisiksi samalla kun pakkoruotsi poistetaan - luulenpa, että suuri enemmistö lukisi edelleen suomea, mutta jos he haluavat elää ummikkoina yhteiskunnassa, jossa 95% puhuu suomea, niin mikäs siinä.
Ei ole olemassa mitään kieltä, mitä ei kannattaisi opiskella, sanot. Näin varmasti on, mutta kun käytännössä ei kuitenkaan ehdi opiskella kaikkia maailman kieliä, kannattaisi ehkä kuitenkin mieluummin opiskella esim. englantia, ranskaa ja saksaa kuin saamea, serbo-kroatiaa ja baskia.