Pian kielilain tultua voimaan 1922 alkoi suomen- ja ruotsinkielisen sivistyneistön välit kärjistyä maassamme. Kansallisuusryhmien suhteita uhkasi tuolloin pikemminkin suomalaisen nationalismin nousu kuin suomenruotsalaisten kiihotustoiminta.Kyllä kansa muistaa- lähetykseen voi soittaa vastauksia viikon kysymykseen 10.00 alkaen puolentunnin ajan 14.7 perjantaina! Puhelinnumero on 09-144 800. Oikea vastaus kuullaan 17.30 alkavassa puhelinkontaktilähetyksessä!
Viikon kysymys: Minkä aatesuunnan nimissä 1920-luvulta alkaen vastustettiin ruotsinkielisiä Suomessa ?
Faktoja
-Suomessa on 5 miljoonaa suomenkielistä
-280 000 ruotsinkielistä, jotka lähes kaikki osaavat myös suomea.
Johtopäätös?
-suomenkieliset ovat ylivoimainen enemmistökieliryhmä
-ruotsinkieliset ovat pieni vähemmistöryhmä
Mitä tehdä?
Ruotsinkieliset on säädettävä lailla vähemmistökieliryhmäksi muiden vähemmistökieliryhmien joukkoon.
Suomen kielipolitiikan narrinpelille on laitettava piste.
Kielipolitiikka on nostettava eduskuntavaaleissa vaalikeskustelujen kysymykseksi.
Vastaus viikon kysymykseen: Aitosuomalaisuus
Itsenäisyyden ensimmäisenä vuosikymmenenä alkoi nostaa päätään aatesuunta, jonka kannattajat nimesivät aitosuomalaisuudeksi. Sen mukaan suomenruotsalaisen väestön asema oli yksi suurimpia esteitä aidon suomalaisen kulttuurin ja ja todella kansallisen valtion tulevaisuuden tiellä.Suomenruotsalaisten vaikutuksen rajoittaminen kansallisessa elämässä tuli sen vuoksi aitosuomalaisten päätavoitteeksi.