|
| YLE Radio 1 | Kulttuuri | Musiikki | Asia | Tiede | Draama | Uskonto |
Viikon kysymys: Miten Heikki Klemetti liittyy murtomaasuksien kehityshistoriaan?
Julkaistu Pe, 17/02/2006 - 10:50 Eve_Mantu
Viikon kysymys | Kyllä kansa muistaa
Suksen historia on kiehtova. Sanakin on 6000 vuotta vanha. Murtomaasukset löytyvät useimmista autotalleista. Miten armoitettu kuoronjohtaja professori Heikki Klemetti liittyy suomalaisten murtomaasuksien kehityshistoriaan? Vastausehdotukset tänään perjantaina puhelimitse klo 10 ja 11 välillä numeroon 09 144 800. Vastaus paljastetaan klo 17.30 alkavassa puhelinkontaktiohjelmassa. |
Kyllä kansa muistaaOhjelman nettisivut ovat muuttaneet. Siirry Kyllä kansa muistaa -ohjelman uusille sivuille. Ohjelma on päättynyt. Kyllä kansa muistaa haastaa sinut muista- Perjantai-aamuna esitetään kysymys ja pohjustetaan teema. Illansuussa saadaan vastaus ja poraudutaan syvemmälle päivän teemaan. Miten pääsen mukaan? Toimittajina Joel Helenius ja Eve Mantu. Lue myös: Kirjaudu sisäänYLEn yhteisötunnuksella:
NavigationSyndicate |
Vastaus: kehitteli suksimallin
Eve Mantu kertoo vastauksen ja tarinaa siihen liittyen:
Mennäänpä 25-vuotiaan maisteri Klemetin kannoilla sinne 1900-luvun alkuun…
1800-luvun lopussa Suomessa alettiin innostua hiihtokilpailuista. Tukholmaankin kutsuttiin suomalaisia kilpailemaan. Hiihtäjät harjoittelivat, ja suksimestarit kehittelivät suksia. 1900-luvun alussa, Porvoon Kerkkoossa Lampisen suksipajassa otettiin jo koneita avuksi suksien valmistamisessa.
Emil Lampinen olikin yksi innokkaimmista suksityyppien uudistajista. Mutta ei ainoa!
Kuortaneellakin sommiteltiin…
Vuonna 1901 Suomen Urheilulehti lähetti maisteri Heikki Klemetin kirjeenvaihtajaksi Tukholman kansainvälisiin talvikisoihin. Hän oli siis mitä ilmeisimmin innokas hiihtomies!
Klemetti oli katsomassa, kun suomalaiset saivat 60 kilometrin matkalla kolmoisvoiton; Otto Hepoaho, Asari Autio ja Juho Ritola olivat asialla. Tukholmassa ollessaan Klemetti pääsi tutkimaan suksia. Norjalaisten suksissa hän ihaili etupainoisuutta ja lyhyyttä – suomessa arvostetut haapaveden sukset olivat tasa- tai kantapainoiset. Norjalaiset olivat kuitenkin kömpelöt, tuumasi Klemetti.
Klemetti vetäytyi kuortanelaisen Elias Linjan kanssa työskentelemään, suunnittelemaan suksen ihannetta. Yhteistyöstä syntyi suksi, joka sai nimen kuortanelainen ja se lienee ollut ensimmäinen etupainoinen. Kuortanelaisen pituus oli noin 280cm ja leveys 7cm – ne olivat siis hiukan haapavetisiä lyhyemmät, kertoo kansatieteilijä Eino Nikkilän kirja SUKSEN TARINA.
Etupainoisuus oli aivan uusi ilmiö, eikä siihen ihastuttu heti. Kuitenkin, porvoolainen Emil Lampinen lähti Klemetin ja Linjan suksesta eteenpäin – kokeili ja kehitteli – ja 1906 esitteli IHANNE-mallisen suksen, joka sekin oli etupainoinen.