Skip navigation.
Home

Valitsijamiesvaalista kansanvaltaan

Presidentti on valittu Suomessa ensimmäisen kerran 1919, mutta vaalikampanjointi alkoi vasta 1950-luvulla. Valitsijamiesvaalin välillisyys ja Urho Kekkosen valtakausi leimasivat presidentin vaaleja kolmen vuosikymmenen ajan. Mitä on jäänyt kansakunnan muistiin sodanjälkeisistä presidentinvaaleista?

Kekkonen mielessämme

Tämä jäänyt mieleen: Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen...

tuleeko

Mahtaako ohjelmaa tulla nettiin ladattavaksi (mp3-muodossa) eli Podcast juttu?

Podcasting tulee!

Ohjelma tulee nettiin perinteisellä tavalla ja myös podcast-jakeluna.

James Dean ja Kekkonen?

Ohjelman mainoskuvassa toimittajat poseeraavat näyttävästi ison James Dean -julisteen vieressä. Saisiko kuulla, mitä tekemistä Deanilla on Suomen presidentinvaalien tahi ylipäätään Suomen lähihistorian kanssa?
Teettekö oman ohjelman työnimellä James Dean ja Suomi?

NM. En ymmärrä

En ymmärrä 2

Aluksi haluan kiittää nimimerkillä rohkeasti lähestynyttä kysyjää
tarkkanäköisyydestä.James Deanillä ei nimittäin myöskään meidän tietojemme mukaan ole mitään tekemistä Suomen presidentinvaalien eikä lähistorian kanssa.James Dean oli kuitenkin oman aikansa legenda ja ikoni, josta monella suomalaisella on muistikuvia.Kuvan tarkoituksena
onkin viitteellisesti raottaa ohjelman perusajatusta kaivella yhdessä
menneitä kuulijoiden kanssa.Moni muukin henkilö olisi tähän tarkoi-
tukseen varmasti soveltunut. Sen sijaan pidän En ymmärrä-nimimerkin
toista kysymystä mielenkiintoisena.En usko, että James Dean pelkästään
tämäntapaisessa ohjelmassa olisi riittävän kattava aihe, mutta kylläkin se,miten Amerikka ja amerikkalaisuus tuli osaksi suomalaista
kulttuuria.

Kekkosen elämäntyö kunniaan

Arvatenkin Yleisradio on jälleen uuden ohjelmasarjan aluksi polkemassa
lokaan Urho Kekkosen elämäntyötä.Tahdon sanoa suoraan,että on täysin sivuseikka, kuinka Suomen presidentit on valittu, lopputulos on ratkaiseva. Lepikon torpan suurella pojalla oli enemmän kuin tarpeek-
si hillitä ehnroothien,junniloiden ja vennamoiden seikkailupolitiikan
loiskiehuntaa.Kysynkin, kuka muu olisi pärjännyt kierojen ja sala-ovelien ryssien kanssa paremmin kuin Urkki.Pieni nuolaisu sinnepäin
oli pieni hinta isänmaan vapaudesta.Juhani Suomi on nämä asiat tutki-
nut ja selittänyt.On turha naureskella jälkeenpäin vaalikampanjoille
ja valinnoille. NM Entinen kaljupäiden pilkkaaja

Ehdoton valta sokaisee

Kyllä nyt pomppas ja kauas. Se on höpönlöpöä, että Urho Kekkonen olisi ollut ainoa tai edes taitavin neukkujen torppaaja Suomessa 60-ja 70-luvuilla. Sellaisen kuvan välittämisessä kansalaisille hän varmasti oli ykkönen. On aivan oikein, että nämä suomalaisen demokratian alennustilan häpeäpilkut kaivetaan esiin.Vuodesta 1962 presidentinvaalit vuoteen 1978 ratkaisi maassamme käytännössä yksi ääni, se ääni tuli idästä. Kaikki, jotka vuosikymmenien ajan hokivat sanontaa MAAN edun mukaista on, että Kekkonen valitaan uudestaan, eivät koskaan pohtineet tosissaan sitä, että minkä MAAN. Nämä presidentinvaalit johtivat myös sisäpolitiikassa kansanvallan ryvettymiseen, mistä seurasi ainoan aidosti oikeistopuolueena esiintyneen Kokoomuksen ajautuminen 21 vuoden korpivaellukselle hallituksia muodostettaessa. Ja mitä tulee siihen, että Juhani Suomella olisi muita ylempi ymmärrys Kekkosen vallankäytön selittämisessä, sen uskovat vain ne, jotka ovat aina valmiita jälkeenpäin hyväksymään kansakunnan historiassa ilmiselvät virheet ainoina vaihtoehtoina ja välttämättömyyksinä.

NM. Ei koskaan enää vieraan vallan saappaan kärjen alle

Isänmaa olisi pärjännyt ilman Kekkostakin

Kekkosesta on aivan turhaan tehty kaikkitietävää ja korvaamatonta. Ei hän välttämättä ollut venäläisten perässähiihtäjä, mutta kyllä Suomelle olisi ollut parempi saada jo 1956 presidentiksi länsimaista demokratiaa ja markkinataloutta kannattava Fagerholm, tai viimeistään Honka kuutta vuotta myöhemmin. Kekkosen vuoksi koko kansakunta eli itsesensuurin maailmassa. Kesän 1944 torjuntavoitoistakin on voitu puhua vasta Koiviston aikana, samoin lottien ja suojeluskuntien ylväästä toiminnasta. Tämä itsesensuurissa kieriskelykö on syynä siihen, että iäkkäät poliitikot vieläkin varmuuden vuoksi kavahtavat Nato-jäsenyyttä, vaikka USA on demokratian ja kansalaisvapauksien mallimaa, palkkatyöläisten ja yrittäjien ihannevaltio. Edelliselle kirjoittajalle huom, nuolaisu ei ollut pieni vaan iso ja isänmaan vapaudesta on kyllä syytä kiittää ihan muita ihmisiä kuin Kekkosta.

James Deanin merkitys

Arkinen totuus on kuitenkin se, että halusimme kuvaan jotakin, joka ilahduttaisi blogiin saapuvan kuuntelijan silmää. Emme luottaneet omiin pärstäkertoimiimme.

Minulle James Dean muistuttaa sen tietoisuuden heräämisestä, että minä olen yhtä merkkiä ja tuo James Dean sitä toista merkkiä, johon tietynlainen kiinnostukseni suuntautuu. Juuri hän sai tytönihailuni, vaikka tuoreempiakin tähtiä toki oli tarjolla 70-luvun lopulla. James Deanin hiukan röyhkeässä raukeudessa oli sitä jotakin. Fiftaripoikia oli muuten paljon vielä 80-luvullakin. Rippileiriaikainen ihastuksessakin oli vähän deania.

Olen Joelin kanssa samaa mieltä siitä, että burger-Suomen amerikkalaistuminen voisi olla hyvä aihe. Onko I :) U.S.A. -asenne vain vastareaktio siihen, että takana oli pitkä historia itämielisyyttä?

James Deanin merkitys

Arkinen totuus on kuitenkin se, että halusimme kuvaan jotakin, joka ilahduttaisi blogiin saapuvan kuuntelijan silmää. Emme luottaneet omiin pärstäkertoimiimme.

Minulle James Dean muistuttaa sen tietoisuuden heräämisestä, että minä olen yhtä merkkiä ja tuo James Dean sitä toista merkkiä, johon tietynlainen kiinnostukseni suuntautuu. Juuri hän sai tytönihailuni, vaikka tuoreempiakin tähtiä toki oli tarjolla 70-luvun lopulla. James Deanin hiukan röyhkeässä raukeudessa oli sitä jotakin. Fiftaripoikia oli muuten paljon vielä 80-luvullakin. Rippileiriaikaisessa ihastuksessakin oli vähän deania.

Hyviä kuvia Jameksesta. Oh ja ah!

Olen Joelin kanssa samaa mieltä siitä, että burger-Suomen amerikkalaistuminen voisi olla hyvä aihe. Onko I :) U.S.A. -asenne vain vastareaktio siihen, että takana oli pitkä historia itämielisyyttä?