Taata kertoo radioarkiston aarteessa poikavuosiensa leikkikalusta, hönkämyllystä. Mikä se mahtaa olla?

Oikea vastaus kuullaan klo 17.30 alkavassa suorassa puhelinkontaktilähetyksessä.

I950-luvulla suomalaisessa keittiössä kotitöiden määrä helpottui ja ja väheni. Yksi emännän todellisista "apulaisista" oli keksitty jo sodan aikana 1943, mutta ilahdutti tiskaajia enemmälti vasta 50-luvulla. Eli kuka keksi astiankuivauskaapin?

Vaikka yhteiskunnalliset raja-aidat olivat Suomessa itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä hälvenneet, ei vielä 1950-luvulla voitu täysin puhua kotien yhtenäiskulttuurista. Rahan mahti piirsi merkkinsä elämänmenoon ja kansalaisten tuloerot näkyivät asuntojen koossa ja sisustuksessa. Kaiken kaikkiaan koti merkitsi sodan kokeneille suomalaisille viihtyisää linnaa myrskyistä maailmaa vastaan, suojaisaa keidasta, jonne oli kerätty vuosikymmenten muistot. Kyllä kansa muistaa -lähetys kaivelee muistikuvia ensimmäisestä omasta kodista!

Lataa/kuuntele(mp3)

Armi Kuusela valittiin 1952 sekä Suomen Neidoksi että Miss Universumiksi. Saman vuoden Miss Suomi- kilpailut oli kuitenkin järjestetty Helsingin Messuhallissa jo syksyllä 1951, jolloin 18 loppukilpailijan joukosta tuli valituksi pääkaupunkilaiskaunotar Eva Maria Hellas.

Suomi eli vuonna 1952 suurta toivon aikaa. Maassa järjestettiin onnistuneet olympiakisat ja viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon, mutta kuka valittiinkaan tuolloin Miss Suomeksi. Vastauksia voi soittaa Kyllä kansa muistaa -lähetykseen puolen tunnin ajan klo 10 alkaen tuttuun numeroon 09-144 800. Oikea vastaus kerrotaan 17.30 alkavassa puhelinkontaktilähetyksessä.

Sodan jälkeen kaupungeissa lämmitettiin hiilillä ja haloilla. Maaseudulla hevonen teki kaiken raskaan työn eikä navetoissa ollut aina sähkövaloa. Pulaa oli kaikesta: jauhoista, perunoista, kahvista ja tupakasta. Ehkäisyvälineitä myytiin huomiota herättämättä pikkuilmoituksin. Yleisradio ei soittanut renkutuksia. Pikkupojilla oli polvihousut ja tukka jakauksella. Tytön hiuksissa oli rusetti ja edessä essu. Kyllä kansa muistaa -lähetyksen aiheena on jälleenrakennusvuodet 1945 - 1952!

Lataa/kuuntele(mp3)

Suomen aktiivinen vastustuspuolue perustettiin marraskuussa 1904 salaisessa kokouksessa Helsingissä. Puolueen puheenjohtajaksi valittiin Johannes Gummerus. Puolueen ohjelmassa oli hävittää suomalaisten hallitsijaa kohtaan perinteellisesti tuntemaa uskollisuudentunnetta, levittää aseita väestön keskuuteen ja vahvistaa vapaudentuntoa julkaisutoiminnalla.

Suomessa heräsi vahva halu irrottautua Venäjästä ensimmäisen sortokauden aikana. Aktivistit eivät epäröineet käyttää väkivaltaa, mutta halusivat toisaalta myös suoraa tukea kansalta äänioikeuden laajentuessa ja eduskuntauudistuksen edetessä. Minkä puolueen he siis perustivat marraskuun 17. päivänä 1904? Vastauksia viikon kysymykseen voi soittaa perjantaina puolen tunnin ajan alkaen klo 10 tuttuun numeroon 09-144 800. Oikea vastaus kuullaan illan puhelinkontaktilähetyksessä, joka alkaa 17.30!

1800-luvun lopulla anarkistiset liikkeet herättivät pelkoa ja kauhua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Ne syyllistyivät merkittäviin poliittisiin attentaatteihin ja iskuihin. Useat anarkismin kannattajat ovat sittemmin sanoutuneet irti väkivallasta ja korostaneet toiminnassaan moraalia, etiikkaa ja rauhaa.

Suomessakin aatesuuntauksen puolustajat tulivat julkisuuteen vasta 1960-luvulla. Liikehdintä tapahtui tuolloin Underground-liikkeen ja Ultra-lehden ympärillä.

Kyllä kansa muistaa -lähetys etsii vallattomuuden kadonneita muistikuvia!

Lataa/kuuntele(mp3)

Suomalainen voi olla jäyhä puhumaan, mutta silloin kun savolainen pääsee haukkumaan pohjalaista tai hämäläinen karjalaista - silloin kieli notkistuu ja ilmaisu on värikästä. Maamme on täynnä omituista porukkaa. On vääräleukoja, puukkojunkkareita, tuppisuita ja turhannaurajia.

Kyllä kansa muistaa -ohjelmassa herkuteltiin heimovihalla ja puhuttiin suu puhtaaksi väärälle puolelle Suomea syntyneistä.

Lataa/kuuntele(mp3)