Hyvinvointivaltio tapettiin, eläköön talkoohenki!

Sittenkun terveyskeskus toimii reaaliajassa lääkäripalveluissaan, vasta sitten siirrettäköön mielenterveyspotilaat tk:n asiakkaiksi.

Minkälainen asumismuoto on suunnitteilla mielenterveys-päihdeongelmaisten hoivakodiksi?

Kiitos keskustelusta. Vanha äiti

Keskustelusta jäi mieleen ennenkaikkea se kuinka ihminen itse on jäänyt sivuun, niin asiakkaana kuin päättäjänä. Vain rahan arvolla on merkitystä. Keskustelussa vilahti käsite "asiakas tarpeesta lähtevä" palvelu ja kuitenkin puhuttiin yhteiskunnan rakenteista ja verotuksesta jotka hallitsevat. Rakenteenhan ja koko yhteiskunnan pitäisi olla palveleva ei hallitseva. Arvokeskustelu on tarpeellista vapaaehtoisyhteisöille erään miesäänen mukaan. Ennenkaikkea arvokeskustelua, siis inhimillistä, ihmisen tarpeista lähtevää tasa-arvoistavaa arvokeskustelua tarvitaan päättäjiltä ja virkamiehiltä.
Minkälainen olisi yhteisö joka toimisi muiden arvojen kuin rahan pohjalta.
Jos omaishoidon tuki esim vanhustenhoidossa olisi sellainen, että se olisi todellinen vaihtoehto kotonahoitamisen ja laitoshoidon välillä, siis eläkkeeseen oikeuttava, taloudellisesti turvattu ja työpaikan säilyttävä, inhimillinen hoito sekä omaisen, että hoitajan suhteen olisi mahdollista. Toisi myös tilaa nuorille, jotka tarvitsevat työkokemusta ja työtä.

omaishoito vai yhteiskunnan hoito: En pysty hoitamaan vaikeavammaista enkä halua sellaista ammatillista vastuuta. Haluan ammatillisen hoidon itselleni ja sairaalle omaiselleni. Kyse ei ole omaisen vähätvälittämisestä, vaan oikeudesta hoitoon. Pois veroalet!

Ihan turha lässyttää, että sitä ja sitä suunnitellaan. hyväähän he tietenkin tarkoittavat, kun yrittävät tässä kovassa maailmassa tasa-arvoa puolustaa. Olen tullut siihen tulokseen pitkän elämäni aikana, että hyvää ei riitä kaikille. Se on katkeraa, mutta pakko kestää. Olen pessimisti. Ajatelkaa nyt vaikka koko maailmanlaajuisesti tätä palloa ja ihmisiä. suuri osa ihan kaaosta. En ole uskovainen, mutta kuka sanoikaan, että koyhät teillä on aina keskuudessanne.

Voisin kertoa kauheita, ihan absurdeja tarinoita nyky-Suomestakin. Kas sellaistakin, että mielenterveyspotilaat eivät ymmärrä tätä nykyaikaista teknistä elämää, eikä tietenkään vanhuksetkaan. Tekniikka on tuonut paljon pahaa heidän elämäänsä.

No nämä nyt ovat jo hyvinvoiviakin ihmisiä: esim, jotkut digiboxit, eivät ymmärrä, pankkikortit, eivät ymmärrä, kännykät, eivät ymmärrä. Lankapuhelimet viedään, pankkikirjat lopetettu. Tiskillä maksaminen maksaa lisämaksun (paljon), eikä ole tietokonetta, no sitä nyt eivät varsinkaan osaisi käyttää.

Vihollisten kanssa pärjää mutta varjele liian innokkaista kannattajista.

Minulla on varsin sosiaalinen mieli ja olen monista asioista toimittajan kanssa täysin samaa mieltä. Mutta toimittajan kyvyttömyys kuunnella järkeviä mielipiteitä esimerkiksi virkamiehen suunnasta tuntuu käsittämättömältä.

Huippu oli se, kun hän sanoi että tullaan sitä etelänmatkoiltakin huonossa kunnossa! Käsittämätön tokaisu, kun toinen kiinnitti huomioita palveluiden aitoihin ongelmiin.

Samoin hän ei ymmärtääkseni ymmärtänyt sitä, että yhteiskunnan menoillakin on jokin katto; ei ole pohjatonta kassaa.

Hyvinvointivaltiota ei puolusteta tyhjillä heitoilla. Mutta siis: Monissa perusasioista olen samalla kannalla.

Markkuvon voisi antaa muidenkin keskustelijoiden sanoa sanottavansa loppuun eikä puhua aina sekaan omia mielipiteitään.

Varsinainen asia sinänsä on vakava.

Nykyisin muodissa oleva tilaaja-pilaaja -malli ja palveluseteliselkärankainen toiminta ei tiedä hyvää.

Minä vaan

Kuuntelin keskustelua kappeja siivotessani. Kyllä kylmää se ymmärtämättömyys jolla heikompien ihmisten perustarpeista puhutaan. On oikein hyvä ja sopivaa että suhteellisen hyväkuntoinen, koulutettu ja arviointikykyinen eläkeikäinen ihminen joutuu valitsemaan ja kilpailuttamaan palveluitaan ja itse niitä hankkimaan, vaikkapa palvelusetelillä tai omillakin rahoillaan. Mutta sitten kun on raihnainen, väsynyt, tuntee itsensä voimattomaksi ja avuttomaksi, kuulee ja näkee ehkä huonosti ja ehkä muistikin on heikentynyt, ei tuohon enää pysty. Silloin tarvitaan "kokonaispalvelua", oikeaa kaikki tarpeet kattavaa huolenpitoa jossa harkintavastuussakin on joku muu kuin vanha ihminen itse, vaikka hänen mielipidettään pitääkin aina kysyä ja kuunnella. - Puheen erilaisista laadunarvioinneista ja laatumalleista ovat nekin paikallaan, mutta on groteskia, että samaan aikaan maan suurimmissa kaupungeissa vanhainkotien asukkaat pääsevät suihkuun ehkä vain joka toinen viikko, ja kaupunkien johtohenkilöt kehtaavat selitellä julkisesti etteiväthän mummut enempää haluakaan!

Markku Heikkiselle jälleen kiitos hyvästä ohjelmasta! Mielenterveydeltään sairastuneet eivät jaksa omia asioitaan kovaäänisesti ajaa, tai edes hankkia palveluita. Omaisetkin ovat usein väsyneitä ja alamaissa.

Kiitos!

Terttu Kuusela
Haukipudas

Kaiken takana on tuloerot. 80-luvun alussa homma toimi kun progressiivinen verotus teki tehtävänsä-ei enää.