Julkishallinnossa ja yksityisissä organisaatioissa on parina viime vuosikymmenenenä sovellettu yritysmaailman oppeja.
Uuden julkisjohtamisen oppi pohjaa yksityisten markkinoiden ihailuun. Julkista sektoria yksityistetään ja ulkoistetaan. Yliopistoissa tehottomuudesta rangaistaan ja menestyksellisiä yksiköitä palkitaan.
Tänään Markku Heikkinen vieraineen kysyy, tehostaako markkinoiden matkiminen kunnan palveluja ja yliopiston toimintaa? Vai ovatko managerialismi ja kilpailuttaminen lopulta uhka kunnalliselle demokratialle ja tutkimuksen vapaudelle?
Markku Heikkisen seurassa ti 29.1 klo 09.06 uutta ja uljasta julkisjohtamisen ideologiaa ruotivat professorit Markku Temmes ja Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta, Jyväskylän kehitysjohtaja Sakari Möttönen sekä projektijohtaja Jaakko Kuusela Valtiovarainministeriöstä.
Kunnallinen demokratia
Hyvä Markku Heikkinen
Ohjelmanne 29.1.08 oli hyvä.
Tosin professoritasolta esitettiin enemmän aatetta kuin asiaa.
Varsinainen kommenttini:
Arvioni kunnallisesta demokratiasta, noin neljännesvuosisadan työkokemuksella.
Esimerkkikaupunki, jossa 100.000 asukasta. Vaaleissa toki äänestää 60 % äänioikeutetuista, eli 40.000 kuntalaista. He yleensä joutuvat valitsemaan puoluetoimistojen valitsemista ehdokkaista.
"Aktiiviseen" päätöksentekoon osallistuu noin 100 kunnan jäsentä, eli 1 promille kuntalaisista. He koostuvat 59 valtuutetusta, joiden lisäksi tulee piiritoimistojen toimitsijat ja muutama kansalaisaktivisti. Viime mainitut ovat yleisön osastoon kirjoittavia, jotka eivät onnistu vaaleissa, ja kaupunginosayhdistysten johtokuntien jäsenet.
Valtuutetut toki tekevät rutiiniasioissa ns. pakkopäätöksiä.
Sitten varsinainen päätöksenteko, kysymyksen ollessa merkittävistä investoinneista, yritystuista, yhteistyösopimuksista, yleiskaavan linjauksista maankäytössä tai käyttötalouden talousarviopäätöksistä. Ne tekee 10 hengen ydinjoukko, joka koostuu esim. 3 virkajohtajasta, 4-5 kärkipolitiikosta ja mahdollisista piiritoimitsijoista, kenties mukana paikallisen merkittävän yrityksen johtaja. Tämä kymppikerho pitää menettelyä luonnollisena, onhan se vuosikymmenien kehityksen tulos.
Sinällään on selvää, että kunta nykyisenä palvelukonsernina ei voi olla tehokas vertailtaessa kansallisiin tai kansainvälisiin kilpaileviin konserneihin. Kunnallisen palvelun yhtiöjärjestys, kuntalaki, on uudistuksista huolimatta pohjaltaan 1860 -luvun ohje, joka ei voi olla tuloksellinen pohja nykyaikana.
Nimim. "suomenmaa@luukku.com"