Skip navigation.
Home

Missä luuraa kaupan oikea kilpailu?

Härmässä syödään EU:n kolmanneksi kalleinta ruokaa. Päivittäistavarakaupan keskittymisen sanotaan nostaneen Suomessa ruoan hintaa. Päivittäistavarakauppa ry on hintavertailullaan yrittänyt todistella, että elintarvikkeiden hintataso on meillä EU-maiden keskitasolla, jos hinnoissa huomioidaan Suomen muita EU-maita keskimäärin 10 prosenttia korkeampi arvonlisäverokanta.

Päivittäistavarakaupan kilpailun puutetta saapuu potemaan Markku Heikkisen suoraan lähetykseen kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen, Päivittäistavarakauppa ry:n puheenjohtaja Osmo Laine ja kauppias Jari K. Sillanpää Mäntsälästä.

Jostain syystä elintarvikkeiden hinnannousu on ollut meillä muita vanhoja jäsenmaita nopeampaa juuri ennen kuin porvarihallitus lähtee laskemaan ruoan arvonlisäveroa. Elintarvikkeiden hintojen raju nousu herättää epäilyjä suomalaisen vähittäiskauppakilpailun toimivuudesta? Päätyykö luvattu ruoan arvolisäveronalennus ikinä ruoan hintaan vai häviääkö se kahden keskusliikkeen laariin?

Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen on arvostellut meikäläisen vähittäiskaupan rakennetta. Hänen mukaansa vähittäiskaupan sääntely on johtanut keskittymiseen sekä korkeisiin kuluttajahintoihin. Päivittäistavarakauppa ry kiistää Virtasen näkemyksen kilpailun puutteesta, mutta sekin haluaisi purkaa kaupan sääntelyä.

Silloin ennen yksittäiset kaupat saattoivat helposti ostaa tuotteita myös suoraan teollisuudelta. Tänään tavaravirrat kulkevat useammin keskusliikkeiden kautta. Meille makkaran ostajille kaupan keskittyminen näkyy siinä, että kauppojen valikoima on yhdenlainen Hangosta Nuorgamiin. Ihmekö siis, että ruoan tuottajat ja elintarviketeollisuus on ollut huolissaan kaupan neuvotteluvoimasta ja ehdoista, joihin vastapuolen on taivuttava.

Kilpailun puutteeseen on herätty Kilpailuvirastossakin, joka on yrittänyt läpivalaista kaupan ja elintarviketeollisuuden välisiä sopimuskäytäntöjä. Estävätkö siis kaavoituksen kiemurat ja myymäläkohtaisten neliörajoitusten vaatimukset sekä tukku- ja vähittäiskauppakilpailun vähäisyys elintarvikkeiden hinnan laskua?

S-ryhmän ja K-ryhmän yhteinen markkinaosuus päivittäistavarakaupassa on 75 prosenttia. Tradekalla on 12. Kilpailua piristäneellä Lidlillä vajaan viiden ja Stockmannilla vajaan kahden prosenttiin osuus. Päivittäistavarakaupan kolmonen eli Tradeka yrittää toimitusjohtaja Leena Saarisen johdolla terävöittää ketjunsa lähimyymälöiksi. Vallitseeko Suomessa päivittäistavarakaupan alalla monopolin sijasta duopoli?

Kuluttajaviraston johtajan Päivi Hentusen mukaan suomalaiskuluttajan hintatietous on heikoissa kantimissa. Opimmeko perusasiat nyt kun sunnuntaiaukiolojen odotetaan vilkastuttavan myyntiä jonkun verran taloustilanteesta huolimatta? Sunnuntaikauppa on mahdollista yli 400 neliön liikkeille toukokuusta elokuuhun ja marraskuusta joulukuuhun. Se hyödyttää ennen kaikkea suurimpia liikeketjuja ja keskustojen tavarataloja. Edistääkö kaupan aukioloaikojen vapauttaminen siis edelleen kaupan keskittymistä?

hyvä hyvä

Hei,
Erinomaisia ohjelmia hyvin tärkeistä ja keskeisistä aiheista! Hyvä että joku vielä osaa ja uskaltaa toimittaa muutakin kuin ajanvietettä! Kuuntelen suurella mielenkiinnolla.

Tämän päivän aihe kaupan duopolista on ehdottomasti perusteltu. Olen jo pitkään ollut huolestunut tilanteesta. Hyvin epämielyttävää ja valitettavan totta.

Samalla keskustelu paljasti minulle uutta tietoa: "Juha Jokinen, miehemme kilpailuvirastossa". Mikä nyhvelö! Hänen pitäisi valvoa tavallisten ihmisten, kansan asiaa, mutta todella taipuu maahan asti keskusliikkeiden edessä!

Suuruus ei ole taviksien etu - johtajien kylläkin! Paljonko keskusliikeiden johtohenkilöt nostavatkaan palkkaa ja palkkioita??

Helena Lindqvist

Kilpailun puute on johtanut yli-investointeihin ja -hintoihin

On käsittämätöntä, että kaupan edustajat yhä uudelleen pääsevät todistelemaan, että ruoka ei Suomessa oikeastaan olekaan kallista. Lehdistön melko säännöllisin välein julkaisemat vertailut Euroopasta osoittavat kuitenkin ihan muuta. Eli tässäkin: tilastosta tehtävä johtopäätös riippuu sen tukitsijasta.

Viime aikoina kauppa ei ole enää kitissyt huonoa kannattavuuttaan. Se ei olisikaan uskottavaa muiden kuin kenties lobbareiden omasta mielestä. Jokainen ymmärtää, ettei hurja investointitahti kauppapalatseihin ja liikenneparatiiseihin ole mahdollista, jos kauppa kannattaisi huonosti. Ja mistä tämä parantunut kannattavuus on kaivettu? Tietysti osin parantuneesta tehokkuudesta, mutta ennen kaikkea korkeista hinnoista ja ylivoimaisesta neuvoteluasemasta tavarantoimittajiin nähden. Käytännössähän Suomen päivittäistavarakaupassa on osto- ja myyntikartellit. Ei siihen tarvita allekirjoituksia, ei edes suullisia sopimuksia, joihin hampaaton Kilpailuvirasto pääsisi kiinni. Kuluttajilta kukaan ei kysy, haluaako hän mieluummin marmorilattiat vai edullisempia tuotteita.

Joku saisi tehdä puolueettoman selvityksen koko elintarvikeketjun jalostusarvon rakenteen kehittymisestä esim. viimeisen 30 vuoden ajalta. Itse alalla toimineena muistan, että esim. perusleivän myyntipalkkio vielä 70-luvulla oli luokkaa 14-15 % myyntihinnasta laskien. Nyt palkkio huitelee 30-40 %:n tietämissä, isoissa marketeissa kai ylikin. Muissa tuoteryhmissä kehitys lienee samantapainen. Perustuottajalle, eli viljelijälle, jäävä jalostusarvon osuus on kutistunut liki merkityksettömäksi, ja sitä paitsi yhä suurempi osuus elintarviketeollisuuden raaka-aineista tulee ulkomailta.

Juha Lähdeoja

Hyvä show

Ruoka-aiheinen radiojuttusi oli taas kerran loistava. Hyvä että näistä puhutaan edes jossain. Mielestäni Suomeen pitäisi saada Vanhasen tyyliin "kolmas tie" eli vaihtoehto isoille kahdelle ketjulle ja halpaketju Lidlille. Jokin muu, uusi tapa ostaa peruselintarvikkeita yms.