Kuullaanko korpien kuiskintaa?

Entä jos paremmin sekä taloudellisesti että sosiaalisti monien tutkimusten mukaan voivat lounais- ja länsirannikon rantaruotsalaiset kera Sipoon ja Kauniasen äveriäiden siirrettäisiin Ruotsinkin tuella ns. syrjäseuduille, joilta
väki muuttaisi näille rannikoille Ahvenanmaata myöten kera maahanmuuttajien yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden nimissä.
Nyt jo 30 vuotta tervatuin takamuksin hallituksessa yhtämittaisesti istunut Rkp voisi tätä kehitystä edistää, vai piittaako ko. puolue pätkääkään Kemijärvistä ?
Johan sodissa syrjäseutujen kunnat olivat kilpenä , länsirannikot pääsivät vähällä ja Ruotsiin oli lyhyt pakomatka.

Esa Aallas
vapaa toimittaja
evakon poika

Kiitoksia toimittajalle, joka osasi hyödyntää Iki Kiannon yhä elinvoimaisia ajatuksia.

Tietoyhteiskuntapalveluista keskusteltaessa kuhmolainen Anja Alanko täräytti kiinnostavan mielipiteen. Hän sanoi että: "Suomi on jakautumassa kahtia". "On niitä, jotka eivät tiedä miten tietokoneessa pannaan virta päälle."

Minusta näyttää siltä, että digitaalinen kahtiajakautuminen on jo tapahtunut tosiasia. EU:n tietoyhteiskuntakomissaari Viviane Reding on julistanut sodan kyseistä eriarvoisuutta vastaan. Reding varoittaa, että tietoyhteiskunnassa syntyy helposti 'digitaalinen juopa' (engl. 'digital divide'), joka vakiinnuttaa kansalaisryhmien eriarvoisuuden rakenteita.

Surkuhupaisaa on, että Suomessa olemme kulkeneet aivan päinvastaiseen suuntaan. Näin on tapahtunut liikenneministeriössä, jo vuosisadan alussa omaksutun pitkäjänteisen politiikan vuoksi. 'Markkinavoimien' avulla valtion piti tuottaa parempaa tasa-arvoa palvelujen jakelussa. Päinvastoin kävi.

Tietoliikennepalvelut, jonka avulla tasa-arvoa tavoiteltiin, ovat nyt ajautuneet tilanteeseen, jossa Kainuussa joudumme tyytymään huonosti toimivaan langattomaan kapeakaistaan samalla rahalla kuin asutuskeskuksissa tarjotaan 100 megan optista tietoliikennettä.

Eriarvoisuuden kulminaatiopiste saavutettiin kun valtion tilintarkastaja muutamia viikkoja takaperin pani merkille, että Järvenpään kaupunki oli saanut käyttöönsä enemmän tietoyhteiskuntavaroja kuin Kainuun ja Lapin kunnat yhteensä.

Tämä siis Suomalaisen tietoyhteiskunnan kahtiajakautumisesta. -- Sen sijaan en pitänyt Alangon lausumasta, että "Kainuuseen ei saada riittävästi ihmisiä, joilla on ideoita. Rahaa on, mutta ei ideoita."

Viittaan Kuhmon lääkäripalveluihin. Olin vieressä kun pääkaupunkiseudulle takaisin lentävä lääkäri kertoi kamarimusiikin toiminnanjohtajalle poismuuttonsa syistä. Ei ollut halukas asumaan homeasunnossa, jota ei huomautuksista huolimatta korjattu. -- Sääli myös huipputaiteilijaa, joka sittemmin sairastui äkillisesti, meneillään olevan kamarimusiikkiviikon aikana.

Viittaan myös omiin elämänkokemuksiini Kuhmon asukkaana sekä nykytilanteeseeni, jotka ovat hyvin Alangon tiedossa. Ne ovat kainuulaisten johtajien aikaansaannosta, eikä tilanne ole syntynyt aivan verkkoviestintään ja -opetukseen liittyvistä ideoistani riippumatta.

Kainuulaisten valtarakenteiden napahenkilöt ohjaavat rahavirtoja, eivätkä alueelle muuttaneiden osaajien hyvät ideat.

Philip Donner, tutkija, Iivantiira
http://www.znak.fi/user/pdonner/

Olisi mielenkiintoista näin euroajassa nähdä todellisia vertailuja siitä, miten "perus-EU:n" sisällä syrjäseutujen tilanne vaihtelee. Onhan esimerkiksi Ranskassa "korpiseutuja" aivan samalla tavalla kuin Suomessa. Eihän se itse asiaa edistä, mutta saattaa lohduttaa.

Toinen asia on korpiseutujen tietoliikenne. TeliaSonerahan on ilmoittanut katkovansa kannattamattomat langat. Mediassa ja tässäkin ohjelmassa on TeliaSoneran viesti ymmärretty (ehkä tahallisesti) väärin - tai sitten TeliaSoneran tiedotus on ollut huonoa. Kiinteän puhelinlinjan tilalle ei mökin mummolle tarjota pelkästään kännykkää käteen vaan asiakas voi ottaa kiinteän GSM-phelimen. Se ei ulkonaisesti poikkea juurikaan perinteisestä puhelimesta, mutta tarjoaa tietysti samat palvelut kuin GSM-puhelin. Langattomuus maaseudulla tarkoittaa myös myrskyjen ja lumen aiheuttamien katkosten poistumista.

Laajakaista korpiin kiinteillä yhteysillä on hankalampi asia. Eipä näillä nykyhinnoillakaan kiinteää verkkoa näytä kukaan muukaan maaseudulle tyrkyttävän eikä TeliaSoneran verkoille ole ostajia jonossa. Osalle asiakkaista langaton ratkaisu on tarjolla olevilla vaihtoehdoilla tiedon polku verrattuna kaupunkien tiedon moottoriteihin, mutta tämä on liiketaloudellinen realiteetti pörssiyhtiölle. Onko Keskusta valmis ostamaan valtiolle TeliaSoneran verkot korvissa ja päivittämään ne siihen kuntoon, että 100 Mbit/s on tarjolla jokaiseen mökkiin Kökarista Utsjoelle? Tämähän ei maksa kuin vaivaiset pari miljardia euroa.

Valtion virastojen puhelin- ym. ylläpitotoimintoja pitäisi voida estottomammin sijoittaa syrjäseuduille, jossa on valmiiksi tyhjät toimitilat ja koulutettu työvoima. Tämä helpottuaisi myös pääkaupunkiseudun asuntopulaa.

Nimetön: Onko Keskusta valmis ostamaan valtiolle TeliaSoneran verkot korvissa ja päivittämään ne siihen kuntoon, että 100 Mbit/s on tarjolla jokaiseen mökkiin Kökarista Utsjoelle?

Vaikka Suomi onkin kuiturakentamisen takapajula (alle 1% liittymistä), niin ei tilanne ole aivan noin huono. Kökarin kunta päätti 6.3. hakea maakunnalta suunnittelumäärärahaa joka kotiin ulottuvan kuituverkon rakentamiseksi.

Ahvenanmaan itsehallinnon vuoksi saaristokuntien kaukonäköiset edelläkävijät ovat voineet tehdä päätöksiään riippumatta valtakunnan hallituksen jarruttelusta.

Brändön ja Kumlingen asukkaille valmistuu kotiin ulottuva kuituverkko tämän vuoden aikana. Kökar ja mahdollisesti Sottunga seuraavat pian esimerkkiä.

Milloin viestintäministeri Suvi Lindén ja hallitus heräävät 'markkinavetoisuuteen' liittyvistä toiveunistaan, ja antavat EU:n politiikan mukaisen vastauksen tietoyhteiskunnan haasteisiin?

Ph. Donner, Iivantiira

Kuinkahan paljon valtion virastoja on sijoitettu pahimmille työttömyysalueille ja syrjäseuduille siis sinne missä verotuloja tarvittaisiin kipeimmin? Ja miksi ei?

Kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin on tulossa kunnissa korotuksia. Terveyskeskusmaksuja nostetaan peräti 16%;lla, ja samalla maksut sidotaan indeksiin, eli ne nousevat jatkossa automaattisesti. Eikö sosiaalista eriarvoisuutta lisätä terveyskeskus- ja päivähoitomaksuja korottamalla?

Uudet jätevedenkäsittely-järjestelmät maksavat useita tuhansia euroja. Se on perukan väelle aika paljon. Miten paljon jätevesijärjestelmien uudistaminen kuormittaa pienituloisia syrjäseutujen asukkaita?

Miten tyhjenevät kunnat selviytyvät vähenevillä verotuloilla sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvistä velvoitteistaan? Onko lama jäänyt päälle? Miksi kuntien valtion osuuksia ei koroteta vaikka meillä on ollut Euroopan vahvimpiin kuuluva talouskasvu?

Kuntien menojen arvioidaan kasvavan neljässä vuodessa lähes 7 miljardilla eurolla. Samaan aikaan valtion osuus kuntien menojen rahoituksessa uhkaa pudota. Kuntiin kohdistuu tulevalla kehyskaudella noin 3 veroprosenttiyksikön veronkorotuspaine. Kuntien on pakko nostaa verojaan, velkaantua lisää tai supistaa palvelujaan?

Markku Heikkinen

Olisi helppo sanoa, että "päättäjät" ovat tyhmiä eivätkä tajua, että rahaa pitäisi antaa enemmän kunnille ja sitä kautta ihmisille. Tyhmiä he kai tavallaan ovatkin, ehkä tosin eri syystä. Tuntuu nimittäin siltä, että koneisto ja sen mukana siihen itsenäisen ajattelun sijasta sitoutuneet ihmiset (joista tavallaan on tullut koneiston osia) on karannut käsistä. Koneistolla tarkoitaan ideologiaa, jonka mukaan autuus piilee tehostamisessa ja löysien karsimisessa, ja se on koneisto, jonka näkee toiminnassa niin korkeakoulupolitiikassa kuin kuntien kohtelussa tai sosiaali- ja terveydenhuoltopolitiikassa ylipäätään. Eli ajatellaan niin, että jos annetaan vähemmän rahaa, järjestelmä tulee automaattisesti tehokkaammaksi. Ja annetaan lisää rahaa sinne, missä tulosta voidaan mitata tiettyjen (keinotekoisten) mittareiden perusteella, joista sitten päätellään, että asiat ovat hyvin tässä keinotekoisessa rakennelmassa, jonka Suomen valtio ja sen talous muodostavat, ja jotka jostain kumman syystä kilpailevat muiden keinotekoisten rakennelmien kanssa.

Miksi järjestelmän ja outojen personifioitujen rakennelmien kuten talouden hyvinvoinnista välitetään enemmän kuin ihmisten hyvinvoinnista? Senkö takia, että järjestelmän hyvinvointi tuo hyvinvointia niille, jotka vielä ovat kiinni järjestelmässä ja luulevat pyörittävänsä sitä?

Toistaiseksi vuorokausi sairaalahoidossa maksaa Kainuussakin vielä vähemmän kuin hotelliyö -- 26 euroa. Toisaalta on mielenkiintoista, että vertailukohdaksi jostain syystä tulee ensimmäisenä nimenomaan yöpyminen majoituspalveluja tarjoavassa yrityksessä...

Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.

Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa tai valokaapelia pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin Telia soneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä.
Olen hankkinut viime helmikuussa @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa vähintäin 450 nmt verkon aikaiselle tasolle nyt vain peitto on teoreettinen. Kaistan rajoittamin myös tulisi kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,

Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Ihmettelen myös operaattorin kiirettä tuhota lankaverkkoa heti kun joku käyttäjä on saatu ulos, pylväät moottorisalla poikki ja langat pois ?
On tullut myös tietoa, että operaattori on ilmoittanut asiakkaan irtisanoneen liittymän vaikkei näin ole tapahtunut.

Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, kenen ulkovallan lie tulevaisuudessa ?

Maaseudun puhelinlinjat ja laajakaistat.

Hiukan taustatietoa edellä mainituista asioista: Olen kolmentoista vuoden ajan toiminut maaseudulla atk. neuvojana ja käynyt noin tuhannessa maaseudun yrityksessä. Olen toimittanut asiakkaille tietokoneet, ohjelmat ja opettanut niiden käytön, samoin pankkiyhteydet sähköpostin ym.
Monille kylille saatiin laajakaistayhteydet puhelinlinjaa tai valokaapelia pitkin.
Niihin käytettiin myös runsaasti yhteiskunnan varoja, hyvä niin. Nyt tuo kaikki työ ja yhteydet ovat valumassa hukkaan. Yhteyksiä ollaan korvaamassa @450 verkon palveluilla. Tämä on jonkinlainen palvelu niille joilla ei ole mahdollisuutta muuta kautta saada laajakaistayhteyttä. Valitettavasti vain sillä ei voida korvata jo olemassa olevia yhteyksiä niin, että taattaisiin samat palvelut ja toimintavarmuus kuin nykyisellä verkolla. Monella irtisanotulla on myös nopeampi liittymä kuin mitä tilalle tarjotaan. Myös puhelinten osalta mennään huonompaan suuntaan.
Nykyisillä tekniikoilla ei voida taata puhelinyhteyksiä sähkökatkostilanteessa, tukiasemia on ilman kunnollista varavoimaa vailla tuhansia ne olisi varustettava ehdottomasti diesel agrekaateilla jotta toiminta voitaisiin taata. Myöskin Telia soneran minullekin ilmoittama kuuluvuus vain katolle asennettavalla lisä antennilla ei voi olla riittävä.
Olen hankkinut viime helmikuussa @450 yhteydellä toimivan laajakaistayhteyden minua sen toiminta ei vakuuta. Verkko on tehty niin harvaksi, että kunnollista yhteyttä ei saada kuin korkealle asennettavalla suunta-antennilla, tukiasemia on noin 100 km välein ja niiden yhteyksien määrä vain muutamia kymmeniä. Tuolle sadan kilometrin ympyrälle sopii tuhansia käyttäjiä joille kaistaa riittää vain rajoitetusti jos ollenkaan! On myös huomioitava, että kenttä on oltava moitteeton megan yhteysnopeudella jos kaistaa riittää. Sitä löytyy vain ani harvoin toistaiseksi. Tukiasemien määrä pitäisi nostaa vähintäin 450 nmt verkon aikaiselle tasolle nyt vain peitto on teoreettinen. Kaistan rajoittamin myös tulisi kieltää koska se sallimalla annetaan operaattorille rajaton valta tarjota yhteyttä jolla ei todellisuudessa tee mitään mm. mokkulat 3g verkon ulkopuolella. Palvelun tarjoajat on pakotettava tarjoamaan joka tilanteessa sitä nopeutta mistä maksetaan muussa tapauksessa operaatorin tulee olla korvasvelvollinen eikä mitään nimelliskorvauksia vaan todellisesta haitasta, voi olla tuhansia euroja.
Myöskään tuo megan yhteys mitä ollaan kaavailemassa miniminopeudeksi ei ole riittävä, toki sillä voidaan maksaa laskuja ja rajoitetusti surffailla netissä mutta kunnolliseen liikkuvaan kuvaan se ei riitä. Myöskin tulevaisuuden tarpeet olisi otettava huomioon.
Kaavailut uusista nopeista yhteyksistä ovat hyviä ja kannatettavia mutta niistä ei ole apua tahän tilanteeseen. Rakentamisaikakin veisi useita vuosia eikä sitovia päätöksiä ole tehty,

Myös täysin huomiotta on jäänyt mahdollinen kriisitilanne missä langattomat verkot ovat käyttökelvottomia esim: ydinasella ilmakehässä aiheutettu sähkömagneetinen pulssi mikä tuhoaisi kaiken nykytekniikan ja tiedon välityksen. Silloin olisi mahdollista ottaa käyttöön lankalinjat ja vanha puhelintekniikka millä vielä voitaisiin yhteyksiä hoitaa. Mikäli linjat hävitetään ei tätäkään mahdollisuutta voida käyttää. Meidän tulee myös varautua näiden tilanteiden hoitoon parhaalla mahdollisella tavalla ja säilyttää hyvä ja toimiva lankaverkko.
Ihmettelen myös operaattorin kiirettä tuhota lankaverkkoa heti kun joku käyttäjä on saatu ulos, pylväät moottorisalla poikki ja langat pois ?
On tullut myös tietoa, että operaattori on ilmoittanut asiakkaan irtisanoneen liittymän vaikkei näin ole tapahtunut.

Katson tietämykseni ja kokemukseni perusteella, että nyt ollaan tekemässä korvaamaton virhe jos annetaan operaattorin rajattomalle ahneudelle valta tehdä mitä haluaa.
Oli myös virheratkaisu myydä operaattoritoiminnot ulkomaalaisille, nyt kaikki viestiliikenne on Ruotsin kontrolloitavissa, kenen ulkovallan lie tulevaisuudessa ?

12 ehtoa
Kansanpuhelin – lankapuhelimesta kännykkään
” Lähtökohtana selvityksessä on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matkapuhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät selvityksessä esitetyt 12 ehtoa.”
Arvionsa perusteella ministeriö päättää, mitä muutoksia teleyritysten toimilupiin, lakiin tai muihin normeihin vielä tarvitaan palvelutason varmistamiseksi. Lähtökohta on, että ennen kuin lankapuhelinpalvelun tarjonta yhdellekään asiakkaalle lopetetaan, tälle tarjotaan korvaavia matka-puhelin- ja laajakaistapalveluita, jotka täyttävät ainakin seuraavat 12 ehtoa:
Kaikissa vaatimuksissa on lipsuttu ja pahinta on ettei kukaan valvo(ei ymmärrä mitä on tapahtumassa) uskotaan sinisilmäisesti TeliaSoneran vakuutteluita: kaikki on kunnossa ja vaatimuksia noudatetaan tinkimättömästi.
1) Sisätilapeitto. Matkapuhelu onnistuu kaikissa vakituisissa normaalirakenteisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa myös rakennuksen sisätiloissa ilman käyttäjän kustannuksella hankittavia lisälaitteita. Jollei sitä voida varmistaa, teleyritys huolehtii kustannuksellaan palveluiden saatavuudesta jollakin muulla tekniikalla.
Tätäkin vaatimusta on helpotettu, kuuluvuutta vaaditaan yhdessä paikassa ulkoantennilla.
2) Verkon sähkönsaanti. Matkapuhelinverkon tukiasemien sähkönsaanti on varmistettu niin, että palvelut toimivat moitteettomasti yleisen sähkönjakeluverkon häiriötilanteissakin vähintään kolme (3) tuntia. Taajamien ulkopuo-lella olevien tukiasemien häiriöttömän toiminnan vähimmäisaika nostetaan vähintään kuuteen (6) tuntiin 1.6.2010 mennessä.
Mahdollista vain jos maaseudun tukiasemat varustetaan automaattisesti käynnistyvillä agrekaateilla.
3) Päätelaitteen sähkönsaanti. Teleyritys huolehtii siitä, että kuluttajalle tarjotaan kohtuullisella hinnalla välineitä, joilla matkaviestinten akut voidaan ladata muualta kuin yleisestä sähkönjakeluverkosta, milloin kuluttajan vakituinen asunto ei ole yleisen sähkönjakeluverkon piirissä.
Tämä ei ole ongelma jos TeliaSonera maksaa !!
4) Hätäpuhelut. Hätäpuhelut ovat mahdollisia matkapuhelinliittymästä vastaavasti kuin lankapuhelimesta.
Seuraavassa suora lainaus matkapuhelimien käyttöohjeesta:
”Tämä laite käytää kaikkien matkapuhelinten tapaan radiosignaaleja, matkapuhelinverkkoa ja yleistä puhelinverkkoa sekä käyttäjän ohjelmoimia toimintoja. Tämän vuoksi yhteyksiä ei voida taata kaikissa oloissa. Sinun ei koskaan tulisi luottaa ainoastaan langattomiin viestimiin välttämättömässä kommunikoinissa kuten hätätilanteessa.”
5) Tekstiviestihätänumero. Yhteistyössä viranomaisten kanssa koko maassa otetaan käyttöön erityisryhmille erikseen osoitettavissa oleva yhtenäinen matkapuhelinverkon 112-tekstiviestihätänumero.
Ei ole kuulunut mitään, että palvelu olisi avattu ?
6) Erityisryhmät. Teleyritykset huolehtivat, että erityisryhmille on tarjolla matkapuhelinverkon (GSM) pääte-laitteita ja palveluita, jotka ovat palvelutasoltaan vähintään yhtä hyviä kuin lankaverkon vastaavat palvelut.
Taitaa olla mahdoton tehtävä ?
7) Lopettamisilmoitus. Lankapuhelinpalvelun lopettamisesta ilmoitetaan kuluttajalle vähintään vuotta aikaisemmin.
Tätä ehtoa Sonera on noudattanut yli odotusten, jatkuvasti pukkaa kirjeitä palveluiden lopettamisesta ja uhkailuja jos et nyt lopeta palveluita jatkossa maksat kaikki kulut itse.
Toki näin on tehty tähänkin asti jopa linjat on jouduttu korjaamaan itse.
Sonera hallitsee vain laskutuksen ja aiheettomat hinnankorotukset, näin asiakkaat pakotetaan luopumaan palveluiden käytöstä. On erikoista, että yrityksellä on varaa kohdella asiakkaitaan näin törkeästi. Mikä olisi se taho joka uskaltaisi puuttua tilanteeseen? Päättäjiltä odottaisin jämäkkää suhtautumista eikä nöyristelyä, Sonera pitää meitä pilkkanaan!!
8) Muut kuin vakituiset asunnot ja toimipaikat. Muualla kuin vakituisissa asunnoissa ja yritysten toimipaikoissa asiakkaille tarjotaan lopetettavien palveluiden tilalle korvaavia puhelinpalveluita ja vähintään peruspalvelutason laajakaistayhteyksiä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin.
Viestintävirastolle tuntuu kelpaavan mikä huononnus tahansa kunhan TeliaSonera sitä vain esittää.
9) Hyvitykset. Teleyritys hyvittää kuluttajalle kuluttajaviran-omaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin laitteet ja kustannukset, jotka käyvät tarpeettomiksi lankapuhelinpalvelun tai lankapuhelinverkon kautta tarjotun laajakaista-palvelun lakatessa.
Hyvitystä on luvattu aivan parikymppiä kuittia vastaan
10) Hyvitys langattomaan laajakaistaan siirryttäessä. Tarjotessaan lakkautettavan lankaverkon laajakaistayhteyden tilalle langatonta laajakaistapalvelua teleyrityksen on hyvitettävä kuluttajaviranomaisten ja Viestintäviraston hyväksymin ehdoin lisälaitteista ja järjestelyistä kuluttajalle aiheutuvat kustannukset.
Saapa nähdä, kustannukset voivat olla yli kymmenentuhatta euroa.
Ei toimivaa saada kuitenkaan
11) Laajakaistan nopeus. Laajakaistan peruspalvelutasoksi määritellään koko maassa 1 Mbit/s.
Ei tule onnistumaan @450 tekniikalla. Oli susi jo syntyessään. Tekniikka on vanhentunutta ja
kaistaa ei ole riittävästi. Vähimmäisnopeudeksi ollaan hyväksymässä vähintään 1 megabitti sekunnissa, mitattuna lähetysverkon päästä."
Lopputulos: todellinen nopeus käyttäjällä saa käytännössä olla mitä tahansa 0 ja 1 megabitin väliltä.
12) Julkisen tuen verkot. Julkisella taloudellisella tuella rakennetut laajakaistayhteydet ylläpidetään teleyritysten tekemien sopimusten mukaisesti.
Ihmettelen millaisia henkilöitä meillä on paikallistasolla ollut asioista päättämässä, ei ole ymmärretty edes alkeellisimpia sopimusteknisiä asioita (esim. palvelun kesto olisi pitänyt vaatia vähintään 50 vuoden sopimus)