Ajatus Suomesta yhteiskunnasta, jossa ei olisi yhteiskuntaluokkia on myytti. Jotakinhan se kertoo aikamme poliittisesta hegemoniasta, että varsin hiljaisesti tunnistamme oman yhteiskunnallisen luokkamme lait. Silti sosiaalinen eriytyminen ja eriarvoistuminen etenee lähiöissä, kouluissa ja syrjäseuduilla kohtalokkain tavoin. Sosiaalisesta kohoamisesta on tullut Suomessa Julian ja Romeon- tarinan kaltainen tavoittamaton unelma.
Kainuun aatelisen kanssa ovat studiossa vapun alla etsimässä omaa luokkaansa ja sosiaalisen eriarvoistumisen lakeja vasemmistoaktiivi Laura Tuominen,
THL:n tutkimusprofessori Sakari Hänninen, joka on ollut yhtenä kirjoittajana Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa -kirjassa sekä koulutuspolitiikan tutkija Tero Toivanen.
Puhelimessa kommentoi keskustelua kolme tutkijaa eli koulujen sosiaalista oikeudenmukaisuutta tutkiva Anna-Leena Riitaoja Länsi-Uudeltamaalta, sosiaalisen periytymisen tutkija Juho Härkönen Ruotsista sekä kansainvälisestikin arvostettu verotuksen tuntija Matti Tuomala Tampereelta koulutuksellisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvua Suomessa.
Millaisia ovat suomalaisten luokkaerot ja miten niiden merkitys
on muuttunut. Miten suomalaiset jakautuvat yhteiskuntaluokkiin? Miten luokka-asemat
periytyvät tänään?
Luokkakeskustelua jatketaan ihan livenä Helsingissä teemaseminaarissa ke 28.4.2010 Vanhalla ylioppilastalon Musiikkisalissa ( Mannerheimintie 3, Helsinki, 2.kerros) klo 13.00 alkaen. Seminaarissa julkaistaan myöskaksi uutta kirjaa. Jani Erolan toimittamaan Luokaton Suomi (Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa) on ohjelmamme keskustelija Juho Härkönen kirjoittanut artikkelin Sosiaalinen eriytyvyys ja sosiaalinen periytyvyys (Gaudeamus 2010). Toinen kirja on Petteri Pietikäisen toimittama Valta Suomessa(Gaudeamus 2010). Se kyseenalaistanee vakiintuneita käsityksiä vallasta Suomessa. Tässä vielä tarkempi ohjelma seminaarista
13.00 Seminaarin avaus: Petteri Pietikäinen ja Jani Erola
I VALTA SUOMESSA
Anu Kantola: Vallan uudet ideat: konsultokratiaa valmentajavaltiossa. Kimmo Lapintie: Voittaako valta järjen? Tieto ja valta kaupunkikehityksessä
klo 14.45 II YHTEISKUNTALUOKAT 2000-LUVUN SUOMESSA
Juho Härkönen: Sosiaalinen periytyvyys ja sosiaalinen liikkuvuus .
Heikki Silvennoinen: Koulutus, yhteiskuntaluokat ja eriarvoisuus.
Laura Kolbe: Luokat, myytit ja suuri kansallinen kertomus
16.00 Seminaari päättyy
Millainen on lukkajaon suomi?
Luokkajako: köyhä-rikas, oppimaton-oppinut, laiska-työteliäs, vammainen-terve, hullu-viisas
On vaikeaa tämänkin päivän suomessa olla "tavallinen tallaaja". Köyhät ei pääse välttämättä vaikuttamaan ellei todella ole viisaita ja hyvä itsetunto. Rikkailla on kadehtijoita vaikka olisikin tietoa. Oppimaton käytönnön ihminen ei ehkä pääse opiskelmaan jonkin typerän asian takia (ei osaa esim. lukea) Oppinut ei tuo itseään esille. Laiska jää jälkeen. Työteliäs tekee liikaakin. Vammainen tarvii apua. Terve suomalainen on harvinaisuus. Tervettä maalaisjärkeä kyllä löytyy. Hulluus piilee siinä ettei tiedä miten purkaa tilanne,pitäisi puhua. Viisas näkee enemmän kuin antaa tulla esille, luokkajako on tässä yleensä alhainen=antaa muille tilaa.
Jos olet työtön, nainen, alaluokasta, "kierrätetty elämässä" monen alan kautta (hulluus taustalla) pyrit töihin. Paperit heikot, käytännön ihminen, näät kokonaisuuksia. Juuri puhuit "pää menee sekaisin, mitä nuita luet" KIINNOSTAA:) Kuinka tätä yhteiskuntaa voidaan muuttaa alkoholistiperheen lapset, mielenterveysperheen lapset, "alaluokkien lapset", yläluokkien lapset, tavalliset keskiluokan lapset sekä ulkomaalaiset lapset=PERUSKOULU KAIKILLA, OPET, KOKO HENKILÖKUNTA. Kohdeltaisiin tasapuolisesti kaikkia. Jos tulee konflikti KUKA ON SYYLLINEN;( Oikeus, kohtuus, TOTUUS, tietous. *.*Monesti ns. vähemmän koulutettu on jarru samassa työpaikassa tietämättämyys asioista, kun uusi työntekijä tulee remmiin. Haluaa tehdä vähän erilailla.