Skip navigation.
Home

Millainen on luokkajaon Suomi?

Ajatus Suomesta yhteiskunnasta, jossa ei olisi yhteiskuntaluokkia on myytti. Jotakinhan se kertoo aikamme poliittisesta hegemoniasta, että varsin hiljaisesti tunnistamme oman yhteiskunnallisen luokkamme lait. Silti sosiaalinen eriytyminen ja eriarvoistuminen etenee lähiöissä, kouluissa ja syrjäseuduilla kohtalokkain tavoin. Sosiaalisesta kohoamisesta on tullut Suomessa Julian ja Romeon- tarinan kaltainen tavoittamaton unelma.

Kainuun aatelisen kanssa ovat studiossa vapun alla etsimässä omaa luokkaansa ja sosiaalisen eriarvoistumisen lakeja vasemmistoaktiivi Laura Tuominen,
THL:n tutkimusprofessori Sakari Hänninen, joka on ollut yhtenä kirjoittajana Mikä meitä jakaa? Sosiaalipolitiikkaa kilpailuvaltiossa -kirjassa sekä koulutuspolitiikan tutkija Tero Toivanen.

Puhelimessa kommentoi keskustelua kolme tutkijaa eli koulujen sosiaalista oikeudenmukaisuutta tutkiva Anna-Leena Riitaoja Länsi-Uudeltamaalta, sosiaalisen periytymisen tutkija Juho Härkönen Ruotsista sekä kansainvälisestikin arvostettu verotuksen tuntija Matti Tuomala Tampereelta koulutuksellisen ja taloudellisen eriarvoisuuden kasvua Suomessa.

Millaisia ovat suomalaisten luokkaerot ja miten niiden merkitys
on muuttunut. Miten suomalaiset jakautuvat yhteiskuntaluokkiin? Miten luokka-asemat
periytyvät tänään?

Luokkakeskustelua jatketaan ihan livenä Helsingissä teemaseminaarissa ke 28.4.2010 Vanhalla ylioppilastalon Musiikkisalissa ( Mannerheimintie 3, Helsinki, 2.kerros) klo 13.00 alkaen. Seminaarissa julkaistaan myöskaksi uutta kirjaa. Jani Erolan toimittamaan Luokaton Suomi (Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa) on ohjelmamme keskustelija Juho Härkönen kirjoittanut artikkelin Sosiaalinen eriytyvyys ja sosiaalinen periytyvyys (Gaudeamus 2010). Toinen kirja on Petteri Pietikäisen toimittama Valta Suomessa(Gaudeamus 2010). Se kyseenalaistanee vakiintuneita käsityksiä vallasta Suomessa. Tässä vielä tarkempi ohjelma seminaarista

13.00 Seminaarin avaus: Petteri Pietikäinen ja Jani Erola

I VALTA SUOMESSA
Anu Kantola: Vallan uudet ideat: konsultokratiaa valmentajavaltiossa. Kimmo Lapintie: Voittaako valta järjen? Tieto ja valta kaupunkikehityksessä

klo 14.45 II YHTEISKUNTALUOKAT 2000-LUVUN SUOMESSA
Juho Härkönen: Sosiaalinen periytyvyys ja sosiaalinen liikkuvuus .
Heikki Silvennoinen: Koulutus, yhteiskuntaluokat ja eriarvoisuus.
Laura Kolbe: Luokat, myytit ja suuri kansallinen kertomus

16.00 Seminaari päättyy

Millainen on lukkajaon suomi?

Luokkajako: köyhä-rikas, oppimaton-oppinut, laiska-työteliäs, vammainen-terve, hullu-viisas

On vaikeaa tämänkin päivän suomessa olla "tavallinen tallaaja". Köyhät ei pääse välttämättä vaikuttamaan ellei todella ole viisaita ja hyvä itsetunto. Rikkailla on kadehtijoita vaikka olisikin tietoa. Oppimaton käytönnön ihminen ei ehkä pääse opiskelmaan jonkin typerän asian takia (ei osaa esim. lukea) Oppinut ei tuo itseään esille. Laiska jää jälkeen. Työteliäs tekee liikaakin. Vammainen tarvii apua. Terve suomalainen on harvinaisuus. Tervettä maalaisjärkeä kyllä löytyy. Hulluus piilee siinä ettei tiedä miten purkaa tilanne,pitäisi puhua. Viisas näkee enemmän kuin antaa tulla esille, luokkajako on tässä yleensä alhainen=antaa muille tilaa.

Jos olet työtön, nainen, alaluokasta, "kierrätetty elämässä" monen alan kautta (hulluus taustalla) pyrit töihin. Paperit heikot, käytännön ihminen, näät kokonaisuuksia. Juuri puhuit "pää menee sekaisin, mitä nuita luet" KIINNOSTAA:) Kuinka tätä yhteiskuntaa voidaan muuttaa alkoholistiperheen lapset, mielenterveysperheen lapset, "alaluokkien lapset", yläluokkien lapset, tavalliset keskiluokan lapset sekä ulkomaalaiset lapset=PERUSKOULU KAIKILLA, OPET, KOKO HENKILÖKUNTA. Kohdeltaisiin tasapuolisesti kaikkia. Jos tulee konflikti KUKA ON SYYLLINEN;( Oikeus, kohtuus, TOTUUS, tietous. *.*Monesti ns. vähemmän koulutettu on jarru samassa työpaikassa tietämättämyys asioista, kun uusi työntekijä tulee remmiin. Haluaa tehdä vähän erilailla.

Luokkajakokeskustelu

Pohdinta lähtee yleensä vinoon niin kuin tämän aamun ohjelmassa, siksi että akateemiset tutkijat ja aktiivit keskustelevat aiheesta vain omista lähtökohdistaan.

Yksi luokkajaon aiheuttaja on yliopistollinen ylikoulutus, joka on johtanut akateemiseen köyhäinluokkaan. Useimmiten nämä ovat valtion tai kunnan palkkalaisia.

Toinen syy on kouluttautua alalle, jossa ei ole pienessä Suomessa tarpeeksi kysyntää.

Yksityisellä sektorilla menestyjiä ovat akateemiset sekä ammattimiehet ja -naiset. Esimerkiksi remontin tekijät ansaitsevat nyt erittäin hyvin.

Meillä aivan on liikaa keinotekoisia jakoja kuten: rikkaita on ovat ne, joilla on työpaikka ja työterveyshuolto, ja köyhiä ovat kaikki muut?

Meillä selkeä henkinen luokkajako on siinä, että Suomessa arvostetaan vain akateemisten mielipiteitä vaikka pitkä kokemus työelämästä voisi antaa paremman näkemyksen aiheesta.

Itse opiskelin oppikoulussa vapaaoppilaana ja myöhemmin opintolainalla. Oli kiire valmistua.

Omaa poikaani olen kannustanut hankkimaan hyvän koulutuksen alalta, jossa on töitä myös muissa maissa.

Terveisin yksityissektorilla 38 vuotta ja 10 vuotta pääluottamusmiehenä.

Tuulahdus menneisyydestä

Luokkatietoisuutta, työväenluokka, sosiaalinen oikeudenmukaisuus...
Kovasti haikaillaan edelleenkin sosialistisen utopian perään.
Nyt silmä käteen, ja huomaatte että egalitaristinen utopiajuna meni jo.
Ihmiset eivät ole vain passiivisia nappuloita, joita sosiaalinen yhteiskuntainsinööri siirtelee, ja saa aikaiseksi paremman yhteikunnan.
Ihminen itse rakentaa oman elämänsä sellaiseksi, kuin kyvyt ja sattuma sallivat.
Ihmiset ovat erilaisia, ja sen takia kohtalotkin ovat erilaisia.

geenit ?

Onko luokkayhteiskunta ja hierarkisuus geeneissä ja ryhmädynamiikassa ? Onko jokaisella yhteiskunnalla (keräily, maatalous jne.) omat luokkansa ? Nyt on talouden muutosaika ja luoka ehkä muuttuvat ? Onko taivaskin luokkayhteiskunta ( Jeesus määritti aarteet taivaassa) ? Voisiko olla luokaton yhteiskunta esimerkiksi geeniterapialla ? Halutaanko sellaista eli yhteiskunnan menestystä ?

SATTUMAAKO VAIN?

Onpa kapea näkökulma ihmiselämään: yksin kelluvia saariako täällä ollaan? Kuuntelepa ohjelma alusta loppuun tarkemmin. Kuuntele, äla vain kuule!
Itse pääsin kyllä aikoinani "sattumalta" vanhan rinnakkaiskoulujärjestelmän mukaisesti pääsykokeiden kautta oppikouluun ja sitä kautta "sosiaaliseen nousuun". Mutta en halua, että palattaisiin tuohon pelkkien SATTUMIEN yhteiskuntaan. Vapun lähestyessä kannattaa kuunnella vaikkapa vanhaa kunnon Brechiä: "OPI PERUSASIAT... SINUN PITÄÄ ASTUA JOHTOON!"

Uuden ajan yhteiskuntanäkemystä

Onpa mielenkiintoinen näkemys. Nyt tyhmä kysymys: miksi ihminen on ylipäätään alkanut rakentaa yhteiskuntia? Miksi on rakennettu kaupunkeja, valtioita, globaalia maailmaa? Ehkä siksi, että joku jossain keksi, että jos teemme suunnitelmallisesti yhteistyötä, yritämme tasoittaa sattuman vaikutuksia, niin kaikilla menee hieman paremmin. Kukaan, ei siis kukaan rakenna itse elämäänsä vain omien kykyjensä ja sattuman varassa. Olisiko esimerkiksi Nokian nousu ollut mahdollista ilman koulujärjestelmän kehittymistä, joka tuotti osaavia työntekijöitä. Koulujärjestelmä ei syntynyt sattumalta. Suomi panosti peruskouluun, keskiasteen koulutukseen ja korkeakouluihin riihikuivaa rahaa.
Pointtini on siis se, että ihmisen rakentama yhteiskunta ei toimi luonnonlain lailla vaan sitä aina suunnitellaan, valitaan eri vaihtoehdoista. Tämän suunnittelun takana on suunnittelijoiden ihmiskuva. Nyt vallitsevana ihmiskuvana taitaa olla tuo "ihminen rakentaa oman elämänsä kykyjensä mukaan". Yhtä hyvin voisi sanoa, että heikot sortuu elontiellä, jätkät senkun porskuttaa. Sitäkö tässä halutaan?

tekstiviestejä 4 kpl

Politikkojen konsensuspäätökset estää demokratian. Kansan äänelle ei kanavaa. Suomettumisen ajan politikot edelleen vallassa vain päättäjien vaihto auttaa!

8v Suomen 3.ksi parhaassa oppikoulussa,sen jälkeen armeijan tasapäistäminen ja debiiliyttäminen dorkien seassa toimi: PINNAUS opittiin! 53v.kasv.tiet.yo

Kun luin aapistani kuuskytluvulla niin siellä oli aatetta. Samoin keskikoulun lukukirjoissa pyrittiin henkilökohtaiseen empatiaan eikä vain "yhteiskunnalliseen näkemiseen" tai globaleihin ongelmiin

Suomen 5 miljoonainen työtekijä-luokka palvelee pientä joutilasta luokkaa ja joutuu lukemaan pakkoruotsia 10 vuotiaasta että suoriutuu tästä tehtävästään.

Yhteiskunnan eriarvoistuminen hyväksytään (tekstiviesti)

Näinkö yhteiskunnan eriarvoistuminen hyväksytään ja nyt puhutaankin siitä miten siihen sopeudutaan. Mistä löytyy seuraaviin vaaleihin kanasanedustajaehdokkaita jotka ovat valmiita taistelemaan eriarvoistumista vastaan. Pois päättämästä kaikki Jyrki Kataiset!

veljesotaan kypsä Suomi (tekstiviesti)

SUOMI ON KYPSÄ VELJESSOTAAN. EIKÖHÄN SE LUOKKAJAKOKIN SELVIÄ? Paavo LIPPONEN ON TÄHÄN SYYLLINEN SUURELTA OSALTA JA EU ON ITSE PIRU.

synnyt köyhään perheeseen (tekstiviesti)

Jos synnyt köyhään perheeseen, jossa on terveyttä ja sosiaalista rasitusta. Kun ei ole tukijoita eikä perinnöistä tietoa niin on ihme jos jaksat omin avuin kohota korkeampaan yhteiskuntaluokkaan.

Uhriyhteiskunta -Suomi (tekstiviesti)

SUOMESTA on tullut UHRIYHTEISKUNTA. Päivän hesari esim. kertoo isistä, joiden lapset on otettu huostaan. Pienyrittäjät ei saa laskuista maksujaan, työttömät ei korvauksiaan, vanhukset ei hoitoa, jolloin omaiset myös uhreja. Koko historia: läänit, koulut, kaikki muutetaan. Taas ihmiset uhreja. Oma luokkamatka on oikealta 70-luvun vasemmistoon yliopiston kautta. Nyt se vain VAHVISTUU!!T.I.B

Ollaan menossa hunningolle (tekstiviesti)

poliitikot ja EU antavat jatkuvasti uusia määräyksiä, joita kansa joutuu noudattamaan ja mukautumaan eikä jouda kohta muuta tekemäänkään. Ollaan menossa hunningolle.

3 tekstiviestiä

Uskovan rukous pitäisi olla: "Älä köyhyyttä,älä rikkautta minulle anna,etten kylläisenä tulisi kieltäjäksi ja etten köyhtyneenä varastaisi ja rikkoisi Jumalani nimeä vastaan"! (lyh.)San.l.30:8,9.

Seurakuntakeskuksen aulassa rikas rouva halasi vertaistaan. "Aah,ihanaa... Minä,köyhyysrajan alapuolella - iloisesti elävä, vaivainen jo pitkään." Molempien " uskon ystävinä ja heidät tuntien katsoin " luokka erottelua". En kateellisena,vaan säälien !

SUKUPUOLENI MÄÄRITTÄÄ LUOKKA-ASEMAANI.T.NAINEN

luokkaretkellä

Synnyin työväenluokkaan (isä satamajätkä ja äiti hitsaaja). Sain opiskella vapaaoppilaana ylioppilaaksi. Päädyin keskiluokkaiseen ammattiin. Irtisanouduttua työstäni jouduin työttömien luokkaan(90-luvulla henkipattojen luokka). Vierailin Intiassa ja sain siellä yläluokkaisen kohtelun eurooppalaisena. Samanlaisen luokkakohtelun koin Unkarissa (en eurooppalaisena vaan suomalaisena)
Nyt olen pienituloinen eläkeläinen ja koen kuuluvani ihmisten heimoon. Metelöivään, sinne tänne singahtelevaan joukkoon, joka osaa tuhota ja rakentaa massiivisemmin, kuin mikään muu nisäkäs.

Ärsyttää(kö)

Eikös "menneisyyden aate" sosialismi pyrkinyt - huom! aatteellisella tasolla - siihen, ettei kaikkien tarvitsekaan olla "herroja" tullakseen toimeen kohtuullisesti? Ajan kuluessa vain on alettu ymmärtää, että on pyrittävä kouluttautumaan mahdollisimman hyvin, jotta toimeentulo olisi turvattu. Mielestäni tässä on virhe, jonka seurauksena yhteiskunta on täynnä - tai ainakin puolillaan - ns. valkokaulusköyhälistöä, joille on uskoteltu koulutuksen tuovan paremman aseman yhteiskunnassa.
Liian usein kuulee sanottavan, että on turhaa valittaa huonoa yhteiskunnallista asemaa, jos ei ole opiskellut siihen tai tähän ammattiin. Eivät lääkärit ja IT-insinöörit pysty keskenään ylläpitämään minkäänlaista yhteiskuntaa, tarvitaan ns. lisäarvon tekijöitä, jotta on leipää, mitä hekin syövät. Nämä leivän pöytään tuovat tarvitsevat korvauksen työstään, jota ilman ei eletä! Tunnustakaa nyt jo konkreettisen työn arvo ja olkaa valmiita maksamaan siitä! Ette te elä ilman meitä! Taas toisaalta voisi olla niinkin, että me eläisimme ilman teitä:)

Luokaton Suomi

Olen 40 vuotias akateemisen koulutuksen saanut, teollisuuden johtotehtävissä työskentelevä, pääkaupunkiseudulla asuva ja avioliitossa elävä kolmen lapsen isä. Vanhempani ovat minua kasvattaessaan korostaneet sivistyksen, kulttuurin, etiikan ja luonnon kunnioittamisen merkitystä. Arvomaailmani perustuu tasa-arvoisuuteen, suvaitsevaisuuteen, oikeudenmukaisuuteen, vastuullisuuteen ja skeptismiin. Suhtaudun kriittisesti pienisieluisuuteen, oman edun tavoitteluun ja ihmisiin jotka eivät kykene nauramaan itselleen. Olen poliittisesti sitoutumaton, mutta useinmiten äänestän puoluetta joka on pahiten alakynnessä. Olen uskollinen, mutta en uskonnollinen. En haali mammonaa enkä harrasta sijoitussäästämistä; pääosa ansioistani menee asumiseen. Kulutuspäätöksissä pyrin suosimaan paikallisia pienyrittäjiä, ekologisia tuotteita ja lähiruokaa. Harrastan kuvanveistoa, puutöitä, juoksemista ja uintia. Kuuntelen lähinnä klassista musiikkia ja luen klassista kirjallisuutta.

En ole sosiaalisesti, matemaattis-loogisesti, kielellisesti, musikaalisesti tai liikunnallisesti erityisen lahjakas, mutta olen onnistunut rakentamaan itselleni ja läheisilleni suht onnellisen elämän. Tämä etuoikeus lienee seurausta puhtaasta sattumasta sekä omaamastani intuitiosta, johon luottaen olen tärkeimmät päätökset elämääni koskien tehnyt.

Mutta silti... Koska olen suurituloinen, kannattamattomia tuotantoyksiköitä sulkevan teollisuusyhtiön palveluksessa, julkisin varoin koulutettu, ilmastoa liikelennoilla kuormittava ja lapsilisiä vastaanottava suurpääoman nöyrä palvelija, olen tullut siihen johtopäätökseen, että maailma olisi ehkä parempi paikka ilman minunkaltaisiani yhteiskunnan ja vähäosaisten vihollisia. Maksan tuloistani lähes puolet veroa sekä lahjoitan kuukausittain rahaa hyväntekeväisyyteen kuvitellen että toimin oikein ja tasa-arvoa tukien, vaikka todellisuudessa vain ostan itselleni hyvää omaatuntoa. Olen... luokaton ihminen.

Jos puhutaan rakenteista niin puhutaan sitten

Suomen hyvinvointi ei ole alentunut vaan kasvanut. Hyvinvointi on määrällisesti kasaantunut ensi sijassa keskiluokalle, jos kohta aiemmin lähes olemattomat suurituloisetkin ovat hyötyneet.

Pienituloisten suhteellinen köyhtyminen on de facto tapahtunut keskiluokan hyötyessä: palkat ovat nousseet ja keskituloa saavan ansiotulonsaajan julkisen vallan tuloveroprosentti on vain 24, sen lisäksi maksetaan omia edunvalvontamaksuja eläkejärjestelmään, liittoon ja seurakuntaan.

Vaikka optioherrat ovatkin ärsyttäviä, kyllä se Markku Heikkisen paperityöläisisän verrokkiporukka (-luokka?) on ensi sijassa vastuussa syrjääntyneiden tilanteesta vaikka tehtaaninsinöörin nousukasrouva olikin hankkinut sinänsä mauttomat tyylihuonekalut, joille lapset eivät saaneet edes istua.

Köyhät teillä on aina keskuudessanne

Lapsuuteni Kajaanissa eräs tuolloin lapsen näkökulmasta jo vanhempi henkilö suri edelleen sitä, että vaikka hän oli ollut hyvin lahjakas koulussa ja opettaja kehotti hakemaan oppikouluun, se ei käynyt päinsä. Ja miksi? Siksi, koska naapurusto oli sitä mieltä, ettei köyhän kakara tee oppikoulusivistyksellä mitään. Ja vanhemmat eivät uskaltaneet uhmata ympäristön asettamia paineita.

Jotenkin minusta tuntuu siltä, että olemme kovaa vauhtia menossa samaan suuntaan kuin edellä on kuvattu, eikä vain periferiassa sijaitsevassa pikkukaupungissa.

""Jotakinhan se kertoo aikamme poliittisesta hegemoniasta, että varsin hiljaisesti tunnistamme oman yhteiskunnallisen luokkamme lait. Silti sosiaalinen eriytyminen ja eriarvoistuminen etenee lähiöissä, kouluissa ja syrjäseuduilla kohtalokkain tavoin.""

Onko kuitenkin niin, että meidät pakotetaan tunnistamaan yhteiskunnallisen luokkamme lait ja eriarvoistuminen ei etene pelkästään lähiöissä, kouluissa ja syrjäseuduilla, vaan ihan kaikkialla.

Pahin eriarvoistava tekijä on kasvava työttömyys ja etenkin se, että työttömiä alistetaan niin monin tavoin paitsi taloudellisesti niin myös viranomaiskohteluin, mikä heijastuu sitten kohteluun muuallakin yhteiskunnassa. Työtön alistetaan nöyräksi ja tyytymään asemaansa.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että huono-osaisuus periytyy, joten jos mitään työttömien aseman parantamiseksi ei tehdä, niin puolta miljoonaa oikeasti lähenevä työttömyys jättää melkoisen perinnön yhteiskuntaan.

Oma perintönsähän meillä on jo 1990-luvun lamasta, joka jätti jälkensä lukemattomiin tuolloin työttömänä olleiden lapsiin. Onko meillä varaa samaan nyt työttömänä olevien lasten kohdalla? Vai olisiko syytä tehdä jotain, eikä vain pohtia esim. sitä, tulisiko yliopistoissa ottaa käyttöön lukukausimaksut vaiko ei.

Yhä useampi työtön putoaa perusturvan varaan. Kun saa käteen n. 440 e/netto + pienen lapsikorotuksen lasta kohden, ajaa tuo perheen niin ahtaalle, että lasten hyvinvoinnista ei voida edes puhua. Jos perheellä vielä periytyy työssäoloajalta velkataakka, niin siinä on elämisen edellytykset olemattomissa. Kun vielä tulee lisäksi työvoimaviranomaisen palkattomaan työhön pakottaminen tai heppoisin perustein asettamat sanktiot, millä viedään olematonkin leipä suusta ja monesti yllättäen, niin siinä voi perheessä syntyä hyvinkin epätoivoisia tekoja.

Ja samanaikaisesti pieni vähemmistö kerää yhä suurempia pääoma- tai muita tuloja sen kustannuksella, että synnytetään lisää työttömyyttä. Vietetään ahneiden pitoja.

Kirjoitin pari kolme vuotta sitten mielipidekirjoituksen, joka käsitteli sitä, miten ahtaalle työttömät Suomessa ajetaan ja ilmaistyöhön pakottamista. Siteerasin paria kohtaa Raamatusta: ”Sinun sisaresi Sodoman synti oli julkea itsekkyys. Hän vietti tyttärineen yltäkylläistä ja huoletonta elämää, mutta kurjalle ja köyhälle hän ei avannut kättään.” (Hes. 16:49) Ja: "voi häntä... joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa" (Jer. 22:13). Varsin nykyasenteita kuvaavaa oli saada vastinekirjoitus, jossa todettiin, että ei pidä purra ruokkivan kättä.

Köyhät ja työttömät maksavat köyhyydellään ja työttömyydellään muiden yltäkylläisyydestä. Tulojen tasaus olisi siis vain oikeudenmukaista, vaan tuloerothan ovat vain kasvaneet Suomessa EU-maista eniten ja perusturvaahan on vain heikennetty suhteessa muiden elintasoon vuodesta toiseen aina 1990-luvun puolivälistä alkaen. Perusturvan taso on nyt sillä tasolla, jolla ei enää inhimillinen elämä ole mahdollista ja joka syrjäyttää sellaisen, jonka toimeentulo on perusturvasta riippuvainen. Työtön pystyy harvoin tilannettaan parantamaan.

Ja enemmistö suomalaisista elää yltäkylläisyydessä samanaikaisesti kun leipäjonot pitenevät pitenemistään. Siihen nähden korvaus työttömyydestä on mitätön. Jokainen työssäolija voisi pitää hetken mietiskelytauon ja miettiä sitä, että kuka joutuu olemaan työtön sen vuoksi, että itsellä on työtä.

Lainaan eräällä keskustelupalstalla ollutta kirjoitusta:

Missään muualta maailmasta ei löydy samanlaista traditiota kuin Suomessa, että ihmisiä, jotka ovat joutuneet järjestelmän uhreiksi, vielä potkitaan päin näköä kolmannen osapuolen toimesta...

Ja kirjasta Kallis köyhyys:

Yksi ihailtavimpia temppuja, joihin eliitti on laman jälkeen kyennyt, liittyy suhtautumisessa köyhyyteen. Huono-osaiset on saatu vaiennettua ja keskiluokkakin on alkanut uskoa, että köyhyys on entistä useammin ihmisen omaa syytä. Jatkuva hokeminen kannustinloukoista ja siitä, että sosiaaliturvalla eläminen on liian houkutteleva vaihtoehto työnteolle, on peittänyt alleen rapautuvan hyvinvointivaltion köyhien karmaisevan arjen. Tällä on hiljennetty keskiluokan vastustus leikkauspolitiikalle, joka on ollut poliitikoille ongelmallista.

Ja lopuksi vielä lainaus keskustelupalstan kirjoituksesta:

"Työttömiä ajetaan sinne ja tänne, vailla kunnollista toimeentuloa, pitäen yllä pelon ilmapiiriä. Pitkään työtä vailla ollut pelkää kaikkea; nälkää, laskuja, ulosottomiestä, televisiolupatarkastajaa, päivärahan myöhästymistä, vieraita. Hänellä on kertakaikkiaan aika vähän ilon aihetta elämässään.

Tähän hätään häntä aletaan vaatia tekemään täyttä työpäivää jonkun hyväksi pelkillä riittämättömillä kulukorvauksilla, koska viranomainen pelkää hänen menettävän työkykynsäkin kokonaan ja tulevan hyödyttömäksi yhteiskunnalle. Sellaisen työn tekeminen ei kuitenkaan auta hänen toimeentuloaan millään tavalla. Voi vain arvailla mitä tunteita liikkuu ihmisen sisimmässä, kun hän huomaa joutuneensa todelliseen nöyryytykseen. Voi hän tietysti valita, vaihtoehtoina ovat: leivän murusia ja orjuus tai nälkä ja vapaus.

Ja mistähän kaikki alkoi? Hänkö yksin on tähän kurjuuteen syyllinen? Yksi pieni ihminen - jonka kaltaisia on tuhansia ja taas tuhansia. Ja joiden ansiosta on perustettu lukemattomia virastoja, työpaikkoja ja toimikuntia luokittelemaan ja kortistoimaan ja siirtelemään heitä lokerosta toiseen. Ihan kuin karjalaumaa kaitsemaan. Vankilassakin on parempi toimeentulo. Siellä on katto pään päällä turvallisesti ja ruokaa tarpeeksi.

uhriyhteiskunta

Yhteiskunta, jonka kansalaiset eivät voi tai koe voivansa vaikuttaa omaa elämäänsä koskeviin päätöksiin ja eivät osaa tai edes voi valittaa niistä,on UHRIYHTEISKUNTA = PAHOINVOINTIYHTEISKUNTA. Pieni henkisesti/taloudellisesti korruptoit. eliitti häärää salaperäisesti ihmisten päiden yli jakaen vallan ja rahat = SUOMI TÄNÄÄN=PAHOINVOINTI. T.I.B. (tekstiviesti)

Kuolevien luokka

Kuolevien luokka on alhaisin. Kuulun siihen.

Intialainen vuokrasi liikehuoneen jälkeeni. Hän ei ollu huomannu, et Intia on rikas: väestö kolminkertaistunut n. 60 v:ssa.
Mihin roina kelpaa, jos ei ole elämää?! Kristillisyyskin Suomessa muuttunut Jumalan pilkaksi huorien ja sodomistien (homojen) kynsissä. (tekstiviesti)

kommunistit

Kommunistit on saatava vuoden päästä äänivyöryllä eduskuntaan..Italiassa ja Ranskassa he ovat vaikuttamassa..Muuten alkanut erotus vaan jatkaa levenemistä! (tesktiviesti)

Kuolinapua

kyllä Suomessa kuolinapua ihan tahtomattaan saa. Köyhiltä kielletään tutkimukset,hoidot,kuntoutus. Jäädään katsomaan joko kurja jo kuolisi... (tekstiviesti)

Ulos maasta kelvottomat

jokaisen on tehtävä työtä. Ulos maasta kelvottomat, gigoloja - lähinnä ulkomaalaisia - suosivat akat. Naisten äänioikeusko rappeutti rehellisen Suomen?! Juoppous kymmenkertaistnut vuosisadassa, haureus satakertaistunut, ystävällisyys mielletään heikkoudeksi, vilpittömyys tyhmyydeksi. Sotakin parempi? (tesktiviesti)

Yksinkertaista työtä

Me monet olemme tehneet lapsesta saakka yksinkertaista tyotä ja harrastuksena olemme hankkineet elämää rikastuttavaa tietoa. Ihmettelen ihmisiä, jotka opiskeltuaan katuvat jos rahaa ei tule heti rajusti. terv. Kirsti (tekstiviesti)

Vilkaistaan Fecebookista kaverit... ( 5 tekstiviestiä )

Omista 80-luvun opiskelukavereistaan voi seurata, mihin luokkaan tie vei. Vilkaistaan Facebookista kaverit, ja siinähän se on. Toisilla on ministereitä, toisilla duunareita kavereina. Jotkut osasivat mennä siitä aukosta, joka mahdollisti luokkaretken. Nythän ministeri Virkkunen vähentäisi korkeakoulujen aloituspaikkoja, eli mahdollisuuksia tukitaan. (tekstivie

Tuloerot ovat suomalaisen yhteiskunnan vahvin eriarvoistava tekijä.Puhukaa perusturvasta. Eikö kansalaispalkka olisi todellinen vapaan ihmisen tavoite?

Elämän jatkuminen, vaikka vaatimattomankin, olis ollu tavoittena. Ex vaimo ei tyytynyt keskituloisen äijän pitkiin työpäiviin; siis ei sit lapsia = kuolema.

Luokkajako on vallanväärinkäyttöä, hajoita & hallitse Montako risteilyohjusta/laserpommia tarvitaan saamaan maamme liitukauteen? Ei montaa! Nakkeja & simaa!

Kyllä heikoimmin pyyhkii niillä jotka raskaissa töissä,pienellä palkalla ovat elättäneet itsensä ja perheensä,ovat monisairaita,pienellä eläkkeellä. Eivätkä saa yht.kunnalta kuntoutusta: terveyspalvelut saa varakkaat,e i ne joille ne kuuluisi?!!