Wapun jälkeen kysyy Kainuun aatelinen Kainuun radion studiosta miten
maahanmuuttajista voisi tulla syrjäseutujen pelastus?
Eilen vieraili Kainuun opistossa Mieslahdessa Maahanmuuttaja maaseudun voimavaraksi- seminaarissa mm. ministeri Thors, jonka mukaan Euroopassa on polttava tarve jopa 50 miljoonalle työntekijälle EU:n ulkopuoliselle työntekijälle. Harmaantuvassa Euroopassa voi olla edessä mantereen laajuinen kilpailu osaavasta työvoimasta.
Jos näin on soppii kysyä miten Suomen väestötappioista kärsivät syrjäseudut pysyvät näillä työmarkkinoilla mukana. Tulisiko Kainuullakin olla oman maahanmuuttajaystävällinen visionsa? Eilisen seminaarin valossa asioita tehdään jo.
Väestöennusteet ovat kohtalokkaita Kainuun korkeudella. Maakunnan väki harmaantuu ja harvenee melkoisella rytinällä. Kohta tarvittaisiin sosiaali- ja terveyssektorille paljon työtätekeviä käsiä.
Maahanmuuttajat eivät ole yksi yhtenäinen ryhmä tai porukka Kainuussakaan. Suurin osa väestöstä on tullut Kainuuseenkin perhesiteiden tai työn perässä. Turvapaikanhakijoita ja kiintiöpakolaisia on vähemmän. Tällä hetkellä Kajaanin vastaanottokeskusessa on parisen sataa asiakasta. Vastaanottokiintiö laskee viiteenkymmeneen vuodessa. Kymmenen vuoden aikana tuhannet ihmiset ovat saaneet apua ja ohjausta Kajaanin vastaanottokeskuksessa, jonka kuluista pitää valtio huolta.
Suurin osa Kainuun maahanmuuttajista on venäläisiä, joilla on vähintään toisen asteen koulutus eli ammattikoulu käytynä. Mutta tämä varsin hyvin koulutettu porukkakaan ei työllisty helposti vaikka turuilla ja toreilla huhuillaan Venäjän osaajien perään.
Kauppakadun vinkkelistä katsoen Kainuu on monikulttuuristunut kymmenen vuoden aikana reippaasti. Maakunnassa puhutaan kymmeniä vieraita kieliä. Metässä ja pilkillä voi tavata irakilaisia, iranilaisia, afganistanilaisia,sudanilaisia, khmerejä, nepalilaisia, somaleja, kongolaisia.
Kotoutumisen haasteita ovat eritasoisen kielikoulutuksen järjestäminen ja työelämään sijoittuminen. Työnsyrjään kiinni pääseminen vaikuttaisi molempiin pullonkauloihin.
Kainuulaiset eivät Kajaanin kaupunginjohtaja Tolosen mielestä ole muukalaisvastaisia vaan hyväntahtoisella tavalla "salauteliasta" väkeä. Olisiko siinä uuden elämän siemen maakunnalle?
Aivan aluksi on tehtävä tuttavuutta ja tultava tutuksi.
Kajaanin radion studioon kokoontuvat suoraan lähetykseen 23-vuotias, kahden lapsen äiti, uzbekistanista kotoisin oleva Dilnozahon Ahmedova, joka on Kajaanista turvapaikan saanut poliittinen pakolainen, Samuel Luak, joka on Sudanissa kasvanut kiintiöpakolainen, KAO:n maahanmuuttajakoulutuksesta vastaava Outi Piirainen sekä Eira Ojalehto Kajaanin kaupungin maahanmuuttopalveluiden johtaja.
Ministeri Astrid Thors kommentoi miksi työvoiman saatavuusharkinnasta pitää luopua juuri nyt?
Aamun kysymys: Jos kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi niin mitä kantaväestö voisi tehdä maahanmuuttajien elämän helpottamiseksi?
Ei ole rasismia, vaikka ei
Ei ole rasismia, vaikka ei hyväksy maahanmuuttoa. Tänne ei voisi heitä ottaa sen takia, että Suomessa ei riitä viisautta oikeaan suhtautumiseen. Täällä meidän pitää muuttua tulijoiden mukaan ja avustaa enemmän kuin omaa väkeä. Siis meidän päättäjiltä on oikeustaju hävinnyt. Tänne muutto pitäisi olla erilaiselta pohjalta. (tekstiviesti)