Skip navigation.
Home

Minustako kulutuskarkuri?

(YLE Radio 1 tiistaina 8.4.2008 klo 9.06 - 10.00)

Tänäänkin tehdään Suomessa yli 10 milj. kulutuspäätöstä, ja ihmiset vastaavat galluptutkijoille, että ympäristöasiat ovat tärkeitä. EU-komission julkaiseman Eurobarometri-kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista asettaisi ympäristönsuojelun talouden kilpailukyvyn edelle. Kolme neljästä suomalaisesta pitää ympäristönsuojelua kilpailukykyä tärkeämpänä.

Missä se näkyy, kysyy Markku Heikkinen?

Vaihtoehtoista strategiaa jatkuvan elintason kasvun ideologialle ei kuulu eikä näy. Käytännössä kuluttava kansalainen on hyvä kansalainen.

Viimeksi PTT arvioi, että kotitalouksien luottamus omaan talouteensa on pysynyt korkealla tasolla eikä näköpiirissä ole tekijöitä, jotka heikentäisivät kulutuskysyntää nopeasti.

"Tulevien uhkakuvien maalailun sijaan on tärkeää huolehtia siitä, että kuluttajien ja muiden talouden toimijoiden luottamus säilyy korkealla."

Näin se homma kulkee. Kaikille lisää ja koko ajan paitsi köyhille, joilla ei ole varaa. Ideaparkin rakentaminen näyttää lyhyellä tähtäimellä lisäävän taloudellista hyvinvointia ja liikkuvuutta esim. kaupanalan työpaikkojen muodossa.

Timo Hämäläinen, Sitran tutkija kirjoitti raportissaan, että ihmisten omaan hyvinvointiin liittyvät päätökset ovat usein lyhytnäköisiä "mulle-kaikki-heti"-kulttuurissa. "Tämä tulee korostamaan henkilökohtaisen vastuun merkitystä kansalaisten hyvinvoinnissa."

Miten voin arvioida elintasoa tai kilpilukykyä elämämässäni? Koska Suomen poliittiset puolueet ovat jatkuvan talodellisen kasvun ja kilpilukyvyn puolueita jää elintason käsitteen uudelleen arvioiminen aktiivisten kansalaisten valintojen ja elämäntavan muutosten varaan. Sopisko vähemmän palkkaa ja roinaa ja enemmän aikaa?

Vaihtoehtoisen elintason mahdollisuudesta kansalaisten arjessa ovat Markku Heikkisen seurassa keskustelemassa projektikoordinaattori Eija Koski Kierrätyskeskuksesta, Suomen Luonnonsuojeluliitosta Leo Stranius, vegaani, jolle televisio on aikasyöppö, Helsingin kauppakorkeakoulun johtamisen laitokselta Mikko Jalas, joka on miettinyt kuluttamisen ja ajan suhdetta sekä Tuuli Hirvilammi, joka on tehnyt gradun "kulutuskarkuruudesta".

Linkkejä:
www.fiksu.net
www.ilmasto.org
www.ilmastonmuutos.fi
www.uusi-elama.info

vaihtoehtoja on

Miksi nämä kaupunkeja ekologisina elinympäristöinä mainostavat ihmiset kuulostavat aina sellaisilta, joita ei haluaisi naapurikseen?
Entäpä jos ei halua asua kaupungissa? Entäpä, jos asuu maalla ja kasvattaa niitä puita, jotka sitovat hiilidioksidia. Ja entäpä, jos kasvattaa oman ruokansa? Ja lämmittää puilla? Ja nauttii tilaviiniä eikä lentorahtina tullutta ulkomaalaista ekoviiniä. Elämäntapoja on monenlaisia.

Ekologinen unelmakaupunki?

Kuulostaa aika mellevältä. Omat tilaviinit ja kaikki.

Kaupungeilla lienee aika merkittävä osa ympäristö-ongelman ratkaisemissa. Puolet maailman ihmisistä asuu kaupungeissa ja vuonna 2030 suurenevissa kaupungeissa asuu 60% maailman väestöstä. Millainen on ekologisesti
toimiva kaupunkirakenne- mitähän siihen kuuluu? Miten vesihuolto, sanitaatio, energiahuolto, asunnot, työpaikat, koulut, liikennejärjestelmät jne. tulisi hoitaa?
Ja mitä viihtyisämpi ja vehreä, toimiva asuinmiljöö on sitä paremmin kai ihmiset siellä viihtyvät ja jaksavat. Kiinnostavaa oli HS:n pohdinta eilen, että sinkkuistuva kaupunki kuluttaaa entistä enemmän. Miksi maailma sinkkuistuu? Voiko se johtua osaltaan epäviihtyisästä asuinympäristöstä, jossa ei osaa hengittää toisten kanssa?
Markku Heikkinen

Toimimaton linkki.

Uusi elämä -hankkeen linkki ei johda mihinkään. Johtuisikohan siitä, että hanke on jo loppunut?

Uusi elämä on tullut

Uusi elämä on tullut sitten tiensä päähän pian tai lieneekö ajallaan.

os.
http://www.kierratyskeskus.fi/uusi-elama.php

sivuilla kerrotaan hankkeen elävän 2005-2008

ÄLÄ OSTA MITÄÄN- päivän sivut ovat graafisesti kiinnostavat.

http://www.alaosta.fi/

www.kierratuskeskus.fi

Markku Heikkinen

Kaupunkihan on ekologisempi

Kaupunkihan on ekologisempi mitä tiiviimpi se on. Jää autoilu vähemmälle.

INTERNET-riippuvuus. Uusi addiktio jota ei puhuta

Internet-riippuvuus. Uusi addiktio josta ei vielä puhuta. Kuitenkin se vaikuttaa jo kymmenientuhansien ihmisten elämään Suomessakin. Ikään katsomatta surffaillaan netissä yökaudet - tai koko päivän ja varsinaiset päivän työt jäävät tekemättä niin kotona kuin töissäkin.

Oma jatko-ongelma on sitten pornoriippuvaiset, jonka vaikutus ihmisten seksielämään on varmaan täysin arvaamatonta.

Pornopojat

Nettiriippuvuus on niin totta. Itsellänikin on netti sähköpostineen ja palvelimineen koko ajan auki lukiessani ja kirjoitatessani. En tiedä onko se niin hyvästä. Niin se vain on. Ja sama on käynnissä monella muullakin työpaikalla.

Olen muuten kolme vuotta tehnyt dokumenttielokuvaa sekä pornon tekijöistä että kuluttajista Euroopassa. Miten porno vaikuttaa ihmisten seksuaalisuuteen ja miten se on jo osa sitä- on mielestäni oikea kysymys. PORNOPOJAT valmistuu 2008 loppupuolella.

Markku Heikkinen