Miten verotuksella luodaan oikeudenmukaisuutta?

Työn tekeminen on hyödyllistä, joten sitä ei pitäisi verottaa lainkaan.(tekstiviesti)

Yksityisyrittäjille (tmi) verovähennysoikeus esim. tyky-kuntoutuksista, kuntosalikorteista, uimalipuista samaan tapaan kuin isommat jehut. Nyt ei ole lain puitteissa mahdollista vähentää työkykyä ylläpitävää toimintaa millään tavalla. (tekstiviesti)

Mutta, esim. PERUSTERVEYDENHOITO ONKIN SITTEN "ILMAISTA" KAIKILLE. Saksassa tuloverotus on n.10% korkeampaa. (tekstiviesti)

voitaisiin panna verolle. Saattaisi tulla säästöä sähkönkulutukseenkin. (tekstiviesti)

laskettava koska koskee eniten meihin pienituloisiin. 550e/vuodessa dieselveroa on järjetön. (tekstiviesti)

vähentäisi pienin pääomatulojen verotusta. Esim. pienet pankkitalletukset. 2. Epäkohta. Eläketulojen verotus ainakin pienissä eläkkeissä liian korkea. (tekstiviesti)

Kun tehtiin viimeiset veronalennukset, niin tarkoitus oli kai vahvistaa kotimarkkinoita. Lama kun taisi iskeä vientipuoleen. Nyt on todettu, että veroalennukset menivät jonnekin muualle. Tiedettiin, että suuntaamalla veronalennus pienituloisille veroanalennukset menevät satavarmasti kulutukseen. Olisi elvytetty ja oltu oikeudenmukaisuuden asialla. Nyt kumpikaan "päämäärä" ei totetunut. EIKÖ TÄSSÄ OLE KYSYMYS ARVOVALINNOISTA JOS MISSÄ.
terv. Pertti Kukkola

28 prosentista. Pienet pääomatulot saisivat jäädä ennalleen. ”Nimimerkki putkiremonttia varten sijoitusrahastoihin säästänyt” (tekstiviesti)

kansainvälisten yritysten ja hallintarekisteriomistuksen taa? Verosuunnittelun avulla moni kv yritys ei maksa 26 % vaan alle. Verokertymää voisi näistä kartuttaa samoin kuin anonymiteettiä omistuksesta karsien. Suos. FinnWatchin helmikuista veroraporttia. (tekstiviesti)

Olen lapseni omaishoitajana kotona ja mieheni tienaa siis kuusi henkisen perheemme leivän pöytäämme. Miksi tätä yhtälöä ei oteta huomioon verotuksessa? Omalta osaltani tulot ovat niin pienet (300e/kk), että sen veroprosentilla ei ole niin väliä, mutta mieluusti saisimme jonkinlaista tasoitusta puolisoni verotukseen...

"saisimme jonkinlaista tasoitusta puolisoni verotukseen..."

Kerrankin joku, joka huomaa tämän asian. Olen tästä joskus huomauttanut täällä jossain blogissa, mutta kerronpa taas.

Olen yksin tienannut perheessämme, olen ollut kai keskituloinen: brutto n. 3000 euroa/kk viimeksi. (nyt jo olen eläkkeellä ja saan tietenkin vähemmän) Mieheni ei ole tienannut koko aikana mitään, vaan hoiti lapsemme (vain yksi). Ei ollut kotihoidon tukiakaan silloin. Mies on hiukan sairas, muttei suostunut hakemaan eläkettä, kun hänellä ei ollut työhistoriaa. Nyt kun pari vuotta sitten täytti 65, alkoi saada kansaneläkettä. Hän ei myöskään mennyt työnhakijaksi, eipä olisi ammattitaidottomana saanutkaan, ainakin epäili sitä. Eikä tietenkään olisi saanut työttömyyskorvausta, kun ei ollut missään ammattiliitossa, eikä työmarkkinatukea, kun minun tuloni estivät sen.

Ei ole ostettu asuntoa, ei autoa, mutta häpeäkseni jouduin ottamaan velkaa elämiseen silloin, kun äitiyspäivärahani ei riitänyt edes vuokraan.

Tämä keskustelu oli hyvä siinä mielessä, että oikeudenmukaisuudesta puhuttiin, kaikki ehdotukset olivat hyviä, Markulla on tuota solidaarisuutta. Kun vielä saataisiin kuntoon tämä yhden ansaitsijan perheen verotus. Kun ei ollenkaan oteta huomioon, montako palkalla joutuu elättämään. No onhan lapsilisät sanotaan, mutta epäilen niidenkään riittävyyttä, vaikka ne toisesta ja kolmannesta lapsesta etenpäin progressiivisesti nousevatkin. Mutta lapsiperheitten köyhyydestä on paljon puhuttu.

matemaattisen luonteensa vuoksi. Kuntaveroa pidetään usein tasaverona, vaikka se, kuten Hetemäki totesi, on progressiivinen.

Pienituloiset ansiontulonsaajat maksavat niin vähän tuloveroja, että ongelmana ovat pienet tulot, eivät suuret verot. Pienituloisen veroista suuren osan vie Kela-maksu: jos sitä kutsuttaisiin valtion tasaveroksi se herättäisi paljon enemmän tunteita.

Suurituloisuuden ongelmakin liittyy enemmän suuriin tuloihin kuin veroihin. On syytä kadehtia joitain ansaitsemattomia optiotuloja mutta samalla on muistettava, että kunakin verovuonna kaikkein suurituloisimpiin kuuluu paljon elämäntyönsä kertaluontoisesti myyneitä yrittäjiä, joita ei ehkä tarvitse niin paljoa kadehtia, vaikka olisikin suurituloinen ansiotulonsaaja Hetemäen tapaan.

Eduskunnassa usein esitetään pistemäisiä veroja tai veroetuja, mutta nämä luovat vain uusia rakenteellisia ongelmia, kuten asuntolainan korkovähennys, joka valuu jo vakiintuneiden ihmisten asuntojen arvoihin. Samoin asumistuki valuu vuokriin, mikä nostaa tontinhintoja.

Pääomatulojen veroaste ei ole niin matala kuin kuvitellaan. Veronmaksajain keskusliiton tuoreen laskelman mukaan hieman keskituloa suurituloisemman ansiotulonsaajan veroaste on 29,5 %. Tähän lukuun kuitenkin sisältyvät sekä vapaaehtoinen kirkollisvero sekä palkansaajan TyEL-maksu, yhteensä noin 5,5 %, joten puhtaaksi veroasteeksi jää 24 %. Näin suurin osa ansiotulonsaajista maksaa suhteessa vähemmän veroja kuin pääomatulonsaaja. Kun palkansaajan tuloksi lasketaan lisäksi työnantajan maksama TyEL-maksu, veroaste edelleen alenee.

Ansiotulonsaajan laajaan tuloon on sisällytettävä työnantajan suorittamat erilaiset bruttopalkan lisäksi maksettavat maksut, koska ne menevät palkansaajan hyödyksi. Laajaan tuloon suhteutettuna julkinen veroaste on alhainen, pääomatulot eivät oikeuta niihin etuuksiin joista tässä maksetaan. - Itse asiassa julkinen veronsaaja hyötyisi, jos kaikki tulo maksettaisiin pääomatulona.

Demokratian ja tasa-arvon kannalta on huolestuttavaa, että muista kuin veroluonteisista maksuista päätetään kakskantaan, Eduskunnan ei sovi näihin puuttua, kun ei sovi puuttua.

Verojen, maksujen, tulojen ja menojen mittaaminen on juuri "matemaattisen luonteensa" vuoksi aina kansantajuisesti vaikeaa. Meille rivikansalaisille ei ikinä oikeita tosiasioita kerrota verotuksestakaan!!

Jokainen pienituloinen omalta kohdaltaan sen karun todellisuuden näkee kun tietää, miten vähän on tuloja ja miten kohtuuttomat niistä maksettavat verot ovat suurituloisiin nähden.

Suomi on köyhien verohelvetti

verotuksesi taso ilmenee osapuilleen peruspidätysprosentista ja tarkasti lopullisesta verotuksesta laskemalla mutta on pienituloisella ansiotulonsaajalla 10 %:n luokkaa.

Päivärahoilla ja toimeentulotuella elävälle prosentti on korkeampi puuttuvan ansiotulovähennyksen vuoksi: tähän tulee osittainen korjaus kun porvarihallitus korottaa kunnallista perusvähennystä ilmeisesti ensi vuoden alusta.

Keskustelu harhaantuu kun puhutaan veroista: pienituloisen ongelma on pienet tulot. Tästä pitäisi keskustella. Ay-liikkeen kykenemättömyys solidaariseen palkkapolitiikkaan ja tarrautuminen ansiosidonnaisten etuuksien puolustamiseen peruspäivärahojen kustannuksella on skandaali, joka on monen ohjelman väärti: tähän olisi löydettävä perusteluja tai sitten politiikan muutos. PAM:ia on sentään onniteltava siivoojille saadun kuoppakorotuksen vuoksi.

Tämän jakson nimeksi olisi sopinut "ylistys tylsyydelle". Hassua, että ohjelmassa mainittiin usempaan kertaan Iso-Britannia, koska kuvittelin koko ajan veroasiantuntijoiden päähän knallin. Kyllä he mainitsivat esimerkiksi verotuksen tarvitsevan enemmän oikeudenmukaisuutta, ettei palkkatuloja voisi muuttaa pääomatuloiksi, koska tämä konsti on vain rikkaiden vaihtoehto, mutta ei voi sanoa, että he olisivat vakuuttaneet minut siitä, että näin todella tapahtuu ja jos tapahtuu, niin se tulee viemään varmasti monta vuotta.

Verojemme ja eläkkeidemme keskeinen ongelma on niiden heikko muutosvauhti. Ne ovat aina perässä aivan tolkuttomasti todellisuudesta ja sen tarpeista. Käänteinen arvonlisävero saatiin lopulta aikaiseksi ties kuinka monen vuoden jälkeen siihen tilaneeseen, kun rakentaminen on lamassa.

Meillä on olemassa optimaalinen työura. Se on se vakinainen täysituntinen pitkä työsuhde, jossa palkka nousee uran loppupäätä kohti. Jos tähän malliin ei sovi, niin siitä rangaistaan. Äärimmäisenä on henkilö, joka on vaikka ollut muutaman vuoden viihdeteollisuuden huipulla ja saanut paljon rahaa ja on huipun jälkeen ja ennen sitä vain dokannut tai saanut muuten pieniä tuloja. Hän on voinut maksaa veroja paljon enemmän yhteenlaskettuna naapuriinsa verrattuna, mutta koska hän on ansainnut väärin, niin hänen eläkkeensä on puolet pienempi ja progressiivisuuden vuoksi hänen omaisuutensa kertymä huippuvuosilta jäi niin heikoksi, että naapuri, joka maksoi veronsa oikein, on paremman eläkkeen lisäksi muutenkin häntä paljon enemmän omaisuutta kerryttänyt ja rikkaampi, koska ei ole progression raiskaama. Sitten on olemassa erilaiset välimuodot näiden kahden äärimmäisyyden väliin. Harvalla meistä enää on edes sitä vakinaista duunia.

Nämä optimaalisen työuran määrittelystä johtuvat ongelmat on tiedetty jo vuosikymmeniä ja joku on jopa sanonutkin, että sille tarvitsisi jotain tehdä, mutta käytännössä sille ei tehdä mitään. Eläkkeen elinaikakerroin on uusin uudistus ja se vain lisää ongelmaa eli epäoikeudenmukaisuutta.

Eli en kyllä ihmettele, jos täältä lähtevät yritykset ja ihmiset muualle hakemaa sellaista kohtelua, missä on enemmän oikeudenmukaisuutta.

Nimimerkki goofypowerille voi todeta, että ansioeläkettä saa ansioiden mukaan. Jos hänen mainitsemansa viihdetaiteilija on ansainnut muutamassa vuodessa neljänkymmenen vuoden tulot niin kyllä hänen ansioeläkkeensä on yhtä suuri kuin neljäkymmentä vuotta pientä palkkaa saanut.

Eri asia on, että jos tulot on nostettu osinkoina omasta yhtiöstä, niin näistä ei eläkettä kerry mutta ei myöskään tarvitse maksaa eläkemaksua. Vajauksen voi täyttää vapaaehtoisella eläkkeellä, minkä mannekiinina taannoin toimi mainoksessa mm Arja Koriseva.