Skip navigation.
Home

Suomeen valitaan uusi arkkipiispa- anteeksi kuka?

Ihmisen tie lämpimästä alkumerestä, alkuräjähdyksestä on ollut pitkä ja kuoppainen tähän hetkeen, jolloin radionkuuntelija voi kirjoittaa Kainuun aatelisen blogiin kannettavalla fläppärillään vaikkapa Iivantiiran ypykästä.

Toiset näkevät olemassaolon fysiikan ongelmana. Siinä sitten atomi atomia liikuttaa ja tarkoituksen tai merkityksen etsiminen näyttäytyy ihmisten keskinäisenä puhdetoimintana. Toisille näkyvä todellisuus voi olla kokonaisuudessaan Jumalan kuva. ” Usko on juuri varmuutta siitä, että Jumala on, vaikkemme me pystykään järjellämme hallitsemaan tai selittämään lauseen merkitystä”, kirjoittaa Jaakko Hämeen-Anttila Usko –kirjassaan. Hänelle usko on kuin ilmaa, josta ei voi ottaa kiinni, mutta joka on välttämätöntä hengissä pysymiselle.

Elämä on näyttänyt totiset kasvonsa. Aina ei osaa ymmärtää eikä auttaa itseään saati ymmärtää toista. Jos kaksi ihmistä eivät voi koskaan ymmärtää täysin toisiaan niin vaativaa on ihmisen, jonka käsityskyky on rajallinen hahmottaa Jumalaa, jota kuvataan äärettömäksi.

Liberalistisesti jylläävässä taloudessa uskotellaan markkinoiden korjaavan itse itseään ja johtavaan kaikkeen hyvään. Ei taida toimia kuten uskotaan. Kapitalismissa kuljetaan hallitsemattomista kriiseistä uusiin notkahduksiin. Meidät luterilaiset, joille kaiken työn tulisi olla arvokasta on heitetty globalisaation keskelle katettuihin ostoskeskuksiin shoppailemaan kaikkea kaunista turhuutta. Vaikka kuinka shoppailen niin se ei näy kaupan pienipalkkaisen pätkätyöläisen palkassa. Siunatun työn tekijä tarvitsee kunnalta asumistukea pysyäkseen hengissä. Mitenköhän Nasaretilainen asettuisi tähän aikamme poliittista hegemoniaa kuvaavaan tilanteeseen? Miten hän suhtautuisi ahtaajien pyytämään muutosturvaan, irtisanomisuojaan, joka Suomessa on kehno eurooppalaisessa vertailussa. Meillä 2000-luvun Suomessa oikeistolainen hegemonia jyllää "kaupallisessa" mediassa ja syyllistää palkansaajia ihan oikeutetuista vaatimuksista, joista työnantajan tulisi kyetä neuvottelemaan. Kukapa odottaa, että arkkipiispa puuttuisi työelämän kysymyksiin ainakaan palkansaajan näkökulmasta?

Uskonnollisuus ilmenee nykyään uus-henkisyytenä, jossa itseään yksilöksi kutsuva kansalainen valitsee itselleen mieluisia hengellisiä juttuja aivan kuin shoppaillen uskontomarketissa. Tämä ite-uskonnollisuus ei hyväksy mitään, josta ei heti koidu nopeasti havaittavaa hyötyä. Mielenkiintoista että uskonnollisuus, joka on kulttuurisesti jaettavissa ja syvästi yhteisöllistä voi olla yksityisasia?

Kirkko ei anna minulle mitään. En saa kirkolta mitään. Näin ihmiset todistelevat kuppiloissa ja katujen kulmilla ja eroavat ja uskovat miten kokevat oikeaksi. Samat ihmiset arvostavat kuitenkin kirkon ulkomaanavun kautta tehtävää kehitysyhteistyötä ja paikalliseurakuntien diakonia-, lapsi- ja perhetyötä. Kirkot kiinnostavat myös artistien ja kuorojen konserttipaikkoina ja tiloina, joissa eronneetkin voivat hiljentyä. Noin 80% suomalaisista kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Se on iso luku! Mutta melkein kaikissa 465 seurakunnassa näyttävät kaikki käppyrät alaspäin. Jäsenten määrä, verotulot, kastamiset ja vihkimiset laskevat. Kirkon toiminnan olennaisia kysymyksiä on miten vähenevillä resursseilla, pienemmällä henkilöstöllä kohdataan autettavien kasvava hätä? Mitä virkaa kirkolla jos passiivinen luterilaisen kirkon jäsen saa uskoa miten tahtoo? Onko kirkon johdon yhteys lampaisiin pahasti hakusessa?

Tämän viikon torstaina 11.3.2010 Suomeen valitaan uusi arkkipiispa, joka toimii kirkon kasvoina ulkomaailmaan ja toisiin kirkkoihin päin, että kaitsee kirkon monipäistä hallintoa toimimalla kirkolliskokouksen, kirkkohallituksen, piispainkokouksen ja kirkon ulkoasiain neuvoston puheenjohtajana. Arkkipiispan vaalin ollessa kalkkiviivoilla keskustelevat Turun piispa Kari Mäkinen ja dogmatiikan professori Miikka Ruokanen Kainuun aatelisen seurassa uskon ja oikean opin suhteesta sekä kirkon asemasta muuttuvassa, monikulttuuristuvassa Suomessa.

Kukapa tulisi valituksi suorassa kansanvaalissa?

Hapuilevalle etsijälle annettava käsi eikä teoriamanuaali

Hapuilevalle etsijälle annettava käsi eikä teoriamanuaali
(Julkaistu Mon, 08/03/2010 - 21:39 Nimetön)

Vallitsevasta alkuräjähdysajatuksesta huolimatta ihminen on luontaisesti uskonnollinen. Etsimme totuutta ja tarkoitusta elämään. Shoppailemme marketissa ja uskontomarketissa. Turhaudumme, kun samaa tavaraa on eri paketeissa ja pakkauksessa lukee made in China. Paketin avattuamme huomaamme sen olevan tyhjää täynnä. Emme saa sisäistä rauhaa.

Ehkäpä tätä pakettia tarjotaan nykyään myös kirkossa. Mutta miksi? Miksi kertakaikkiaan kirkko ei enää kehtaa näyttää kasvojaan sellaisena kuin ne ovat? Kirkon tehtävä ei ole saarnata sosiaalipolitiikkaa eikä syleillä maailmaa. Amma syleilee. Kirkolla on tuote, jota sen on opittava markkinoimaan. Markkinointiin ei tarvita suureellisia strategiota eikä sijoitusrahoituksia. Siihen tarvitaan vain ihminen, joka rakastaa.

Rakastava ihminen kertoo totuuden ristiinnaulitusta ja ylösnousseesta veljestämme, jota ei tällä shoppailukierroksella löydy, koskapa hän ei ole tuote vaan lahja. Lahja on peräti ilmainen ja sen sisältö paljastuu kullekin lahjan avautuessa. Kirkko ei mielestäni tarvitse hallintojohtajaa vaan sydämen ihmistä suunnannäyttäjäksi. Toivoisin hänen kertovan, miten lahja avataan ja mistä niitä lahjoja saa. Ja saavatko hekin, jotka elävät asumistuella.

Kilpailutilanne

Uudella arkkipiispalla on haasteellinen tilanne edessään.
Kilpailu ihmisten vapaa-ajan käytöstä käy kovana. Urheilu tuntuu lisäävän omaa osuuttaan, taidekin siellä sinnittelee mukana. Televisio ja elokuvat nappaavat oman osansa ihmisten vapaa-ajasta.
Kova pala siis arkkipispalle jos aikoo saada ihmiset palaamaan takaisin kirkkoihin, pitäisi olla kilpailukykyistä ohjelmaa tarjolla.
Ja se toinen uuden arkkipiispan haaste on sitten islam, se kun tuntuu vetävän koko ajan uutta väkeä samalla kun luterilainen kirkko sitä menettää.

Kilpailukykyustä ohjelmaa...

Kirkossa me emme kilpaile tämän maailman pelisäännöillä vaan meidän kirkkona maailmassa pitää uudistua mieleltämme aivan kuten Paavali sanoo Room 12. Siksi meidän uudistuaksemme on kyettävä ymmärtämään mikä Raamatussa on pysyvää ja mistä emme voi käydä kauppaa. Muuten meidän sanomamme evankeliumista hukkuu ja ryvettyy.
Eräässä tämän radio-ohjelman mainoslauseessa on kuvailtu Kari Mäkistä uudistusmieliseksi ja Miikka Ruokasta konservatiiviseksi. Jos me pyrimme Miikka Ruokasen tavoin tulkitsemaan Raamatun sanomaa meidän ajassamme ja pidämme kiinni niistä perusteista joiden kanssa emme voi tehdä kompromissia niin me olemme valmiit leimaamaan kirkollisen elämän ja ajattelun uudistajan konservatiiviksi?
Toisaalta kysymykseni Kari Mäkisen kohdala on että mitä uutta hän toisi kirkkoon kun monesti hänen ajatuksensa ei mielestäni ole eronneet kirkon tämänhetkisestä äänestä.
Olen samaa mieltä kilpailutilanne vastineen kirjoittajan kanssa että aikamme on hyvin haastava kirkon sanoman suhteen mutta meidän pitää uskoa siihen mitä suullamme tunnustamme ja Isä Meidän rukouksessakin rukoilemme: "Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia". Jos emme usko sanomaamme niin voimme kyseenalaistaa myös ne valtuudet jolla teologit julistavat tätä sanomaa kirkossamme. Virka vailla kutsua ja valtuutusta ylipapilta alkaa maistumaan pelkältä leivältä ja kääntyy duunin puolelle.

Vaalissa näen yhtenä

Vaalissa näen yhtenä hiljaisena voimana sen kuinka kirkkokin on unohtanut miehet. On vaikea hyväksyä sitä, että kirkko on häätänyt parhaita poikiaan. Jos naisen euro on 88senttiä miehen elämä on yhdeksän vuotta naisen elämää lyhyempi. (tekstiviesti)

Mitä mieltä olette eri

Mitä mieltä olette eri herätysliikkeistä. Onko kaikilla tilaa? (tekstiviesti)

Ruokanen: ette siunaa

Ruokanen: ette siunaa homoja. Olette itse saaneet 3 x siunausta parisuhteillenne. Onko homojen muututtava heteroiksi saadakseen siunauksenne tai elettävä yksin? Nimimerkki 'Kerran siunattu'(tekstiviesti)

Aivan turha laitos on kirkko

Aivan turha laitos on kirkko ylläpitää, jos se ei salli tosissaan uskoa ja toimia Jeesuksen opin mukaisesti?! (tekstiviesti)

Miksi kukaan ei tänä

Miksi kukaan ei tänä päivänä tottele Jeshuaa,kun Hän käski:"Katumusta (King James'n käännös v.1611=REPENT) syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava minun nimessäni kaikkeen maailmaan, alkaen Jerusalemista"?Luuk.24:47.KUMPIKO ON USKOA:TOTTELEMINENvaitottelemattomuus?MATT.16:17 (tekstiviesti)

herätysliikkeiden sisäinen keskustelu

Kirkon sisällä ja liepeillä on erilaisia uskonnollisia yhteisöjä, ja herätysliikkeitä. Viime talvena vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä oli käynnissä ehkäisyä koskeva keskustelu, johon kantaa otti myös arkkipiispa. Hänen kommenttinsa oli, että kysymyksessä on herätysliikkeen sisäinen asia, ei niinkään kirkon asia. Miten kirkon sisällä toimivien liikkeiden etiikka on myös kirkon etiikkaa?

Miksi nykyihmisen pitää aina saada konkreettista hyötyä?

Nykyihminen tuntuu olevan sellainen, että kaikesta pitää saada jotain konkreettista voittoa, käsinkosketeltavaa hyötyä. Minusta on hienoa, että meillä on jotakin muutakin. Se, että tarve kirkolle voi vaihdella eri elämäntilanteiden mukaan, oli hyvin sanottu. Itsekään en ole viime aikoina pahemmin kirkossa käynyt, mutta aina kun olen käynyt, se on antanut rauhallisen mielen. On se siis ainakin minulle antanut.

Tekstiviestillä tulleita kysymyksiä ehdokkaille

Mikä ero on hetero- ja homorakkaudella? Älkää vedotko Raamattuun vaan inhimillisyyteen, rakkauden oikeutukseen. Matti

Mikä on kandien kanta:
1.Homojen ja lesbojen vihki misestä avioliittoon?
2.Lähetystyön nopeuttamiseen?
Terv.Aaro Mikkonen

VOINKO KUTSUA ITSEÄNI KRISTITYKSI, KOSKA USKON JÄLLEESYNTYMÄÄN?

M. Ruokanen: olette toiminut TV-kuuluttajana. Miksi? Mitä se teille antoi?

Miten ihmisten välinen tasa-arvo voisi toteutua KÄYTÄNNÖSSÄ? Rikkaat/hyvätuloiset eivät ole kovin innokkaita jakamaan liiastaankaan. Miten kirkko pystyisi asenteisiin vaikuttamaan?

Miten estät homofobian voimistumista kirkossa? Nyt kirkko edistää ennakkoluuloja, josta lyhyt matka Auschwiziin!

Mitä yhteistä on krisinuskolla ja maailman tuhovoimaisemmalla työmaalla Olkiluodossa pappi siunaamassa hirvittävintä baabelintornin rakennelmaa?elämän suojelu,lasten kohtalot ei kiinnosta.VAIN MAMMONAA KUMARTAA KIRKKOKIN.

Miksi kirkko ei opeta ja pysy Jumala sanassa? Kuten homoseksuaalisuuden hyväksyntä jopa papin virassa. Miksi opetetaan lapsikasteessa uskoon tuloa ja Pyhän Hengen saamista, vaikka raamatussa ei niin ole?

Mikä on kantanne yhä lisääntyvään, ei-länsimaisten ihmisten maahanmuuttoon, joka haluaa jyrätä maamme kristillisiä ja länsimaisia arvoja?

Mitä odotan kirkolta? (tekstiviestejä)

Odotan, että arkkipiispan olemus kutsuu rukoukseen ja rakkauden tekoihin.

Selkeää Jumalan sanan julistusta.

Odotan kirkolta puhetta Jumalasta, miten Jumala voi minua auttaa kun elämä painaa.

Arkkipiispa tarvitsee kykyä tasapainottaa kirkkoa - politiikan vähentämistä ja maallistumisen pysäyttämistä ja toiminnan parantamista Raamatun mukaiseksi.

USKO EI OLE JOKA MIEHEN! Nöyrtyminen luojan armon tähden jeesuksessa kristuksessa ja pyhän hengen vastaanotto on se mitä monelta on hukassa.

Homo- lesbo- ja

Homo- lesbo- ja biseksualistien ei kannata kuulua tuommoiseen, tuomiohenkiseen järjestöön. Maikki ja Leenukka
(tekstiviesti)

Odotan tulevalta

Odotan tulevalta arkkipiispalta ROHKEUTTA MIELLYTTÄÄ ENEMMÄN JUMALAA KUIN IHMISIÄ!samoin ohjelman toimittajalta.
(tekstiviesti)

RAKASTAN JEESUSTA,

RAKASTAN JEESUSTA, JUMALANPALVELUSTA JA VIRSIEN LAULAMISTA, MUTTA SAMALLA USKON JÄLLEENSYNTYMÄÄN. MEITÄ ONPALJON! ONKO MEILLÄ PAIKKAA KIRKOSSA? (tekstiviesti)

Oppi ei ole uskon päämäärä

Kun ihminen löytää henkilökohtaisen suhteen Jumalaansa, opilliset kysymykset jäävät kasvun edistyessä sivuseikoiksi.
Kasvu on dynaaminen kehitys ihmisessä, sielun kehittyminen kasvun seurauksena.
Keskeistä on Universaalisen Isän lapseus ja ihmisten keskinäinen veljeys.
Tällöin ei uskontojen opit merkitse enää mitään.
Kirkon johtajien on nimenomaan johdettava ihmisiä tähän kesvun tielle.
Rituaalit ja opit (dogmit) ovat ihmisten kulttuuriin liittyviä asioita, eivät oleellisia hengellisessä kasvussa.
Kasvu on hengen vaikutusta ihmisessä. Ihmisen on kuitenkin lähdettävä tälle kasvun tielle uskon ratkaisun kautta.
Opilliset uskonnot saavat aikaan raja-aitoja ja vallankäyttöä.
Kasvussaan pitkälle ehtineet eivät saa opeista enää mitään.

Eikö diakoniatyön pitäisi

Eikö diakoniatyön pitäisi tarjota ihmisille enemmin ystävyyttä ja hyvän elämän ohjeita eikä vain rahaa ja samaa valitusta köyhyydestä. On ihmisiä jotka ovat aina rahapulassa. Koen että kirkko ei tarjoa enää mitään minulle keski ikäiselle lapsen uskoni säilyttäneelle konservatiiviselle entiselle seurakunta aktiiville. Harkitsen eroa. (tekstiviesti)

raamatusta läytää mitä vain niinkuin valintamyymälästä

Monissa kysymyksissä kirkon sisällä voi olla äärimmäisen vastakkaiset mielipiteet ja kaikki kuitenkin vetoavat raamattuun. Mihin piispaehdokkaat perustavat uskonsa - raamattuun, aikaisempien oppineden päätöksiin,traditioon, omaan valintaan..?

Tekstiviestejä

Voiko kuka vaan saarnata synnit anteeksi?

RAAMATUN TULEE OLLA USKON JA ELÄMÄN KORKEIN OHJE, EI YLEINEM MIELIPIDE.

Kirkon ja sen työntekijöiden olisi toimittava raamatun auktoriteettiin perustuen!

Avioliitto on myös lapsia varten.

Hei. Eikö kirkon Pää ole Kristus! Hän haluaa johtaa. Opetuslapsi kuulee Hänen äänensä, joka aina on pitkässä pelissä paras heikoimmalle kin. Piispan tulisi johtaa kuuliaisena Herralle ei pimentyneelle ihmiselle. Vai? Kirkko kirkkona.

kirkon annettava Pyhyyden kokemuksia.

odotan kirkon toimivan: ihmisen arvo ja kristillinen arvomaailma kunniaan. Markkinatalouden mahti kuriin. AR

Häiritsee ajatus että KAIKKI pitäisi sallia ja hyväksyä.(huorinteko,homosuhteet jne.)ja perustella ne rakkaudella.On asioita jotka ON SYNTIÄ ja väärin maailman alusta sen loppuun.Kaikki teot ei oikein!Kirkko menossa metsään myötäilemäl yleisiä mielipiteitä.Miksei opeta niinkuin Raamattu?"kuuntelija"

Miikka R. lukee Raamattua täysin itse haluamallaan tavalla. Itselleen hän on suonut tähän mennessä 3 avioliittoa, mutta julistaa synniksi homojen parisuhteet. Muistuttaisin että esim. Tove Jansson ja Tuulikki Pietilä elivät vuosikymmeniä yhdessä, kunnes kuolema heidät erotti. Nimittääkö Ruokanen sitäsynniksi?

MITEN KANDIT NÄKEVÄT JEESUKSEN TOISEN TULEMUKSEN JA AIKAIN MERKIT? Terv.Aaro mikko nen

Voisiko olla mahdollista että MÄKISEN ja Ruokasen välinen kannatusero kääntyisi päälaelleen Mäkisen mitä ilmeisemmin kumotessa Raamatun auktoriteetin homo ja lesbosuhteissa. Joka rikkoo yhdessä kohdin ja niin edelleen...

. Eikö siunaus riitä, kun erotaan monta kertaa? Toisia raamatun käskyjä noud. Kaikkia ei, piispako määrää ?

EIHÅN kirkko voi olla vain breeding-studio?! Lopettakaa aktiivi osallistumisenne homojen kiusaamiseen kouluissa ja yhteiskunnassa! Kristinusko ontuu jo aika tavalla,kun JUMALAN rakkaus omitaan suvunjatkamiseen.

Miten kehittäisitte kirkon viestintää?

mihin suunt aan ehdokas kehit tåisi kirkon musiik kia ?

Jumala yksin antaa ymmärryksen uskoon.

hyväksytään ihminen, mutta syntiä pidä hyväksyä: Mäkiselle!

en voi uskoa,että homopari on syvimmältään edes tyytyväinen saati onnellinen.

Kysytään mitä kirkko antaa minulle. Entäpä mitä minä annan kirkolle. Mielestäni parhaiten voi vaikuttaa mukana ollen. Anna-Liisa

En odota erityistä sinkkutyötä (tylsää!) vaan että saarna joskus edes tunnistaisi sinkut kokonaisina eikä jotenkin puutteellisina, eikä aina vain perheitä.

Mitä on mielestänne hengellinen johtajuus ja miten se tunnistetaan?

Mitkä ovat mielestänne arkkipiispan todelliset vaikuttamisen välineet oman persoonan lisäksi? Miten tärkeinä vaikuttamisen keinoina näette arkkipiispan monet puheenjohtajuudet ja hallinnollisesti keskeisen aseman kirkon hallinnossa?

Kirkon myyntivaltti Iankaikkinen elämä, ei pitäisi olla markkinointi ongelmia. Kysymys kuuluukin uskovatko markkinamiehet itse "tuotteeseensa" ?!

Miten innostaisitte kirkon työntekijöitä ja seurakuntalaisia toteuttamaan seurakunnan ydintehtävää tämän päivän vaativassa henkisessä ilmapiirissä?

Usko ja taikausko ovat samassa suhteessa hulluuden ja nerouden kanssa.Ihmisten taipumus alamaisuuteen ja mystiikkaan pitää uskontoja hengissä maailman tappiin. Uskonnon syöttaminen pienestä pitäen on yksi keino valmistaa meidät yhteiskuntakelpoiseen nöyrään alamaisuuteen.

Tekstiviestillä tulleita kysymyksiä ehdokkaille:

KYSYMYKSIÄ EHDOKKAILLE:

RAKASTAN JEESUSTA, JUMALANPALVELUSTA JA VIRSIEN LAULAMISTA, MUTTA SAMALLA USKON JÄLLEENSYNTYMÄÄN. MEITÄ ONPALJON! ONKO MEILLÄ PAIKKAA KIRKOSSA?

Mitkä olisivat keinot lasten ja nuorten syrjäytymisen estämiseksi? Eräiden arvioiden mukaan n. 50000 nuorta ei ole koulutuksessa, ei työssä eikä työnhakijana. Mitä kirkko tekee oikeasti näiden nuorten hyväksi? Usko on mielestäni enemmän tekoja kuin kauniita/tyhjiä sanoja.

Aiotteko edelleen tukea vähemmistöjen kokemaa kiusaamista? Piispa, joka vastustaa homoliittoja, on aktiivina homojen hakkaamisen, tappamisen ja eriarvoisuuden asialla.

Kysymys ehdokkaille: kumpi ohjaa toimintaasi: pyhä raamattu vai yleinen mielipide?

Kirkko ei ota vakavasti sitä, että kohta suurin osa suomalaisista uskoo jälleensyntymään ja koska kirkko ei oikeasti ryhdy vuoropuheluun näiden ihmisten kanssa, he lähtevät ulos kirkosta!

Tekstiviestejä

Eikö diakoniatyön pitäisi tarjota ihmisille enemmin ystävyyttä ja hyvän elämän ohjeita eikä vain rahaa ja samaa valitusta köyhyydestä. On ihmisiä, jotka ovat aina rahapulassa. Koen, että kirkko ei tarjoa enää mitään minulle keski- ikäiselle lapsen uskoni säilyttäneelle konservatiiviselle entiselle seurakunta aktiiville. Harkitsen eroa.

Liberalismi, humanismi ja feminismi on tuonut maailman hengen kirkkoon, josta Jumalan Henki on työnnetty syrjään. Ei kuollut usko anna mitään.

Kirkon järjestämän ryhmätyökurssin kautta löysin itse arvokkaan yhteyden ja ymmärryksen toisiin ihmisiin. Tulin uskoon. Tämä työ hiipui edelliseen lamaan ja pitäisi elvyttää uudelleen.

Usko Kristukseen on pohja onnelliselle elämälle maassa ja valtakirja uuteen maahan tulevaisuudessa.

Eikö rakkauden käsky kehota huolehtimaan aviopuolisosta silloinkin, kun tekee mieli vaihtaa hänet nuorempaan. Monille vaimo on kuin tavaraa, jonka voi vaihtaa lasten ikäiseen.

Onko muka normaali avioliitto siunaus? Usein se on helvetti. On kysymys rakkaudesta. Sitä täältä puuttuu aikuisilta ja lapsilta.

"Jokainen elämä on pyhää". Paitsi ilmeisesti niiden, joiden parisuhdetta kirkko ei suostu siunaamaan. Traditio on tärkeämpi kuin rakkaus. Surullista. Merja

Osmo Tiililältä kysyttiin kerran "miksi kirkko on olemassa?" ja hän vastasi saman tien "koska ihminen kuolee!" ...Olisipa jokaiselle aikuiselle tarjolla opetusta rippikoulun jälkeenkin! Esim. Alfa-kursseja!

Näytti lehtitietojen mukaan siirroilla olevan melko lihavat palkkapussit. Voisivatko köyhyydestä huolestuneet ehdokkaat hieman pienentää omaa tilipussiaan.

Temppelin ylipappia haussa.

Jos lehdessä olisi työnhakuilmoitus ko.postiin, menisi se tähän tyyliin:

Suomen luterilainen kirkon hallinnoima kirkon keskusrahasto on itsenäinen pääomasijoituksiin keskittyvä varainhoitoyhtiö, joka on erikoistunut kiinteistösijoituksiin, yhteisövero-ja varainkeräyksiin, sekä oman eläkerahaston tuoton kasvattamiseen. Rahaston nettotulos nousi 18,4 % vuonna 2009. Rahaston arvo oli 824 miljoona euroa.

Toimintamme supistuessa ja jäsentemme kaikotessa etsimme:

TEMPPELIN YLIVARAINHOITAJAA

Johtamaan henkisesti kuollutta, varakasta, pienestä paimentolaishöpinä liikkeestä alkunsa saanutta varainkeruuliikettä.

perinneteatteria

Kahdesti kirkosta eronneena, silti jatkuvasti eri kirkkokuntien tilaisuuksissa käyvänä ajattelen, että kirkot ovat eräänlaisia PERINNETEATTEREITA, joilla on ohjelmistossaan hyviä klassikoiksi muokkautuneita VUOROVAIKUTTEISIA RITUAALEJA JA OPETUSnäytelmiä. Seurakuntalaiset ovat näiden perinneteattereiden kannatusyhdistyksiä. Papisto toimii shamaanien tapaan seremoniamestarina. Tämä ev lut kirkoksi kutsuttu teatteri on kulttuuria ja parantaa elämänlaatua siinä kuin muutkin kirkot ja kulttuurilaitokset. Sen opetukset ovat pääsääntöisesti viisaita ja tukevat henkistä kasvua, joten sen olemassaolo ihan ok, jos kannatusyhdistyksissä riittää maksavia jäseniä. Mutta hupaisaa olisi nykyaikana uskoa neitseestä syntymiseen ja persoonalliseen jumalaan - mutta teatterin eläytymisrituaalina sekin on ok.

Totta ... anteeksi, eihän kirkossa saa olla enää totta ja oikeaa

Toimittaja Heikkinen antoi ohjelmassaan ymmärtää olevansa Alppilan seurakuntaneuvoston jäsen. Oliko se vitsi H. Taanilan ‘me sosialidemokraatit’ -tyyliin vai voiko antikristillistä luopumusta ja Sodoman ja Gomorran oppia lähes jokaisessa radio-ohjelmassaan propagoiva mies, joka puhuu Jumalasta ja Raamatusta kuin ‘keitetystä lampaan päästä’, joka ei sano ymmärtävänsä kristinuskosta mitään ja osoittaa sen lähes jokaisessa radio-ohjelmassaan, olla kristilliseksi mielletyn seurakunnan seurakuntaneuvostossa ja olla siellä päättämässä kristillisen kirkon asioista, mm. kristillisten järjestöjen oikeudesta toimia seurakunnan tyhjyyttään huutavissa tiloissa ja jopa valitsemassa piispaa kirkolle, jonka pitäisi olla kristillinen yhteisö?

Toki myös koko kirkon kristillisyys alkaa olla vitsi, mutta kun jotenkin olettaisi, että sen pitäisi sitä olla, niin Heikkisen huolestuminen Sleyn tai Luther-säätiön toiminnasta ja halu olla vaatimassa ja määräämässä, missä kristilliset järjestöt saavat toimia, hieman ihmetyttää. Eikä vain hieman, vaan sangen suuresti.

Strategisesti se, että ateistit, newagerit ja muut eksyttäjät soluttautuvat kirkon sisään ja valta-asemiin on tietenkin Jumalan vastustajan kannalta oikein ja viisasta, siis todella ovela ratkaisu. On helpompaa tuhota kirkko sisältä kuin ulkoa päin. Kilo trotyyliä bunkkerin sisällä räjäytettynä tekee pahempaa jälkeä kuin tuhat sen ulkopuolella. Yksi ‘vapaa-ajattelija’ kirkon sisällä tekee pahempaa jälkeä kuin tuhat sen ulkopuolella. Tältä kannalta on ymmärrettävää, että kirkon vastustajat Helsingin Sanomien palstoilla kehottavat toisiaan pysymään kirkossa ja pyrkimään valta-asemiin. Tuo räjäytys on nyt kirkossa menossa. Onko se pysäytettävissä, siinä tuhannen taalan kysymys.

Olisi reilua, että kristinuskon vastustajat perustaisivat oman saatanan kirkkonsa ja julistaisivat sieltä käsin haureuden' evankeliumiaan' maailmalle. Tosin tiedämme Raamatun valossa (Matteus 11: 12, 24: 11-12., Luukas 21: 8, 2 Tess 2: 3-12), että sitä reiluutta on turha odottaa. Pikemminkin saatana asettuu temppeliin ja julistaa olevansa jumala ja sen seurauksista pääsemme aikanaan osallisiksi, Matt 24: 21-24.

Molemmat

Molemmat arkkipiispaehdokkaat olivat tämän aamuisessa lähetyksessä ymmärtääkseni sitä mieltä, että seurakunnan tiloja voivat käyttää niin Sley kuin Luther-säätiökin omiin kokoontumisiin.
Minua loukkaa se, että toimittaessani iltamessua tiedän sen, että toisaalla Sley toimittaa omalle kannattajakunnalleen toisen messun samaan aikaan toisaalla olevassa saman seurakunnan tiloissa, koska he eivät voi osallistua varsinaiseen messuun koska toimittajana on nainen. Seurakunnan lehdessä vaietaan, että messun järjestäjänä toimii Sley. Annetaan ymmärtää niin kuin se olisi seurakunnan omaa toimintaa.

Eikö arkkipiispaehdokkaat kannallaan tue jatkuvaa asian jauhamista ja jatkumista?
Ehdokkaat kertoivat, että yhdessä herätysliikkeiden johtajien kanssa piispat loivat yhteisen kannan siitä, että liikkeet voivat jatkossakin käyttää seurakunnan tiloja. Kuinka monta naista oli päättämässä kyseisestä asiasta? Tuliko päätöksenteossa naisten ääni yhtään kuuluviin?

Tilat mieluummin tyhjinä kuin toisinajattelevien käytössä

"Eikö arkkipiispaehdokkaat kannallaan tue jatkuvaa asian jauhamista ja jatkumista?", kirjoittaa nimimerkki naispappi. Yes. Kuka sitä näissä kommenteissa jauhaa ja kuka otti sen ko. ohjelmassa jauhettavaksi? Etkö siedä erilaisuutta, salli vaihtohehtoja, kestä kilpailua. Tuoko on sitä avaraa körttiläisyyttä, jota joka kesä heinäkuun alussa lehdet ovat väärällään.

Kiljuva jalopeura

Heikkinen elää hengellisessä kuoleman tilassa,eikä sen takia ymmärrä, että häntä kiusaa pahan valta.Ärhäkkäästi, kuin kiljuva jalopeura,kiertää hän arkkipiispaehdokkaita,
ja haluaisi nuo "mokomat" nielaista yhtenä suupalana.Ivalliseen huumoriin verhottu viha evankeliumia
kohtaan on suorastaan liikuttavaa.Vaikka häntäkin varten on armo varattu, sääliksi käy.
Uskoon ei tulla omilla ehdoilla, vaan kädet tyhjinä, vilpittömällä sydämellä.Jumalan henki neuvoo, ja avaa Raamatun sanaa.
Tahdikkaat ehdokkaat suhtautuivat Heikkis-poikaan ystävällisen ymmärtävästi.

Kuuntelin

Kuuntelin ajankohtaista keskusteluanne. Sain menevän maaliskuun aikana itselleni ajankohtaisuuteen odottamaani syvällisempää vastausta, josta kirjoitin YLE Radio 1:n keskustelussa: http://chat.yle.fi/yleradio1/ Yleinen keskustelu / Hekin ovat poissa / lasser

Vastaus tuli

Ihan kivaa että ehdokkaat vastasivat provosoivaan kysymykseeni kirkon ja muiden vapaa-ajansisällön tuottajien välisestä kilpailusta.
Vastausta tavallaan lajin sisäisestä kilpailusta eli kristinuskon ja islamin välisestä "markkinaosuuskilvasta" ei sen sijaan saatu koska toimittaja ei sitä ehdokkaille välittänyt.

Sellaista vastausta sitten tuli ettei usko ole mitään urheilutapahtuman lailla kalenteriin merkattavaa vaan aina ajatuksissa mukana kulkeva elämänasenne. No se sitten varmaan jää ratkaisematta että kuinka usein ajatukset pyörivät uskossa ja kuinka usein Kimi Räikkösen menestymisessä, kilpailua siellä ajatuspuolellakin kuitenkin on.

Tämän uuden arkkipiispan valinnan tiimoilta on kuitenkin jäänyt mieleen kuinka joku sanoi että kirkon päätuote on messu, jumalanpalvelus.
Jos päätuote ei "myy" vaan kirkot tyhjenevät niin kyllä silloin olisi aihetta huoleen. Vähintäänkin pitäisi sitten miettiä myös kuinka mielekästä on ylläpitää valtaisaa kiinteistömassaa ja suurta työntekijäjoukkoa jos työlle ei löydy tilaajaa, palvelulle kuluttajaa.

Aivan näin

Sanoitpa oleellisen ja selkeästi! Juuri näin moni meistä seurakuntalaisista ajattelee ja uskoisin, että kirkon ulkopuolellakin odotellaan vihdoin suunnannäyttäjää meille täällä vaeltajille. Rohkeutta kaipaan tulevalta arkkipiispalta.

Kiitos!

Hyvä Markku Heikkinen!

Kiitos raikkaasta keskustelusta arkkipiispaehdokkaiden seurassa. Oli miellyttävä kuunnella ystävällisessä hengessä käytyä keskustelua, jossa kuitenkin pureuduttiin asioiden ytimiin ja jätettiin kuuntelijallekin tila itse arvioida henkilöitä ja asioita.

Miikka Ruokasen kannattaja

Ehdokkaat talutusnuorassa

Otaksuisin että suurta osa ihmisistä homot ja lesbot eivät kiinnosta pätkääkään. Moni ei varmaan edes tunne ainuttakaan homoa tai lesboa, paitsi ne julkisuuteen nostetut mallikappaleet. Valtaosa ihmisistä omaa sen verran vahvan identiteetin etteivät mitenkään tunne itseään uhatuiksi.

Asian kimpussa kuitenkin hyörii kaksi kiivasta kuppikuntaa, puolustajat ja vastustajat. Molemmat ryhmät ovat pieniä mutta erittäin kovaäänisiä ja mediassa näkyviä.

Arkkipiispaehdokkaat tuntuvat olevan erikoisessa pakkoraossa ja pahemman kerran talutettavina.
Luulisi että kirkolla olisi tärkeämpiäkin pohdinnanaiheita kuin se miten ihmiset seksuaalisuuttaan toteuttavat.
Aika surkuhupaisaa oikeastaan kun isot miehet kikkailevat sanoilla ja yrittävät hienoilla sanamuodoilla tasapainoilla kahden kiihkoilevan klikin välissä.