Skip navigation.
Home

Kuinka paskaduunilla selvitään?

Nuorten työelämää myllertää kasvava työttömyys, huoltosuhteen suuri muutos
ja järjestäytyneen ammattiyhdistyslikkeen suhtautuminen pätkittyneeseen
työelämään.

Markku Heikkinen keskittyy tiistaina suorassa lähetyksessään nuorten työelämän
haasteisiin. Syvän taantuman vallassa nuorten työttömyys on viime syksystä
lähtien kasvanut huolestuttavasti. Alle 25-vuotiaiden työttömyys on
noussut Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksen perusteella
vuoden 2008 vastaavaan tasoon nähden noin 41 prosentilla. Tämä vaikuttaa
nuorten ihmisten sijouttumiseen työmarkkinoille pidemmälläkin
tähtäimellä.

Kolmenkymmenen vuoden kuluttua Suomessa on puoli miljoonaa eri tavoin
voivaa vanhusta ja eläkeläistä enemmän kuin nyt. Väestön vanheneminen ja
harmaantuminen muuttaa huoltosuhdetta rajusti ja haastaa nuorten
ikäpolvien sitoutumisen ns. sukupolvisopimukseen.

"Paskaduunista barrikaadeille – Prekariaatin julistus" on Anna-Reetta
Korhosen, Jukka Peltokosken ja Miika Saukkosen pamfletti, joka julkaistaan
27.4.2009. Kirja kertoo työelämän kokemuksista yhteiskunnassa, jossa
sosiaalijärjestelmä etsii uusia uria ja jossa kuluttamista pidetään
suuressa huudossa. Panfletti kuvaa myös aikaamme, jota luonnehtii voimakas
itsellisyyden vaade ja unelma persoonallisesta työstä.

Vieraina ovat tietokirjailija, kansalaisaktivisti Anna-Reetta Korhonen, SAK:n työehtoasiantuntija Nikolas Elomaa ja Markku Tenkamaa, Koulupalvelun päällikkö Taloudellisesta Tiedotustoimistosta

Mitä voisi olla sillanrakennus eri sukupolvien välillä nuorten työelämän
ja koulutuksen kysymyksissä? Miten nuoret selviävät huoltosuhteen
taakasta? Kuka ajaa pätkätyöläisten, vuorottelevan työvoiman
etuja? Syntyykö ay-liikkeen liepeille nyt uutta vipinää?

(YLE Radio 1 tiistaina 21.4.2009 klo 9.05 - 10.00)

Kyllä ärsyttää

Kyllä ärsyttää tuo joutava hokeminen luovuudesta ja sen vaatimasta joutilaisuudesta. Tosiasiassa suurin osa työstä on tavallista arkista puurtamista; siivoamista, hoivatyötä, tehdastyötä jne... Ei siinä mitään luovuutta tarvita, mutta jonkun on nekin hommat tehtävä. Eikä sitä perusturvaa tosiaankaan rahoiteta millään ihmekonsteilla, vaan meidän tavallisten ahertajien veroista. Minä ainakaan en halua kustantaa kenenkään "luovaa laiskottelua"!

Sallittu työvoiman sutenööritoiminta Suomessa

Työ- ja elinkeinotoimisto sivujen kautta www.mol.fi tilaamani avoimien työpaikkojen paikkavahti sylkee kyllä ihmeen vauhdilla vapaita työpaikkoja sähköpostiini, mutta oikein oksettaa vuokratyövoimafirmojen hyvin suuri osuus näistä vapaiden työpaikkojen tarjoajista. Miksi tällainen laaja-alainen sutenööritoiminta työmarkkinoilla hyväksytään? Itse istun enemmin kintaat naulassa barrikaaleilla kotona, kuin suostun työlläni lihottamaan näiden työvoimasutenöörien lompakoita. Voisitko Markku von Heikkinen tehdä ohjelman erikseen vuokratyövoimasta? Keskusteluun mukaan ainakin henkilöitä työ- ja elinkeinoministeriöstä, vuokratyöfirmojen edustaja, vuokratyössä kyykytetty duunari jne. Paskaduunia ovat alasta riippumatta kaikki työt, joissa työehtojen puutteet saattavat työntekijät enemmänkin orjiksi kuin työntekijöiksi. Ihmisten ahdingon hyväksikäyttö on hämmästyttävän räikeää!!!

Mitä ihmettä?

Hei Markku Heikkinen!

Toivon, että vastaat. Ohjelmastasi jäi moni asia kaivelemaan. Tässä yksi; kysyit keskustelun ainoalta naiselta "paljonko maksoit työeläkettäsi ollessasi tässä työssä?" Hän ei tiennyt. Sinä vastasit, että noin 20%. Ja sanoit, että "kylläpäs me maksetaan" (paljon). Siitä sai sen käsityksen, että työntekijä maksaa työeläkkeensä?? Eihän se niin ole!

Jätin yritystoiminnan noin 4v sitten. Ainakin silloin vielä TYÖNANTAJA maksoi TEL-maksut. Jossain vaiheessa (-90 alku?) sai työntekijän palkasta alkaa vähentää pienen osan (mahtoi olla 2%)mutta loput, 22%, yrityksemme maksoi. TEL-maksu oli 24% palkasta. Muistan, että se oli raskain lakisääteinen, ulosottokelpoinen maksu pienelle yritykselle!

Maksoimme aina kaikki lakisääteiset maksut lyhkäsistäkin työsuhteista (monet kyllästyivät 3-4 kk:ssa)Maksoin aina jopa lomaltapaluurahan vaikka lomasta, puhumattakaan siltä paluusta, ei ollut tietoakaan.

Terveisin Ditte

Markku varmaan vastaa,

mutta käsitit nyt väärin sen 20%. Markkuhan kertoi olevansa free lancer, siis kai tavallaan yrittäjä, joka maksaa itse oma eläkkeensä. En ole asiantuntija, mutta jotakin tämän tapaista aavistelen.

Olen itse ollut tavallinen palkansaaja, joten en ole tähän yrittäjäeläkkeeseen paremmin perehtynyt.

terv. Helena

Perustulo olisi vastaus

Loistava ohjelma taas, Markku! Jatka samaan tyyliin. Itse aiheeseen olisi mielestäni paras ratkaisu perustulo, joka lisäisi yhteiskunnan tuottavuutta enemmän kuin mikään muu yksittäinen asia. Tuottavuus syntyy luottamuksesta eikä johtajien "valistuksesta". Jokainen ministerin lausuma tuottavuus -sana vähentää yhteiskunnallista luottamusta ja samalla tuottavuutta.

Kaksi huomiota

Ay-liike samaistetaan vasemmistopuolueisiin, jotka ovat viime vuosina kohdanneet nuorten äänestäjien kadon. Anne-Reetta Korhosen ja Nikolas Elomaan puheista käy ilmi, ettei ay-liike tosissaan hoida ohjelmassa mainittuja ongelmia, vaan keskittyy maksavan keski-ikäisen jäsenistönsä saavutettujen etujen turvaamiseen.

On helppo todeta, että vasemmistopuolueiden kriisi onkin itse asiassa ay-liikkeen kriisi.

Nimimerkki Dittelle toteaisin, että eläkemaksu on osa palkkaa. Työnantaja maksaa sekä eläkemaksun että palkan vastineeksi työpanoksesta. 60-luvun alun ay-liike tahtoi varmistaa riittävän eläketurvan siirtämällä osan palkanmaksuvarasta eläkemaksuun. Valitettavasti myöhempien vuosien ay-johtajat ovat mieluummin vahtineet palkankorotuksia kuin eläkemaksun riittävyyttä, mikä on tietenkin lyhyellä tähtäyksellä suosittua politiikkaa.

Koska eläkemaksu koskee kaikkia työnantajia, se ei ole kilpailumielessä rasite. Työnantajan arvokas tehtävä on järjestää kysyntää työntekijän työpanokselle, missä onnistuessaan voi olla aidosti ylpeä.

Olli Saarinen